Kategoria: Tiedotteet

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenet Sari Sarkomaa (kok.) ja Sari Multala (kok.) ovat huolissaan hallituksen päätöksistä leikata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoitusta. Päätöksellä on rajut heikentävät vaikutukset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun, lasten mahdollisuuteen oppia ja opettajien opettaa. Koulutuksen tasa-arvon vahvistamiseen on jo vuosia panostettu merkittäviä summia.

”Hallituksen päätökset vaarantavat koulutuksen tasa-arvon eteen tehdyn työn juuri, kun sitä tarvittaisiin eniten. Käytännössä tämä tulee johtamaan opettajien työsuhteiden päättymiseen ja ryhmäkokojen kasvamiseen, sekä oppimisen tuen heikompaan saatavuuteen”, aloittavat edustajat.

Nyt nämä koulutuksen tasa-arvorahat ovat jo niin vakiintuneita, että niiden vuoden 2023 alusta päätetty merkittävä leikkaaminen on tullut kunnille järkytyksenä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahoituksen rahoituksen leikkaus (yli 130 miljoonasta eurosta 15 miljoonaan) vuoden 2023 alusta vastaa OAJ:n arvion mukaan esimerkiksi perusopetuksessa yli 1400 opettajan palkkakustannuksia.

”Nyt jos koskaan pitäisi investoida pitkäjänteisesti koulujen työrauhaan, eikä leikata voimavaroja opetuksesta. Rahoitustason yhtäkkinen leikkaaminen on valtava uhka varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadulle: kasvattajia ja opettajia on päiväkodeissa ja kouluissa jatkossa vähemmän”, edustajat jatkavat.

Kokoomus on esittänyt jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan, että varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen varatut määrärahat lisättäisiin valtion budjettiin pysyvästi, eikä jokavuotisena hankerahana.

”On vakava virhe, että hallitus ei kyennyt priorisoimaan kasvatusta ja koulutusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen määräaikaisten rahojen vakinaistamiseksi. Päiväkodeissa ja kouluissa tarvitaan työrauhaa eikä jatkuvaa hankepyöritystä ja epävarmuutta”, edustajat päättävät.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sari Multala 040 531 7104

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa aluevaltuustoja toimiin, joilla estetään senioreiden terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävien palvelujen jääminen aluehallintouudistuksen jalkoihin.

Viime viikolla julkaistussa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa sekä palveluiden ajankohtaista tilaa tarkastelevassa Sosiaalibarometrissa nousi suurimpana huolena esiin se, ettei ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa eikä palveluita ole huomioitu riittävästi hyvinvointialueiden valmistelussa.

”On elintärkeää estää negatiivisen kierteen synty, jossa ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut rapautuvat ja hoitoon pääsy palvelutarpeen kasvun vuoksi vaikeutuu entisestään. Sosiaalibarometrin viesti on hälyttävä ja siihen reagoitava ripeästi”, Sarkomaa sanoo.

Tuoreet aluevaltuustot valmistelevat parhaillaan sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtoa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Sarkomaan mukaan uudistuksessa on varmistettava, etteivät senioreille tärkeät ennaltaehkäisevät palvelut jää hallintouudistuksen jalkoihin.

”Liikunnan, soten, sivistystoimen ja järjestöjen yhteistyöhön pitää panostaa ja liikunnan edistäminen sekä kuntoutus pitää nostaa senioreiden palveluiden keskiöön. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Aluevaltuutettujen on nostettava ikäihmisten ennaltaehkäisevät palvelut hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyöhön ykkösagendalle”, Sarkomaa muistuttaa.

Barometriin vastanneet olivat huolissaan myös siitä, häviävätkö aluehallintouudistuksen myötä aiemmin sosiaali- ja terveystoimen rahoittamat ei-lakisääteiset hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut.

