Kategoria: Tiedotteet

19.11.2024 08:09:16 EET | Kokoomuksen eduskuntaryhmä | Tiedote

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää lumen kaadon kieltoa tärkeänä konkreettisena toimena  puhtaamman Itämeren ja Suomen vesistöjen suojelemisen puolesta.

Eduskunta aloittaa tänään käsittelyn ympäristönsuojelulain muutoksesta, jossa kielto kaataa ainetta rannalta mereen ulotetaan koskemaan lunta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on tehnyt asian vauhdittamiseksi lakialoitteen viime eduskuntakaudella.

”On tervetullutta, että lain hyväksymisen myötä jätelumikuormien kippaamiseen mereen on vihdoin kielletty. Oli mainiota, että asia oli kirjattu Petteri Orpon vesiensuojelua monin tavoin edistävään hallitusohjelmaan”, sanoo Sarkomaa.

Ympäristöministeriön selvityksen mukaan mereen päätyy normaalilumisena talvena Helsingin edustalla useita tuhansia kiloja roskaa ja yli viisikymmentä miljoonaa mikromuovipartikkelia.

”Itämeri ja sen rannat ovat olennainen osa suomalaista elämäntapaa ja helsinkiläistä identiteettiä. Erityisesti kaupunkien läheisyydessä olevat rannat ovat hyvin roskaantuneita. Keväisin Helsingin rannoilta kauhotaan puhdistusalusten voimin lähes 100 kuutiometriä roskaa”, Sarkomaa kertoo.

”Itämeren likaamiseen ja roskaamiseen on saatava loppu. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat, tupakantumpit ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan”, Sarkomaa huomauttaa.

Helsinki on tiettävästi ainoa maamme kaupunki, joka edelleen kaataa jätelumet mereen. Sarkomaa on vaatinut kaupungilta jo vuosien ajan, että lumen mereen kippaamisen on loputtava.

”Helsingin kaupunginvaltuusto on vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Ratkaisua on etsitty pitkään, mutta apulaispormestari Sinnemäen vastuualueella sitä ei ole löytynyt. Aiemmin on pystytty sitoutumaan siihen, että lumen kaato loppuisi vasta vuonna 2033”, Sarkomaa kertoo.

”Nyt asiaan tulee lakimuutoksella vauhtia lumen kaadon kiellon astuessa voimaan vuoteen 2028 mennessä. Itämerta on suojeltava talvellakin. Helsingin on syytä kiriä ympäristöystävällisen ratkaisun etsimisessä lumen hallintaan. Ratkaisun on oltava sellainen, että myös lumisina talvina teiden puhdistaminen sujuu”, Sarkomaa päättää.

Tiedote 9.11.2024
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa toivottaa tervetulleeksi Soteri-rekisterilain muutosesityksen, jonka tarkoitus on mahdollistaa elinkeinon harjoittaminen rekisteröinnin pitkittyessä sekä turvata henkilöstön ja palvelujen saatavuutta.

Tuhansia yrittäjiä on juuttunut Soteri-rekisterin ruuhkiin ilman oikeutta työn tekemiseen ja ammatinharjoittamisen.

- Lain korjaaminen on kiireellistä ja täysin välttämätöntä, Sarkomaa toteaa.

Edellisen hallituksen tekemän terveydenhuollon valvontalain myötä yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluntuottajat, sekä yksityiset elinkeinonharjoittajat, ovat velvoitettuja odottamaan rekisteröintipäätöstä ennen kuin voivat aloittaa toimintansa.

Rekisterin ruuhkat aiheuttavat yrittäjille merkittäviä tulonmenetyksiä ja heikentävät palvelujen saatavuutta. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n tekemään kyselyyn vastanneet yrittäjät kertoivat menettäneensä keskimäärin 17 000 euroa tai 3,5 kuukauden palkan estyneen työnteon seurauksena. Käsittelyaika on venynyt joissain tapauksissa jopa kuuteen kuukauteen.

Tilanne on yrittäjille täysin kohtuuton. Eduskunta hyväksyi keväällä lisäbudjetissa lisämäärärahan hakemussuman purkuun mutta se ei korjannut tilannetta. Lakimuutos on välttämätön.

- Vaikea jonotilanne ei vaikuta ainoastaan uusiin toimijoihin, vaan se jarruttaa myös niiden yritysten toimintaa, jotka ovat jo rekisterissä. Rekisterin ruuhka viivästyttää ammatinharjoittajien palkkaamista, sijaisuuksia ja rekrytointia.

