Kategoria: Tiedotteet

Hallitus linjasi viime keväänä korvaavansa koronasta aiheutuneet kustannukset kunnille täysimääräisesti. Valtioneuvosto on kuitenkin lähettänyt lausuntokierrokselle asetusluonnoksen koronaviruspandemian kustannusten kompensaatiosta ja suurten kaupunkien laskelmien mukaan asetusluonnos korvaisi kunnille vain 45–65 prosenttia todellisista kustannuksista.

- Kunnat eivät ole varautuneet tähän. Uhkana on, että asetuksen toteutuessa valtioneuvoston ehdotuksen mukaisesti, kunnat joutuvat tinkimään peruspalveluista. Erityisesti isot kaupungit ovat suurimpien häviäjien joukossa. Helsingissä jäisi korvauksia saamatta näillä lukemilla 70 miljoonaa euroa, Espoolta noin 30 miljoonaa euroa ja Vantaalta 20–30 miljoonaa euroa, sanovat Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan (KENK) puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok), ja varapuheenjohtajat Eveliina Heinäluoma (sdp), Riikka Slunga-Poutsalo (ps) ja Tiina Elo (vihr).

Tautitilanne on koko pandemian ajan ollut huonoin väkirikkaalla pääkaupunkiseudulla. Tämä on johtanut palvelu- ja hoitovelan merkittävään kasvuun terveyspalveluissa. Lisäksi rajoitustoimet ovat vaikuttaneet kaupungin, yritysten ja yhteisöjen toimintaan laajasti. 

Tällä hetkellä asetusluonnos ei huomioi koronan aiheuttamia lisäkustannuksia. Tämä on merkittävä puute, joka asetukseen tulisi korjata. Kuntien ja kuntayhtymien todelliset kustannukset tulee tunnistaa. 

- On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki koronakustannukset korvataan kunnille. Siksi edellytämme, että valtioneuvosto korjaa lausuntokierroksen jälkeen asetusluonnosta ja maksaa korvaukset kaupungeille ja kunnille täysimääräisesti päättää neuvottelukunnan puheenjohtajisto.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtajisto:

puheenjohtaja Sari Sarkomaa, 050 511 3033 

varapuheenjohtajat:

Eveliina Heinäluoma, 0405921807

Riikka Slunga-Poutsalo, 09 432 3057

Tiina Elo, 045 261 7447

Tiedote 30.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Eduskuntaan on perustettu Saaristomeren tilan parantamiseen keskittyvä puoluerajat ylittävä työryhmä. Ryhmässä on perustajajäseninä kansanedustajia kaikista yhdeksästä eduskuntapuolueesta.

Ryhmän tarkoituksena on edistää järkeviä toimenpiteitä, joilla Saaristomeren valuma-alueen ravinnetilannetta muutetaan siten, että alue poistuu HELCOMin hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä. Sanna Marinin hallitus on asettanut samansisältöisen tavoitteen puoliväliriihessään vuonna 2021 ja perustanut Saaristomeri-ohjelman tavoitteen toteuttamiseksi.

Ryhmä aloitti toimintansa tapaamalla tänään ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen sekä ympäristöministeriön Saaristomeri-ohjelman asiantuntijoita. Ryhmä valitsi puheenjohtajakseen kansanedustaja Kai Mykkäsen (kok) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd).

”Meidän tehtävämme on pitää yllä painetta, ettei Saaristomeren saaminen pois ongelmien hotspot-listalta vuoteen 2027 mennessä jää julistukseksi, vaan sen eteen tehdään koordinoidusti töitä ja asetetaan mitattavat välitavoitteet. Emme tarvitse syyllisiä ja vastakkainasettelua vaan ratkaisuja. Kun ravinteet saadaan kiertämään mereen valumisen sijaan, myös ravinnontuotannon asemaa ja kotimaisuusastetta voidaan parantaa entisestään”, Saaristomeri-ryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo.