Vastanneilla oli erityinen huoli pitkäaikaissairaiden kotihoitoa tarvitsevien, haja-asutusalueilla asuvien ja digipalveluita taitamattomista. Heidän palveluiden epäiltiin jäävän katveeseen, kun hyvinvointialueiden työ käynnistyy. Seniorit on tavoitettu kunnissa tähän asti sosiaali- ja terveyspalveluissa, mutta sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä hyvinvointialueille yhteys oman kunnan ikääntyneiden tilaan ja tarpeisiin pelätään katkeavan.

”Aluevaltuutettujen on välttämätöntä kerätä ikääntyneille onnistuneiksi koetut käytännöt yhteen ja huolehtia palveluiden jatkumisesta. Seniorit on myös otettava vahvasti mukaan palveluiden suunnitteluun”, Sarkomaa sanoo.

”On myös iso riski, että hyvinvointialueiden palveluihin tarkoitetut rahat valuvat muutoskustannuksiin ja hallintoon. Aluevaltuustojen ratkaisuista riippuu, pääsevätkö ihmiset jatkossa hoitoon sujuvasti ja nopeasti, ja pysyvätkö palveluiden kustannukset hallinnassa. Sote-uudistusta ei ole vielä tehty. Työ on vasta alussa”, Sarkomaa muistuttaa.

Sarkomaa puhui keskiviikkona Kansallisen Senioriliiton juhlaristeilyllä senioreiden palveluista uusilla hyvinvointialueilla.

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Mia Laiho nostavat esiin, että hoitotakuusta uupuvat konkreettiset keinot hoitoon pääsyn parantamiseksi. Edustajien mukaan näyttää siltä, että sotepalveluiden uudistus jää sittenkin seuraavalle hallitukselle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén esitteli torstaina hallituksen esityksen seitsemän päivän hoitotakuusta perusterveydenhuollossa. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Paula Risikko ja Mia Laiho nostavat esiin, että hoitotakuusta uupuvat konkreettiset keinot hoitoon pääsyn parantamiseksi. Edustajien mukaan näyttää siltä, että sotepalveluiden uudistus jää sittenkin seuraavalle hallitukselle.

”Tavoitteen kirjaaminen lakiin ei riitä, jos henkilöstöä ei ole ja keinot uupuvat. Samaan aikaan hallitus on leikkaamassa Kela-korvausta, mikä tulee lisäämään entisestään julkisen perusterveydenhuollon kuormaa. Miten hallitus aikoo varmistaa, että tulevilla hyvinvointialueilla on keinot ja resurssit purkaa hoitojonot ja yltää hoitotakuun vaatimukseen? Tämä näyttää nyt jäävän seuraavan hallituksen päänvaivaksi”, edustajat sanovat.

Hoitotakuuesitys ei myöskään sisällä Terapiatakuu -kansalaisaloitteessa ehdotettua esitystä, jonka mukaan psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito on toteutettava neljässä viikossa hoidon tarpeen arvioinnista. Kokoomusedustajat vaativat Terapiatakuuta kannattaneilta hallituspuolueilta korjausliikkeitä asiassa.

”Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa Terapiatakuu -kansalaisaloitteelle jo ennen eduskuntavaaleja 2019. Kansalaisaloitteen käsittely on kuitenkin jumittunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jossa hallituspuolueiden äänillä päätettiin yhdistää asia hoitotakuun käsittelyyn. Onkin valtaisa pettymys, että hoitotakuu -esitys ei lupauksista huolimatta pitänyt sisällään Terapiatakuun mukaista muutosta”, edustajat sanovat. ”Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan kun palveluiden tarve on lisääntynyt. Tilanne on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti kestämätön. Eduskunnan on nyt aika käsitellä kansalaisaloite Terapiatakuusta ja siinä punnitaan hallituspuolueiden puheet lopullisesti”, edustajat sanovat.