- Soteri-rekisterin käsittelyajat on saatava viipymättä valvontalain mukaiselle tasolle siten, että yrittäjien ja palveluntuottajien oikeus elinkeinoon ja työhön pystytään turvaavan, päättää Sarkomaa.

Eduskunta aloittaa esityksen käsittelyn ensi viikolla. Yrittäjille ripeä lain käsittely on elintärkeää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 31.10.2024
Julkaisuvapaa heti

Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen, kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Helsingissä saavutetusta budjettisovusta, joka jatkaa Helsingin linjaa panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen.

– Erityisen tärkeä uusi lisäpanostus on lisätä oppikirjojen ja painettujen oppimateriaalien määrärahoja.  Vanhemmilta ja oppilailta on kantautunut huolta oppimateriaaleista. Huoleen vastaaminen oli tärkeä tavoitteemme. On mainiota, että oppimateriaalien puolen miljoonan määrärahan nosto kohdennetaan peruskoulujen ja lukion oppikirjoihin ja muuhun painettuun oppimateriaaliin, Sarkomaa iloitsee.

– Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia. Lapset ja nuoret oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Koulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta yhtä lailla nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali.

Unesco on varoittanut teknologian liiallisesta käytöstä koulutuksessa ja siitä, että digitaaliset materiaalit voivat kääntyä haitaksi. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua.

– Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä. Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kohdennetaan lisärahoitusta 93 miljoonalla eurolla verrattuna kuluvaan vuoteen. Tämä oli Kokoomuksen keskeinen tavoite.

– Panostuksella turvataan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukioiden ja oppilaitosten perusrahoitus. Tavoitteena on, että kaupungin jokainen päiväkoti ja koulu on hyvä. Vahvistamme yhdenvartaisuutta sekä mahdollistamme lisäpanostuksia muun muassa ammatilliseen koulutukseen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden turvaaviin toimenpiteisiin, sanoo Sarkomaa. 

– Lapset ja nuoret tarvitsevat opettajien sekä muiden aikuisten aikaa ja vuorovaikutusta oppiakseen, kehittyäkseen ja kasvaakseen turvallisesti. 

– Oli mainiota, että pormestari Juhana Vartiaisen johdolla kaikki valtuuston poliittiset ryhmät tulivat mukaan budjettisopuun. Vaikka talous on tiukilla, sisältää sopu ensi vuoden budjetista useita helsinkiläisille tervetulleita asioita, Sarkomaa summaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

19.10.2024 Tiedote

Ylioppilastutkintoon lisätään taito- ja taideaineen koe, jonka voi suorittaa yhtenä viidestä pakollisesta kokeesta. Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää uudistusta tervetulleena edistysaskeleena. Ensimmäiset taito- ja taideaineen kokeet olisi mahdollista järjestää vuonna 2029.

”Taito- ja taideaineiden ylioppilaskoe monipuolistaa lukiolaisten mahdollisuuksia osoittaa sivistyksellistä osaamistaan ylioppilastutkinnossa. Tämä on pitkään odotettu muutos” kansanedustaja Sari Sarkomaa sanoo.

Taito- ja taideaineen kokeen voisi tulevaisuudessa suorittaa lukion oppimäärään kuuluvissa kuvataiteen, liikunnan ja musiikin oppiaineissa. Kokeeseen on tarkoitus sisältyä valmistava näyttö, jossa kokelas osoittaa oppiaineeseen liittyvää osaamista.

"Uudistus vastaa myös huoleen taideaineiden aseman heikkenemisestä lukion muihin aineisiin verrattuna. Liikunnan, musiikin ja kuvataiteen sisällyttäminen ylioppilastutkintoon tarjoaa mahdollisuuden kehittää lukio-opetusta näiden aineiden osalta. Myös kiinnostus aineita kohtaan varmastikin kasvaa" Sarkomaa toteaa.

Muutos voi Sarkomaan mukaan osaltaan helpottaa taito- ja taideaineisiin suuntautuneiden opiskelijoiden tutkinnon suorittamista. Jatkossa taito- ja taideaineiden opinnot tunnistettaisiin yhtä lailla muun lukiossa hankitun osaamisen rinnalla.