”Monista toimenpiteistä huolimatta valuu Saaristomereen edelleen enemmän ravinteita kuin meri pystyy niitä poistamaan. Näin ollen rehevöityminen voimistuu ja pysyy yllä. Pahimmillaan tämä johtaa meren pohjan ja sen eliöstön kuolemaan. Tämän vuoksi tarvitsemme lisää toimia ja yhteistä poliittista tahtoa Saaristomeren tilanteen parantamiseksi. Tätä tänään perustettu ryhmämme tulee yhdessä edistämään”, ryhmän varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta toteaa.

Saaristomeri-ryhmä tapaa lähiaikoina myös maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän tiimeineen. Tarkoitus on lisäksi koota yhteen Saaristomeren eteen työtä tekeviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä varmistaa heidän viestiensä heijastuminen eduskunnan päätöksissä.

Ryhmän perustajajäseninä ovat Kai Mykkänen, Eeva-Johanna Eloranta, Joakim Strand, Sandra Bergqvist, Aki Lindén, Eva Biaudet, Johan Kvarnström, Vilhelm Junnila, Sari Sarkomaa, Saara-Sofia Sirén, Sari Multala, Ilkka Kanerva, Tiina Elo, Eeva Kalli, Mai Kivelä, Antero Laukkanen, Satu Hassi, Anders Adlercreutz, Harry Harkimo ja Juha Sipilä.

Lisätietoja:

Kai Mykkänen, 09 432 3159

Eeva-Johanna Eloranta, 050 523 2309

Tiedote 28.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho antavat täyden tuen useiden hallituspuolueiden edustajien keskuudessa virinneeseen vastarintaan pääministeri Marinin kaupunkivastaiseen politiikkaan. Useat hallituspuolueiden edustajat ovat julkisuudessa vaatineet hallitusta pitämään lupauksensa korvata kunnille ja kuntayhtymille koronan kulut täysimääräisenä. Sarkomaa ja Laiho pitävät välttämättömänä korjata esitystä, joka tarkoittaisi varsinkin suurille kaupungeille kymmenien miljoonien menetyksiä ja peruspalvelujen vaarantumista.

”Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta noin 70 miljoonaa euroa. On välttämätöntä, että hallitus muuttaa esitystään niin, että koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Koronan kustannukset ovat erityisen korkeita Helsingissä ja suurissa kaupungeissa, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Erityisesti kipeästi tarvitaan lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava”, toteaa Sarkomaa.

”Kyse on yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisystä ja hoidosta, jonka osalta valtio on lakitasolla velvoittanut kuntia toimenpiteisiin. Pääministeri Marin on aiemmin luvannut korvata kunnille täysmääräisesti koronan ehkäisystä, testauksesta ja hoidosta aiheutuneet kulut. Kuntien on välttämätöntä saada nämä luvatut koronakorvaukset täysmääräisesti ja huomioida niissä koronasta eniten kärsineiden kuntien tilanne”, vaatii Laiho

"Toivottavasti kapinahenki näkyisi suunnanmuutoksena hallituksen historiallisen kaupunkivastaiseen politiikkaan. Vasemmistovihreä hallitus näyttää tyytyvän omien huonojen päätöksiin korjausten vaatimiseen julkisesti ilman aiettakaan toimia. Tämä on näkynyt erityisen rumasti koronan hoidossa", edustajat päättävät.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

09 432 3033

Mia Laiho

Kansanedustaja 09 432 3181

Tiedote 25.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa, että hallitus lisää budjettiriihessä senioreiden korotetun kotitalousvähennyksen pilotoinnin osaksi kotitalousvähennyskokeilua.

Hallitus on jo linjannut kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitaloustyön ja hoiva- sekä hoitotyön kotitalousvähennyksen enimmäismääriä korotetaan enintään 3 500 euroon. Korvaus puolestaan nousisi 40:stä 60 prosenttiin.