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Paula Risikko 09 432 3107

Mia Laiho 050 433 6461

Suomen Sairaanhoitajat ry 12.5.2022, 06:00

Jos haluamme terveydenhuoltomme toimivan ja sairaanhoitajapulan ratkeavan, järjestelmän rakenteissa olevat viat tulee viipymättä korjata. 
Ellei näin tehdä, vaadimme että se kerrotaan avoimesti ja suoraan. Haluamme, että kaikki osapuolet, niin päättäjät kuin kansalaisetkin, ovat hyvin vahvasti tietoisia päätösten tai päättämättä jättämisen seurauksista. 

—  Me Suomen Sairaanhoitajissa näemme, että rakenteissa olevat valuviat heikentävät merkittävästi terveydenhuollon kriisin, erityisesti sairaanhoitajapulan ratkaisemista. Olemme osoittaneet kuusi tärkeintä epäkohtaa, joiden ratkaiseminen vaatii valtionjohtotasoista havaitsemista, puuttumista ja päättämistä. Korjaaminen vaatii niin ikään budjettirahoituksen ohjaamista näiden rakenteellisten epäkohtien korjaamiseen. Näihin asioihin vaikuttamisen aika on nyt, sanoo Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela. 

— Sairaanhoitajapula on vakava. Nyt emme enää ole tässä varoittelemassa tilanteen pahenemisesta. Tilanne on kriittinen ja edelleen eskaloitumassa, tiivistää asiantuntija Anna Suutarla Suomen Sairaanhoitajista. 

Jos sairaanhoitajapulaa ei ratkaista, sote-palveluja ei voida toteuttaa suunnitellulla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Sillä on väistämättömät, yhä pahenevat seuraukset väestön terveyspalveluiden saatavuuteen ja hyvinvointiin sekä huoltovarmuuteemme kriisiaikoina. 

Suomen Sairaanhoitajien listaamat kuusi rakenteissa olevaa epäkohtaa liittyvät seuraaviin isoihin kokonaisuuksiin: 

 • Palkka on nostettava asianmukaiselle tasolle.
• Hoitotyön koulutuksen korkea taso ja tasalaatuisuus on turvattava.
• Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli on uudistettava. 
• Osaamisen ylläpitäminen ja systemaattiset urapolut on turvattava.
• Työn tekemisen edellytysten on oltava kunnossa.
• Hoitotyön johtaminen on turvattava.

Suomen Sairaanhoitajat tapasi hoitotyötaustaisia kansanedustajia toukokuussa. Meidän viestimme oli, että näiden rakenteellisten epäkohtien korjauksien tulee näkyä puolueiden hallitusohjelmatavoitteissa. 

Merja Mäkisalo-Ropposen (Sdp) mukaan sairaanhoitajan osaamisen ylläpitäminen ja systemaattiset urapolut ovat elinehto sille, että motivaatio työssä säilyy. 

—  Sairaanhoitajilla tulee olla systemaattisia mahdollisuuksia uralla kehittymiseen ja etenemiseen, joko vertikaalisesti tai horisontaalisesti. Kliinisesti erikoistuneille tulee olla työelämässä vakansseja. Ylempien korkeakoulututkintojen myötä tulee avautua myös kliinisiä urapolkuja. Kliinisten urapolkujen lisäksi tarvitaan polkuja opettajaksi, johtotehtäviin tai tutkimus- ja kehittämistyöhön, unohtamatta digiosaamista. Tällainen kokonaisuus edistää niin hoitotyön ja terveyspalveluiden laatua kuin hoitoalan veto- ja pitovoimaa, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

Piritta Rantanen (Sdp) pitää resursointia ja ennakointia tärkeinä edellytyksinä sille, että yksittäinen sairaanhoitaja voi onnistua ja jaksaa työssään. 

—  Sairaanhoitajalla on oikeus tehdä työnsä hyvin ja turvallisesti, se tulee turvata, Rantanen korostaa. 

Suomen Sairaanhoitajat muistuttaa, että jos työn tekemisen edellytykset halutaan saada kuntoon, se tarkoittaa henkilöstömitoituksen ja -rakenteen turvaamista budjettirahoituksella. Poissaolojen ennakointiin ja kriisitilanteisiin on niin ikään varauduttava budjettitasolla. 