”Ennen kaikkea uudistus selkeyttää taito- ja taideaineiden asemaa osana yleissivistävää lukiokoulutusta. On hyvä, että olemme vihdoin saaneet lakiesityksen käsiteltäväksi eduskuntaan” Sarkomaa lisää. 

Sarkomaan mukaan yksi uudistuksesta hyötyvä tärkeä joukko ovat taito- ja taideainein painotetuissa lukioissa tai lukiolinjoilla opiskelevat nuoret, joilla lukujärjestys täyttyy valitun painotusaineen opinnoista.

”Nuoret saavat taito- ja taideaineiden kokeella aivan uudenlaista arvostusta osaamisestaan” Sarkomaa sanoo.

Toteutuessaan esitys voisi parantaa myös pienten lukioiden toteutuvaa taidekurssivalikoimaa. Taito- ja taideaineiden koe voi lisätä opiskelijoiden halukkuutta valita lukujärjestyksiinsä muutakin kuin ne aineet, jotka ylioppilastutkinnon kokeeseen ovat perinteisesti kuuluneet.

”Jatkossa olisi tärkeää huomioida taito- ja taideaineiden koesuoritus myös korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa” Sarkomaa päättää.  

Tiedote 29.9.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa iloitsee siitä, että ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoissa on pitkään odotettu käänne kasvuun. 

”Pääministeri Orpon hallitusohjelmasta neuvotellessa oivallettiin, ettei sote-uudistuksen tavoitteita saavuteta ilman panostusta sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Sote-alojen tutkimus, yliopistosairaaloiden tutkimus- ja tuotekehitystoiminta sekä yhteistyön lisääminen ovat keskeisiä keinoja tuottavuuden, vaikuttavuuden sekä ihmisten saaman hoidon laadun parantamiseksi”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mukaan on tervetullutta, että ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä ehdotetaan lisättäväksi sosiaali- ja terveysalojen tutkimus- ja tuotekehitystyön rahoitusta. Tarkoitus on jatkossa mahdollistaa Business Finlandin rahoitus myös hyvinvointialueille yliopistosairaaloiden pitkäjänteiseen, yksityisiä T&K-investointeja vivuttavaan yhteistyöhön yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa.

”Suomen akatemian korotettua tutkimusvaltuutta esitetään suunnattavaksi pysyvästi 10 miljoonaa euroa kliiniseen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen. Hyvinvointialueiden T&K-toimintaan tuottavuuden parantamiseen suunnataan 8 miljoonan euron valtuus. Yliopistollisen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen määrärahoja esitetään nostettavaksi 40 miljoonaan euroon. Hoitotyön tutkimuksen rahoitukseen suunnataan 720 000 euroa”, Sarkomaa luettelee.

Suomessa on parlamentaarinen sopu nostaa julkiset T&K-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.  Hallitus tekee vuosittain esityksen määrärahojen kohdentamisesta. Sarkomaa ehdottaa, että T&K-toiminnan vielä jäljellä olevaa lisärahoitusta vuosina 2026 ja 2027 kohdennettaisiin vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen. 

”Terveysalassa on valtavasti hyödyttämätöntä potentiaalia vahvistaa kansantaloutta ja ihmisten terveyttä. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Rahan lisäksi tiedon hyödyntämistä on helpotettava. Tutkimusta jarruttavan toisiolain ongelmien korjaaminen on nyt onneksi aloitettu. Tavoite on ratkaista toisiolain haasteet niin, että voimme edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää tietoa tieteellisesti” Sarkomaa sanoo.

”Hyvinvointialueiden kustannukset kasvavat vauhdilla, väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Tulevana vuosikymmenenä kolmannes sote-henkilöstöstä eläköityy. Nykyisellä toimintamallilla eivät riitä rahat eivätkä henkilöstö. Asioita on tehtävä uudella tavalla. Palveluiden vaikuttavuuden lisääminen on elintärkeää. Tässä työssä tutkimuksella ja T&K- toiminnalla on tärkeä rooli”, Sarkomaa päättää.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen (TPA 45/2024 vp), jossa esitetään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen velvoittavuuden laajentamista.

Aloitteessa ehdotetaan, että rikosrekisteriotteen tarkastaminen olisi pakollista myös lyhyissä, alle kolmen kuukauden työsuhteissa. Tällä hetkellä rikostaustan tarkastaminen näissä työsuhteissa on vapaaehtoista, mikä ei Sarkomaan mukaan riittävästi turvaa lasten oikeuksia.