”Eläkkeensaajien Keskusliitto on vedonnut hallitukseen, jotta kokeilun yhteydessä voitaisiin kotitalousvähennystä kokonaisuudessaan myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille ja poistaa vähennyksestä omavastuu. Ehdotus on kannatettava ja vastaa kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissaan tekemää ehdotusta senioreiden superkotitalousvähennyksestä”, sanoo Sarkomaa.

Kansanedustaja Sarkomaa on tehnyt senioreiden superkotitalousvähennyksestä marraskuussa 2020 lakialoitteen ja siihen liittyvän toimenpidealoitteen. Aloitteissa ehdotetun kotitalousvähennysuudistusmallin on valmistellut Sitra ja sen taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.

”Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset, joiden eläkkeestä maksamat verot eivät ole aiemmin riittäneet vähennyksen tekemiseen”, Sarkomaa sanoo.

 ”Suomessa on aivan välttämätöntä tehdä toimia, jotta ikääntyneet voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Nykyisellään liian moni seniori jää kokonaan ilman apua ja tukea. Kotitalousvähennys on myös keino keventää julkisen sektoriin kohdistuvaa painetta lisätä palveluja ja siirtää ikäihmisten raskaampien palvelujen tarvetta. Ylikuormittuneen ja huutavasta hoitajapulasta kärsivän kotihoidon rinnalle tarvitaan erilaisia senioreiden arkea helpottavia vaihtoehtoja. Superkotitalousvähennys vauhdittaisi lisäksi senioreiden ostovoimaa, yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja kitkien harmaata taloutta”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja muistuttaa, että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja tarvitsevat erilaisia vaihtoehtoja turvaamaan arjen sujumista.

 ”Senioreiden superkotitalousvähennyksellä ihminen voi valita tarvitsemansa palvelut, jotka kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Hallitukselta toivon innovatiivisuutta kotitalousvähennyksen piiriin kuuluviin palveluihin”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Tiedote 22.8.2021

Julkaisuvapaa

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa paheksuu hallitusta sen petettyä lupauksensa kompensoida kaupungeille koronanhoidosta aiheutuneet kustannukset.

"Vasemmistovihreä hallitus kääntää taas kerran rumasti selkänsä Helsingille. Lupaus täysimääräisistä koronakorvauksista rikotaan räikeästi lausunnolla olevassa hallituksen esityksessä koronakorvausasetuksesta. Helsingille esitys merkitsisi jopa 70–80 miljoonan euron menetystä. Hallitukselta tämä on jääkylmää jatkoa pääkaupungin kassan ryöstävälle maakuntasoteuudistukselle, joka myös vaarantaa helsinkiläisten palvelut monin tavoin. Kalsea kaupunkivastaisuus on kestämätöntä maamme talouden veturina toimivan pääkaupungin elinvoimalle ja hoitoon pääsyä jonottaville ihmisille", Sarkomaa varoittaa.

Hallitus on luvannut korvata täysimääräisesti koronapandemian aiheuttamat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kunnille ja kuntayhtymille. Toisin kuitenkin aiotaan toimia. Hallitus ei näytä piittaavan edes eduskunnan yksimielisestä linjauksesta, jossa edellytimme koronakorvausten kohdentamista sen mukaan, miten korona on kaupunkeja ja kuntia runnellut, eikä keskimääräisenä yleisenä tukena kaikille kunnille. Valtionavustusasetusluonnoksen perusteella hallitus on rikkomassa lupauksensa ja korvaamassa kustannuksista vain noin puolet, Sarkomaa summaa. 

"Hallituksen kaupunkivastaisuus tekee rumaa jälkeä. On välttämätöntä, että asetusta muutetaan ja koronatuki kohdennetaan oikeudenmukaisesti aiheutuneiden tulomenetysten ja kustannusten suhteessa. Koronaviruksen aiheuttamat kustannukset ovat vaikuttaneet erityisesti Helsingin ja suurten kaupunkien talouteen, sillä niissä on todettu suurin osa koronatartunnoista. Asetus lisäisi vakavalla tavalla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin rahoitusvajetta", Sarkomaa ennakoi. 