Paula Risikko (Kok.) on samoilla linjoilla monista Suomen Sairaanhoitajien esittämistä sairaanhoitajapulaa ylläpitävistä rakenteista. Hän painottaa ison mittakaavan rakenteiden korjaamisen tärkeyttä.  Sairaanhoitajien koulutustason laskeminen on uhka, joka pitää torjua.

— Koulutustason laskemisesta seuraavaa ammattitaidon ja pätevyyden romahtamista ei pidä päästää tapahtumaan. Se olisi hyvin lyhytjänteinen ratkaisu, Risikko varoittaa.

Risikko myös toteaa sen tosiasian, jota on liian harvoin valtaa pitävien suusta kuultu: 

—  Sairaanhoitajan palkka on jäänyt jälkeen työn vaativuudesta.

Hoitajataustaiset kansanedustajat korostivat myös hoitotyön johtajuuden merkitystä.

—  On oleellista, että hoitotyön johtaminen turvataan sote-palveluissa joka tasolla, siitä tulee huolehtia myös tulevilla hyvinvointialueilla, Risikko painottaa. 

Sari Sarkomaan (Kok.) mielestä nyt on oikea aika vaikuttaa Suomen Sairaanhoitajien esiin nostamiin asioihin. 

—  Pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään tulevaisuuden työelämän tarpeet huomioiden.  Kannatan Suomen Sairaanhoitajien esitystä siitä, että sairaanhoitajille luodaan kansallisesti määritellyt, yhtenäiset kliiniset erikoistumiskoulutusvaihtoehdot, joiden rahoittamisesta valtio vastaisi, Sarkomaa sanoo. 

Sarkomaan mukaan on myös huolehdittava siitä, että ammattikorkeakouluissa laadukas perusopetus mahdollistetaan riittävällä resursoinnilla. Pienryhmä- ja simulaatio-opetus on niin ikään mahdollistettava. Suomen Sairaanhoitajien esittämiin rakenteiden epäkohtiin tulee Sarkomaan mukaan saada konkreetit ratkaisut. Ne vaativat taakseen selkeän päätöksen.

—  Jos nämä sairaanhoitajapulaa ylläpitävät rakenteissa olevat virheet halutaan korjata, niitä varten on osoitettava kehysriihitasolla rahaa, jatkaa Sarkomaa. 

Suomen Sairaanhoitajat tulee nostamaan nämä asiat esiin lukuisien vaikuttajatahojen kanssa uudelleen ja uudelleen.

— Tulemme myös seuraamaan kuinka asiat etenevät: syntyykö päätöksiä ja ohjataanko budjettirahaa sairaanhoitajapulaa tukevien rakenteiden korjaamiseen. Meillä on edessä pelottava tilanne, jos näin ei tehdä, Nina Hahtela toteaa.  

Lisätiedot: Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela, 010 321 3331

Haastattelupyynnöt: Suomen Sairaanhoitajien viestintäpäällikkö, Eva Agge, 044 529 0042

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että keskustelu työterveyshuollosta käydään perusteellisesti ilman ideologisia silmälaseja. Keskustelu työterveyshuollosta ryöpsähti, kun THL:n johtaja Mika Salminen totesi Ylen dokumenttiohjelmassa työterveydenhuollon olevan ”hyvin typerä järjestelmä”.

Kansanedustaja Sari Sarkomaan mukaan työterveyshuollon heikentäminen ei kohentaisi perusterveydenhuoltoa vaan entisestään kuormittaisi julkista palvelua. Sarkomaa pelkää, että se voisi pahimmillaan ajaa koko terveydenhuollon kriisiin.

”Itse ajattelen että, jos työterveyshuoltoa ei olisi, pitäisi se keksiä. Mika Salminen oli enemmän kuin oikeassa siinä, että perusterveydenhuollon ongelmat ovat vakavia. Ajatusta siitä, että perusterveydenhuollon epäkohtien korjaamiseen ryhdyttäisiin työterveyshuoltoa heikentämällä, on mahdoton ymmärtää. Toimenpiteen vaikutus olisi täysin päin vastainen”, Sarkomaa sanoo.