"Yhteiskuntamme keskeisiä arvoja ovat lasten turvallisuus ja koskemattomuus. Ne vaativat erityistä suojelua kaikissa tilanteissa", Sarkomaa korostaa.

Aloitteessa nostetaan esiin myös tarve mahdollistaa rikosrekisteriotteen pyytäminen ennakoivasti ennen palvelussuhteesta sopimista. Tämä olisi tärkeää tilanteissa, joissa sijainen tarvitaan nopeasti, kuten silloin, kun vakituinen työntekijä sairastuu.

"Nykyisen lain mukaan rikosrekisteriote voidaan pyytää vasta valituilta työntekijöiltä. Ennakolta pyydetty rikosrekisteriote toisi sujuvuutta ja turvallisuutta sijaisjärjestelyihin", Sarkomaa toteaa.

Lisäksi aloitteessa esitetään pohdittavaksi, että velvoittavuuden tiukentamisen myötä työnantajille annetaan mahdollisuus poiketa rikosrekisteriotteen vaatimuksesta tietyissä tarkoin määritellyissä tilanteissa. Esimerkiksi, jos sijaisen palkkaaminen on välttämätöntä lakisääteisen mitoituksen täyttämiseksi, mutta rikosrekisteriotteen saaminen viivästyy, työntekijä voisi aloittaa työnsä välittömästi. Tällaisissa tapauksissa ote olisi toimitettava jälkikäteen mahdollisimman pian. Aloitteen tarkoitus on varmistaa, että kaikissa tilanteissa rikosrekisteri tulee tarkistettua.

”Aloitteen tarkoitus on yhtenäistää käytäntöjä rikostaustan selvittämisessä. Tavoite on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa”, Sarkomaa päättää.

Eduskunnan Hoitotyön verkosto esittää vakavan huolen hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalihuollon professiojohtamisen virkojen poistamisesta hyvinvointialueilta.

Professiojohtamisen olemassaolo on avainasemassa korkealaatuisten ja ammattitaitoisten palvelujen varmistamiseksi. Näiden virkojen karsiminen uhkaa alueen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden laatua, toimivuutta ja turvallisuutta. Hoitotyön verkosto edellyttää monialaista johtamista (§8, 612/2021). Tämä tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki moniammatillisen johtamisen osalta täsmennetään. Lakiin tulee lisätä hoitotyön ammatillisesta toiminnasta vastaava viranhaltija.

Hyvinvointialueiden tiukka ja edelleen kiristyvä taloudellinen tilanne asettaa aluepäättäjät hankalaan asemaan. “Haastavassa taloudellisessa tilanteessa on erityisen tärkeä edistää hyvinvointialueiden toiminnan vaikuttavuutta. Professiojohtamisen virat alas ajamalla säästöjä haetaan väärästä paikasta. Tällaisilla lyhytnäköisillä hätäratkaisuilla sotesta ei koskaan tule vaikuttavaa, tuottavaa tai tutkimukseen perustuvaa jokaisen profession kohdalla, mitä lakikin edellyttää”, vetoaa Hoitotyön verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Lotta Hamari.

Hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalihuollon johtotehtävät eivät ole pelkästään hallinnollisia, vaan niiden kautta varmistetaan, että alan asiantuntijat voivat toteuttaa tehtävänsä korkeatasoisten, näyttöön perustuvien hoito- ja palvelumallien mukaisesti. Tutkimusnäytön mukaan professiojohtamisella on keskeinen rooli laadunvarmistuksessa, ammatillisen kehittymisen tukemisessa ja riittävän osaamisen varmistamisessa, mikä heijastuu suoraan palveluiden laatuun. Myös STM on linjannut, että professiojohtamista on vahvistettava hyvinvointialueilla.

"Professiojohtamisen kehittämisellä voidaan tehdä alasta vetovoimainen kaikille ammattilaisille, mikä olisi tarpeen juuri nyt. Professiovirkojen poistamisella on päinvastaiset seuraukset. Hyvinvointialueilla ei ole varaa tällaiseen vikaliikkeeseen”, summaa verkoston varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa.