"Suurimpien kaupunkien muodostaman kuusikon tekemä yhteinen tiukka vaade hallitukselle oli täysin välttämätön. Jos lausunnoilla oleva asetus hyväksyttäisiin, Helsingiltä korvauksia jäisi tämän hetken arvion mukaan saamatta ainakin noin 70, Espoolta noin 30, Tampereelta noin 20, Vantaalta noin 20–30, Turulta noin 10–20 ja Oululta noin 14 miljoonaa euroa", Sarkomaa luettelee.

"Rahojen saamatta jääminen vaarantaa suurten kaupunkien peruspalvelut. Helsingissä erityisesti tarvitaan kipeästi lisävoimavaroja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun, ihmisten hoitoon pääsemiseksi ja julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Tilanne peruspalveluissa on hyvin vakava. Helsingissä joutui jo keväällä jonottamaan kiireettömään hoitoon keskimäärin 31 vuorokautta. Hallituksen on tehtävä korjausliike ja lopetettava kaupunkien kaltoinkohtelu", Sarkomaa vaatii.

Tiedote 18.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa ja kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo ehdottavat apteekkeja mukaan koronapikatestien testauspisteiksi. Edustajien tavoitteena on testauksen hintojen alentaminen ja ruuhkajonojen lyhentäminen, mikä on tärkeää myös koronapassin käyttöönoton vauhdittamiseksi. Kokoomus haluaa avata Suomea terveysturvallisesti ja siihen tarvitaan testikapasiteettia, minkä vuoksi tarvitaan pikaista selvitystä apteekkien hyödyntämisestä koronan pikatestauksessa.

”Apteekki testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen analysoinnin ja kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja laatia ohjeistus testauspisteenä toimimiselle”, sanoo Sarkomaa.

Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Laaja apteekkiverkko mahdollistaisi pääsyn koronatestiin apteekkien aukioloaikoina.

Kokoomusedustajat ehdottavat hallitukselta ripeää selvitystä siitä, millä edellytyksillä apteekkeja voitaisiin hyödyntää testauspisteinä. Edustaja alleviivaavat, että apteekit toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä toimipisteinä.

”Oirearvion perusteella oireiset ja koronalle altistuneet ohjattaisiin edelleen testaukseen terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin minimoidaan apteekin ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle aiheutuvat riskit”, sanoo Wallinheimo.

Edustajista testaustoiminta olisi viisasta katsoa osaksi apteekin toimialaan ja lääkelain mukaisesti sisältyvän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ennalta ehkäisyyn liittyvää palvelutoimintaan. Näin apteekeilta ei vaadittaisi erillistä osakeyhtiötä ja yksityisen terveydenhuollon lupaa.

”Testauspisteenä toimimisen tulisi kuitenkin olla apteekille vapaaehtoista, ja lääkejakeluun liittyvien velvoitteiden hoitamisen ensisijaista. Testauksesta tulisi maksaa apteekeille kustannuksia vastaava korvaus, joka voidaan määritellä kansallisesti kaikille apteekeille samaksi. Lisäksi apteekin näytteenottajille tulee järjestää mahdollisuus kirjata testitulos Kantaan”, sanovat edustajat.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Sari Sarkomaa, puh. +358 50 511 3033

Sinuhe Wallinheimo, puh. +358 50 512 0873

Tiedote 4.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii huomenna vihdoin kokoontuvalta hallitukselta pikimmiten selkeät linjaukset lähiopetuksesta ja toimista, joilla terveysturvallista lähiopetusta, päiväkotien toimintaa sekä harrastuksien jatkumista tuetaan.

”Hallituksen ministereiden lähiopetusta tukevien puheiden lisäksi tarvitaan tekoja, jotta koulut ja oppilaitokset voivat aloittaa toimintansa terveysturvallisesti. Koulut alkavat pian eikä hallituksen linjauksia saatikka tekoja uudessa epidemiatilanteessa kuulu”, Sarkomaa aloittaa.

Viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi Ylen A-studiossa, että lähiopetukseen paluu on vielä epäselvää.

Sarkomaan mukaan hallituksen on otettava vakavasti OAJ:n tänään 4.8. julkaistun kyselyn viestit ja opettajien näkemykset korona-ajan poikkeusoloissa.

”Koulujen suunnitelmat aloittamiseen pitäisi olla jo lähes valmiina mutta valtiovallan viesti on epäselvä edelleen. OAJ:n tuoreessa kyselyssä opettajat ja esihenkilöt antoivat kritiikkiä poikkeusolojen ohjeiden epäselvyydestä. Ristiriitaiset ja vaihtuvat koronaohjeet ovat rasittaneet kohtuuttomasti koulun väkeä. Hallituksen on viipymättä varmistettava, että kouluilla ja oppilaitoksilla sekä päiväkodeilla on epidemiatilanteeseen päivitetyt, yhdenmukaiset ja selkokieliset ohjeet, joita on käytännössä mahdollista noudattaa. Opettajien ja rehtoreiden asiantuntemusta pitää hyödyntää ja heille on järjestettävä neuvontapalveluja. Tärkeää on, että opettajilla on aikaa opettamiseen”, Sarkomaa jatkaa.

OAJ:n kyselyssä nousi esille vahva  huoli koronaepidemian tuomista oppimisvajeista. Vakava viesti on se, että joka kolmas opettaja oli pohtinut hakeutumista muihin tehtäviin, mikä on hälyttävän ja ennennäkemättömän suuri osuus.

”Hallituksen on viipymättä tehtävä päätös asetuksesta, joka mahdollistaa 12-15-vuotiaiden rokotusten käynnistämisen. Viivyttely asiassa on vaarassa tulla suureksi vahingoksi. Kouluterveydenhuolto on syytä ottaa mukaan rokotustalkoisiin. Keinot nopeuttaa opettajien ja päiväkotien henkilöstön rokotuksia on otettava käyttöön. Peruskoulun opettajista noin 10 000 eli noin neljännes ei vielä ole saanut toista rokotusannostaan. Mahdollisimman laaja rokotuskattavuus on kestävin tapa turvata lähiopetus”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa +358 50 511 3033

Tiedote 2.8.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa kysyy, onko hallitus ottanut vakavasti pitkittyneen etäkoulun ja muiden koronarajoitusten haittavaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin, oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen.

”On hyvin huolestuttavaa, ettei asiantuntijoiden vaatimia 12–15-vuotiaiden rokotuksia ole saatu vauhtiin. Hallituksen olisi pitänyt kiriä, että lasten rokotukset olisivat pitkällä ennen koulujen alkua. Hallituksen on tehtävä vaikuttavia toimia, jotta lasten koulu, päiväkodit ja harrastukset saadaan pyörimään terveysturvallisesti sekä mahdollistaa lähiopetus. Nuorten kohdalla huolettaa myös pitkittynyt korona. Olisi sydämetöntä sulkea silmät koronan kovilta jäljiltä lasten ja nuorten elämään”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa kantaa vahvaa huolta siitä, että moni opettaja ja lasten kanssa työtä tekevä on edelleen vailla koronan kakkosrokotusta. On hälyttävää, että Suomi on jäänyt häntäpäähän annettujen kakkosrokotteiden määrässä. Hallituksen on viipymättä linjattava tilanteen vaatimista lisätoimista. Olennaista on tehdä kaikki voitava, että mahdollisimman monella suomalaisella on molemmat rokotteet saatuna. Vain laajalla rokotuskattavuudella voidaan epidemian suuntaa kestävästi muuttaa. Viivyttelyyn ei ole varaa, kun koronan neljäs aalto hyökyy maahamme.

”Kouluterveydenhuolto ja YTHS on otettava vahvasti avuksi. Korkeakouluopiskelijoille on syytä rakentaa pop-up-rokotuspisteet kampuksille. Testausta ja jäljitystä on oltava saatavilla aukottomasti sekä kattavia seulontoja tarpeen ilmetessä”, Sarkomaa jatkaa.