”On hyvä muistaa, että työterveyshuollon rahoittavat työnantajat ja työntekijät. Valtion suora osuus työterveyshuollon kustannuksista (0,3 % vuonna 2017) on hyvin pieni ”, Sarkomaa lisää.

Sarkomaa muistuttaa, että työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle on välttämätöntä julkisten terveyspalveluiden ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaamiseksi. Hänen mukaansa työterveyshuollolla on oltava siinä nykyistäkin vahvempi rooli.

”Työterveyshuollon erityisosaamista tarvitaan kipeästi työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa edistämään työntekijöiden työturvallisuutta, työkykyä ja terveyttä muuttuvassa työelämässä. Työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyössä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Työterveyshuoltoa on jatkuvasti kehitettävä pitäen painopiste ennaltaehkäisyssä”, Sarkomaa sanoo.

Terveyspalvelujen saatavuutta parantavia ratkaisuja on kiirehdittävä
Sarkomaan mielestä hallituksen olisi nyt hoitoon pääsyä heikentävien toimien sijaan kiirehdittävä terveyspalveluiden saatavuutta parantavia ratkaisuja.

”Hallitus aikoo toteuttaa valtavan leikkauksen yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksiin, vaikka tiedossa on, että se johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen yhä useamman siirtyessä yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu, henkilöstön lisäkuormitus ja ruuhkautuminen”, Sarkomaa sanoo.

”Terveydenhuoltoa heikentävien toimien sijaan on ripeästi saatava ratkaisuja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja koronan paisuttamien hoitojonojen sekä hoitovelan purkamiseksi. Hallituksen lupaama hoitotakuuesitys on edelleen tuomatta eduskuntaan. On epäselvää onko sen toteuttamiseksi löydetty keinoja saatikka riittävää rahoitusta”, Sarkomaa sanoo.

”Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävin syy syrjäytymiseen työmarkkinoilta. Hallituspuolueet ovat luvanneet toteuttaa perustason mielenterveyspalveluja vahvistavan terapiatakuun, mutta estäneet eduskunnassa jopa asiaa koskevan kansalaisaloitteen käsittelyn. Eduskunnan on saatava käsitellä kansalaisaloite terapiatakuusta ennen kuluvan kauden päättymistä, jolloin aloite raukeaisi”, Sarkomaa vaatii.

Tiedote 26.3.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Hallituksen tekemättömyys vaarantamassa yliopistosairaaloiden jatkon

Sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksessa yliopistosairaaloiden rooli ja rahoitus on edelleen varmistamatta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho vaativat hallitukselta pikaisesti yliopistosairaaloiden roolin ja tehtävät turvaavan lainsäädännön antamista.

”Yliopistosairaaloiden tehtävät vaativan erikoissairaanhoidon, lääketieteellisen koulutuksen ja kliinisen tutkimuksen osalta ovat elintärkeä osa suomalaista korkealaatuista terveydenhuoltoa. Sote-alan kannalta välttämättömän tutkimuksen ja koulutuksen kohtalo on ratkaistava kehysriihessä ja tuomalla täsmentävää lainsäädäntöä eduskunnan käsiteltäväksi”, Sarkomaa ja Laiho sanovat.

”Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Pidän vaarallisena valuvikana, että maastamme puuttuvat säädökset ja ratkaisut siitä, miten yliopistotasoinen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus ja koulutus rahoitetaan. Suomalaisen erikoissairaanhoidon mahdollisuus pysyä maailman kärkimaiden joukossa on turvattava lailla ja yliopistollisen sairaalan tehtävät on huomioitava sote-rahoituksessa”, Sarkomaa sanoo.