Tutkimukset osoittavat, että johtamisroolien heikentäminen johtaa henkilöstön tyytymättömyyteen ja lisää työntekijöiden vaihtuvuutta, mikä vaarantaa palvelujen jatkuvuuden ja laadun. Ilman vahvaa ja asiantuntevaa alan johtamista, henkilöstön tuki ja ammatillinen kehittyminen kärsivät, mikä vaikuttaa suoraan palvelujen laatuun, henkilöstön pito- ja vetovoimaan sekä heikentää kykyä vastata alueen väestön tarpeisiin.

Hyvinvointialueilla tarvitaan sektoreiden yli menevää yhteistyöhön perustuvaa poikkihallinnollista johtajuutta, jota hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalityön professiojohtajat edustavat yhdenvertaisesti.  Vahva ja osaava professiojohtaminen on perusta vaikuttaville, laadukkaille ja oikea-aikaisille terveys- ja sosiaalipalveluille. Professiojohtamisen vähentäminen ei ole kestävä ratkaisu.

Eduskunnan Hoitotyön verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä. Verkosto edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille.

Verkostossa ovat asiantuntijatahoina Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Hallintoylihoitajat ry, Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen verkosto (HoiVerKe), Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen verkosto (HoiVerKe), Hoitotieteiden tutkimusseura (HTTS), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Kliiniset asiantuntijat YAMK (KLIAS ry), Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS), Sasky koulutuskuntayhtymä, Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto, Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Kätilöliitto, Suomen Sairaanhoitajat, Suomen Terveydenhoitajaliitto, SuPer, Suun terveydenhoidon ammattilaiset STAL ry, Talentia, Tehy, Terveydenhuollon osastonjohtajat ry, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, edustaja erikoissairaanhoidon puolelta (HUS psykiatria), edustaja perusterveydenhuollon puolelta ja Hotuksen ja Suomen JBI-keskuksen Neuvottelukunta sekä STM.

Yhteyshenkilöt

Lotta Hamari

Kansanedustaja

Puh: 0504784414

lotta.hamari@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 7.9.2024

Kuuttikuolemien ehkäisemiseksi kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Saara-Sofia Siren kannustavat hallitusta aloittamaan valmistelun Saimaan kesäisen verkkokalastuskiellon laajentamiseksi.

Metsähallituksen tietoon on tullut jo 36 tänä vuonna kuollutta saimaannorppaa. Näistä 22 on tänä vuonna syntyneitä kuutteja. Pyydyksiin on kuollut ainakin viisi norppaa, joista kolme viimeisen viikon aikana kuolleita tämänvuotisia kuutteja. Metsähallitus on arvioinut, että se saa tietoonsa noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä, eikä sitä esiinny missään muualla kuin Suomessa.

”Vastuu uhanalaisen saimaannorpan suojelusta on yksinomaan meillä suomalaisilla. Emme saa sulkea silmiämme uusilta kuuttikuolemilta. Tarvitsemme nykyistä mittavampia norpan suojelutoimia”, Sarkomaa vaatii.

Kalastus on pitkään ollut suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Kalaverkot ja vääränlaiset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille.

”Tämä näyttää koituneen tuoreeltaan peräti kolmen kuutin kohtaloksi. On kauhistuttavaa ajatella, miten pyydykseen kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman”, Siren kuvaa.

Tällä viikolla löytyneet kuolleet kuutit löytyivät kuhaverkoista, jotka sijaitsivat kalastusrajoitusalueella, jolla saimaannorpan suojelun takia verkkokalastus on kiellettyä 15.4.–30.6. välisenä aikana ja norpille kaikista vaarallisimpien pyydystyyppien käyttö on kielletty ympäri vuoden. Heinäkuusta eteenpäin verkkokalastus on alueella taas sallittua. 

”Norppien tukehtuminen verkkoihin olisi vältettävissä. Syksyllä tapahtuvien kuuttikuolemien välttäminen vaatisi merkittävästi nykyistä tiukempia verkkokalastusrajoituksia. Ellei kalanpyydyskuolleisuutta kyetä tehokkaasti estämään, jäävät muut suojelukeinot riittämättömäksi. Ilmastomuutoksen tuomat poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten norppaikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea sivusaaliskuolleisuuden takia”, Sarkomaa sanoo.

Metsähallituksen tuorein arviolaskelma on, että talvikannan koko on 480 norppaa. Aiempi suojelun välitavoite on ollut 400 norpan talvikanta vuoteen 2025 mennessä.