”Ristiriitaiset ja vaihtuvat koronaohjeet ovat rasittaneet kohtuuttomasti päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten henkilöstöä. Hallituksen ja viranomaisten on annettava yhdenmukaisia ja selkokielisiä ohjeita, joita on koulujen ja päiväkotien henkilöstön oikeasti mahdollista noudattaa. Opettajien ja rehtoreiden asiantuntemusta pitää hyödyntää ja heille on järjestettävä neuvontapalveluja. Tärkeää on, että opettajilla on aikaa opettamiseen. Lasten ja nuorten oikeus oppia ja saada kasvuun sekä kehittymiseen tukea on turvattava yhdenvertaisesti. Hallituksen on aktiivisesti toimittava sen eteen, että Suomea voidaan terveysturvallisesti pitää avoinna ja ettei uusia rajoitteita tarvita”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa +358 50 511 3033

Tiedote 27.7.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta budjettiriihessä päätöksiä vaikuttavien vesiensuojelutoimenpiteiden sisällyttämisestä parhaillaan lausuntokierroksella olevaan EU:n uuden tukikauden kansalliseen maaseutuohjelmaan. Kun hallitus päättää EU:n uuden rahoituskauden maaseutuohjelman kansallisesta kohdentamisesta, päättää se samalla keskeisesti siitä, miten Itämeren ja muiden vesistöjemme tilaa seuraavien kymmenen vuoden aikana korjataan. Ympäristöministeri Mikkosen ja koko hallituksen on vihdoin lunastettava lupaukset Itämeren pelastamisesta. 

”Hallituksella ei ole varaa lipsua Itämeri-toimissaan. Kyse on elämästä ja kuolemasta. Rannikkovetemme ovat pääosin huonossa kunnossa. Kuolleet merenpohjat, rehevöityminen ja kesän runsaat leväkukinnot ovat vakava ongelma”, Sarkomaa muistuttaa. 

”Maaseutuohjelmaan tulee sisällyttää fosforikuormitusta välittömästi vähentävä peltojen kipsikäsittelyn tuki sekä lantafosforin vastaanottotuki, joka kannustaa lantafosforin käyttöä matalan fosforitason pelloilla. Tutkimuksissa kipsikäsittelyn on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella”, Sarkomaa jatkaa.

”Suomen fosforiravinteiden tarve saataisiin lähes katettua maamme karjatalouden lantojen sisältämällä fosforiravinteilla. Siksi eläintiloille on luotava mahdollisuus myydä ravinteiden ylijäämä luomalla kestävällä tavalla toimiva orgaanisten lannoitteiden kiertotalousmarkkina. Tästä hyötyvät maatilat, Saaristomeri sekä koko Itämeri. Kotimaisen kestävän ruuantuotannon edistäminen on tärkeää kaikille suomalaisille”, Sarkomaa jatkaa.

Lisäksi fosforin käyttörajoitukset on siirrettävä lannoitelainsäädäntöön pelkän ympäristökorvausjärjestelmän sijaan, jotta kaikki viljelijät saadaan fosforisääntelyn piiriin.

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta. Myös EU-komissio on antanut Suomelle toistuvasti moitteita Suomen maatalouden vesiensuojelun puutteista ja kirittänyt maa-arviossaan Suomea vähentämään maatalouden aiheuttamia ravinne- ja leväongelmia vesistöissä.

”Vaikuttavat toimet ovat välttämättömiä erityisesti Saaristomeren alueen, Suomen ainoa jäljellä oleva hot spot -kohteen putsaamiseksi Itämeren suojelukomissio HELCOM:n pahimpien kuormittajien listalta.” päättää Sarkomaa.

Sarkomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen peltojen kipsikäsittelyn tuesta sekä lantafosforin vastaanottotuen maaseutuohjelmaan sisällyttämistä. Kirjallinen kysymys on laadittu John Nurmisen Säätiön ja usean muun järjestön tekemän kannanoton pohjalta.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Tiedote 24.7.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta budjettiriihessä päätöksiä lisätoimista Itämeren pelastamiseksi. Ilmastonmuutos vauhdittaa Itämeren rehevöitymistä, mikä edellyttää vaikuttavia lisätoimia nopeasti.

”Sitoumukset ja ohjelmat eivät auta Itämerta, jos lisärahaa ei saada konkreettisiin toimiin tai jos toimet eivät ole vaikuttavia. Lisäksi fosforin käyttörajoitukset on pikapikaa siirrettävä lannoitelainsäädäntöön pelkän ympäristökorvausjärjestelmän sijaan, jotta puuttuvatkin viljelijät saadaan fosforisääntelyn piiriin. Maataloudesta tulevaa ravinnekuormitusta on saatava vähennettyä”, Sarkomaa sanoo.

Suomi on sitoutunut EU:n vesipuitedirektiivin myötä korjaamaan Itämeren rannikkoalueen vedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen mukaan nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta. EU-komissio on antanut Suomelle toistuvasti moitteita maatalouden vesiensuojelun puutteista ja patistanut maa-arviossaan Suomea vähentämään maatalouden aiheuttamia ravinne- ja leväongelmia vesistöissä. Nykyisillä toimilla ei tavoitteita saavuteta.

”Kaikeksi kamaluudeksi ilmastomuutos vaikeuttaa tilannetta entisestään. Lisääntyneet sateet ja lumettomat talvet kasvattavat ravinnevalumia maalta. Suomen ympäristökeskuksen ennusteen mukaan ilmastonmuutos voi pahimmillaan kasvattaa fosforin huuhtoumaa Saaristomeren valuma-alueen pelloilta 50 prosenttia” Sarkomaa varoittaa.

Rannikkovetemme ovat pääosin huonossa kunnossa. Itämeren kuolleet merenpohjat, rehevöityminen ja leväkukinnot ovat vakava ongelma. Se, miten Itämeren ja muiden vesistöjemme tilaa seuraavien kymmenen vuoden aikana voidaan parantaa, ratkeaa keskeisesti syksyllä päätettäessä EU:n uuden rahoituskauden maaseutuohjelman kansallisesta kohdentamisesta.

”Jos rahoitusta ei hallituksen toimesta suunnata riittävästi ja vaikuttavasti vesiensuojeluun, on tilanne Itämeren kannalta tuhoisa. Itämerelle on elintärkeää saada päätös vaikuttavien Itämeren pelastamiskeinojen sisällyttämisestä EU:n uuden tukikauden maaseutuohjelmaan. Siihen tulee sisällyttää fosforikuormitusta välittömästi vähentävä peltojen kipsikäsittelyn tuki sekä lantafosforin vastaanottotuki, joka kannustaa lantafosforin käyttöä matalan fosforitason pelloilla”, Sarkomaa sanoo.

Tästä hyötyvät maatilat, Saaristomeri sekä koko Itämeri. Kotimaisen kestävän ruuantuotannon edistäminen on tärkeää kaikille suomalaisille.

Vaikuttavat toimet ovat välttämättömiä, jotta Saaristomeren alue, Suomen ainoa jäljellä oleva hot spot -kohde, saadaan putsattua Itämeren suojelukomissio HELCOM:n pahimpien kuormittajien listalta. Hallituksen on oltava Itämeren puolella ja ryhdyttävä toimeen. Ratkaisuvaihtoehdot siihen, miten ravinteet saadaan käyttöön eikä mereen.

Sari Sarkomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen peltojen kipsikäsittelyn tuesta sekä lantafosforin vastaanottotuen maaseutuohjelmaan sisällyttämistä. Kirjallinen kysymys on laadittu John Nurmisen Säätiön ja usean muun järjestön tekemän kannanoton pohjalta.

Lisätiedot: Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033