”Miten yliopistosairaalat voivat ylläpitää sen hoitamia vaativia ja korkeaa ammattitaitoa ja osaamista vaativia tehtäviä, kuten vaativia lasten sydänleikkauksia, lääketieteellisiä tutkimuksia, valmiutta yhteiskunnan kriisitilanteiden hoitoon ja uusien ammattilaisten koulutusta, jos sille ei ole osoitettu siihen erillistä rahoitusta? Yliopistosairaaloilla on vastuullaan vaativia tehtäviä, joita ei voi jättää tekemättä”, sanoo Laiho

Eduskunta edellytti soteuudistuksen yhteydessä, että sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan viimeistään ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa. Lisäksi edellytettiin, että hallituksen on turvattava yliopistollisten sairaaloiden mahdollisuus tehdä edelleen tieteellistä tutkimusta ja tuottaa alan perus- ja erikoistumiskoulutusta.

”Sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden rahoitus tulee jatkossa valtiolta, mutta yliopistosairaaloiden asemaa ja rahoitusta ei ole laissa erikseen säädelty. On käsittämätöntä, että hallitus ei alun perin varmistanut yliopistosairaaloiden roolia jo osana soteuudistusta. Nyt uudet aluevaltuustot ovat jo aloittaneet työnsä, mutta yliopistosairaaloiden asema ja rahoitus ovat edelleen täysin auki. Yliopistosairaaloiden toiminta ja rahoitus tulee olemaan suurissa ongelmissa hyvinvointialueiden aloittaessa, jos asiaa ei kiireellisesti korjata”, edustajat sanovat.

Sarkomaa ja Laiho kantavat huolta myös soten rahoitusmallista, joka vähentää varsinkin Uudenmaan alueen ja HUS:n rahoitusta. Edustajat muistuttavat, että pääkaupunkiseudun erityistarpeet, kuten suuren maahanmuuttajaväestön, sekä päihteiden ja syrjäytymisen aiheuttamat lisäpalvelutarpeet on huomioitava myös rahoituksessa.

”Rahoitusmallia tulee korjata. Hallituksen esitys vaarantaisi muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n korkeatasoisen syöpätutkimuksen ja siten potilaiden mahdollisuuden saada parasta mahdollista hoitoa. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei saa vaarantaa”, edustajat sanovat.

Lisätietoja

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Tiedote 15.3.2022

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat: Hallitus romuttaa Kela-korvaukset, vaikka hoitojonot ennätyksellisen pitkät

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho pitävät vastuuttomana hallituksen aikomusta toteuttaa Kela-korvauksiin merkittävät leikkaukset. Eduskuntapuolueiden loppuvuodesta sopima yksimielinen kanta oli, että yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille. Myös Kelassa on oltu jättileikkauksista huolissaan ja työmarkkinajärjestöt ovat ottaneet vahvasti kantaa siihen, että nyt ole oikea aika Kela-korvauksien leikkauksille. Edustajat pitävät käsittämättömänä sitä, että hallitus yksipuolisesti hylkäsi parlamentaarisen sovun, eikä kuuntele asiantuntijoiden varoituksia, vaan jatkaa Kela-korvausten leikkausten valmistelua.

”Koronan vaikutuksesta hoitovelka on ennätyksellinen. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut ovat suuren mullistuksen edessä. Moni käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluita siksi, että julkisen sektorin palveluihin ei pääse. Lisäksi Kelan korvaamista lääkäripalveluista esimerkiksi silmälääkärin ja gynekologin palveluita ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksista. Kela-korvausten alasajo tässä tilanteessa on vastuuton, sillä se tulee vaikeuttamaan ihmisten hoitoon pääsyä ja lisäämään eriarvoisuutta”, edustajat sanovat.

Ministeri Lindén on tuoreeltaan (HS 12.3.) nostanut esiin huolen koronan vaikutuksesta hoitamatta jääneistä kansantaudeista ja puhunut jopa hoitopommista. Hallituksen aikeena on myös kiristää hoitotakuuta kiireettömässä hoidossa kolmesta kuukaudesta viikkoon. Kokoomusedustajien mielestä Kela-korvausten leikkaus on ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa.