”On lohduttavaa, että Saimaannorppakanta on kuolemista huolimatta ylittänyt kasvutavoitteet. Hyvään kehitykseen ei silti pidä tuudittautua. Saimaannorppa on yhä uhanalainen. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet ovat norpille kasvava riskitekijä ja vakava uhka. Paikallisesti voimme vain sopeutua ilmastonmuutokseen ja ehkäistä sen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi kasaamalla keinopesimiskinoksia. Myös kalanpyydyskuolemiin vaikutetaan paikallisesti ja siksi siihen liittyvät keinot on perusteltua ottaa nykyistä vahvemmin käyttöön” Siren sanoo.

Sarkomaa ja Siren pitävät tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti saimaannorppakannan kasvun edellytykset turvataan.

”Hallitusohjelmakirjauksen toteutuminen edellyttää lajin tehokkaampaa suojelua. Pyydyskuolemat uhkaavat vaarantaa hyvän kehityksen. Käytännössä tarvitaan myös entistä tiukempia rajoituksia verkkokalastukseen, tarvittaessa myös heinäkuuta pidemmälle”, Sarkomaa ja Siren vaativat. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Saara-Sofia Siren 09 432 3155

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa toivottaa eutanasiaa koskevan kansalaisaloitteen tervetulleeksi eduskunnan käsittelyyn ja antaa sille tukensa. 

”Mielestäni eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.”

”Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin, ennen kaikkea, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut.”

”Tänään ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä, tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.”

Olen täysin samaa mieltä palliatiivisen lääketieteen professoreiden kannanoton kanssa, että olisi kestämätön tilanne, että meillä olisi laki eutanasiasta muttei riittäviä säädöksiä palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidossa.

Sarkomaa pitää arvokkaana, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Sarkomaa kirittää hallitusohjelman mukaisen lakiesityksen eduskuntaan mahdollisimman pian yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi.

”Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ensisijaisia. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa päättää.

Tiedote 5.9.20245

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Petteri Orpon hallituksen päätöksestä ryhtyä toimenpiteisiin koulujen yhdenvertaisen rahoituksen turvaamiseksi. 

Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule välttämättä edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu vai yksityinen sopimuskoulu. Myös se jää usein vanhemmilta pimentoon, että näiden peruskoulujen rahoitus on kuusi prosenttia muita kouluja pienempi. Orpon hallitus on luvannut korjata asian ja tiedotti budjettiriihessä korottavansa koulujen kotikuntakorvauksen 100 prosenttiin 1.8.2025 alkaen. 

Sarkomaan mukaan asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua lähikouluna toimivassa yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Helsingissä sopimuskoulujen osuus yläasteikäisten opetuksesta on noin kolmannes.

”Päätös vahvistaa opetuksen järjestämistä ja jokaisen lapsen oikeutta yhdenvertaiseen koulutukseen on erittäin arvokas. Muutos koskee yli 20 000 lasta ja nuorta, jotka opiskelevat yksityisen järjestäjän ylläpitämässä peruskoulussa. Monelle lapselle ja perheelle kyseessä on oma lähikoulu.” Sarkomaa sanoo.

”Tämä on tärkeä tasa-arvokysymys. Kaikille perusopetuksen järjestäjille on taattava yhdenvertaiset resurssit tuottaa laadukasta perusopetusta siitä, onko koulutuksen järjestäjä kunta vai yksityinen.” Sarkomaa lisää.

Sarkomaa muistuttaa myös, että oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on ollut suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus voi olla porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että asia nyt vihdoin korjataan.

Muutos on osa Orpon hallitusohjelman toimia peruskoulun kuntoon laittamiseksi. Eduskuntakauden aikana perusopetusta vahvistetaan yhteensä 200 miljoonalla eurolla.

Oppimistulosten heikkenemiseen puututaan muun muassa lisäämällä opetustunteja perustaitojen oppimisen vahvistamiseksi. Tänä syksynä uudistetaan vihdoin myös oppimisen tuki. Kun yksityiskoulujen kotikuntakorvaus nostetaan luvatusti 100 prosenttiin, myös oppimisen tuen uudistuksessa voidaan säätää näiden koulujen oppilaille oikeus oppilaskohtaisiin tukitoimiin.

”Ei ole mitään kestävää syytä miksi usein lähikouluina toimivat yksityiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin kuntien peruskoulut. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamisen kannalta on hienoa, että asia vihdoin korjaantuu”, Sarkomaa lopettaa.