”Kela-korvausten leikkaukset johtavat julkisten palveluiden kuormittumiseen entisestään, kun yhä useampi yksityisiä palveluita käyttänyt siirtyy julkisen palvelun jonoon. Ministerin kuvaama hoitopommi on todellakin käsillä, jos hoitoon pääsyä ei varmisteta ottamalla kaikki toimijat mukaan purkamaan jonoja. Kokoomuksen mielestä koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi Kela-korvauksia olisikin ennemmin nostettava. Lisäksi on otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, puh. 050 511 3107

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Julkaisuvapaa heti

Tiedote 16.2

Kokoomusedustajat: Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus vastoin tuoretta parlamentaarista sopua on törkeä temppu

Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa arvostelevat kovin sanoin hallituksen aikomusta pyyhkiä parlamentaarisella sovulla pöytää ja romuttaa eduskuntapuolueiden yhteisestä kannasta poiketen Kela-korvaukset.

Iltalehti uutisoi keskiviikkona, että STM valmistelee merkittäviä leikkauksia yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiin.

”Hallitus sivuuttaa parlamentaarisen työryhmän tuoreen yksimielisen päätöksen. Tuskin on muste ehtinyt kuivua, kun parlamentaariselta sovulta vedetään pohja. Ei näin voi toimia”, toteavat edustajat. 

Sarkomaa ja Risikko toimivat monikanavarahoitusta selvittäneen parlamentaarisen työryhmän jäseninä. Työryhmän marraskuussa julkaistun mietinnön yksimielinen kanta oli, että yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille.

”Esitys Kela-korvauksen alasajosta tilanteessa, jossa myös koronan vaikutuksesta hoitovelka on ennätyksellinen ja sosiaali- ja terveyspalveluita mullistetaan historiallisella hallintomuutoksella, on vastuuton. Ihmisten palveluiden saatavuus on turvattava. Vasemmistovihreälle ideologiselle terveydenhuollon tallomiselle on laitettava stoppi”, edustajat sanovat.

Kokoomus esitti työryhmässä lisälausumaa, jolla ehdotettiin yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen nostoa koronaepidemian aiheuttaman hoitovelan taittamiseen ja hoitojonojen lyhentämiseen.

”Kokoomuksen mielestä suunnan pitää olla päinvastainen, kuin hallituksen aikoma leikkauspolitiikka. Koronan tuoman hoitovelan purkuun ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi on Kela-korvauksia nostettava ja otettava laajasti palvelusetelit käyttöön niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon ajoissa”, Sarkomaa ja Risikko sanovat.

Kela-korvaus mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille.

Yksityisestä lääkärikäynnistä Kela-korvauksia sai vuonna 2019 yli 1,5 miljoonaa suomalaista.

”On järkevää kehittää sekä korottaa Kela-korvausta, jotta ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon ja voisimme hyödyntää paremmin yksityisen sektorin voimavaroja. Samalla voimme keventää ylikuormittuneen julkisen sektorin henkilöstön taakkaa. Vaarana on, että Kela-korvauksen leikkaaminen johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen entisestään, mikäli yhä useampi siirtyy yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon”, edustajat sanovat.

”Moni käyttää yksityistä terveydenhuoltoa yksinkertaisesti siksi, ettei julkisen sektorin palveluihin pääse. Lisäksi merkittävää osaa Kelan korvaamista lääkäripalveluista ei ole edes saatavilla kuntien terveyskeskuksissa, esimerkkeinä silmälääkärit, gynekologit ja lastenlääkärit. Myös koko suunterveydenhuoltomme on rakennettu siten, että merkittävä määrä aikuisväestöstä käyttää yksityisiä palveluja. Hallituksen aikomus leikata yksityisen korvauksen Kela-korvaukset on harkitsematon, sillä se tulee vaikeuttamaan ihmisten hoitoon pääsyä ja lisäämään eriarvoisuutta entisestään”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Paula Risikko, p. 050 511 3107

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033