Kategoria: Tiedotteet

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jonka tavoitteena on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen (TPA 45/2024 vp), jossa esitetään lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisen velvoittavuuden laajentamista.

Aloitteessa ehdotetaan, että rikosrekisteriotteen tarkastaminen olisi pakollista myös lyhyissä, alle kolmen kuukauden työsuhteissa. Tällä hetkellä rikostaustan tarkastaminen näissä työsuhteissa on vapaaehtoista, mikä ei Sarkomaan mukaan riittävästi turvaa lasten oikeuksia.

"Yhteiskuntamme keskeisiä arvoja ovat lasten turvallisuus ja koskemattomuus. Ne vaativat erityistä suojelua kaikissa tilanteissa", Sarkomaa korostaa.

Aloitteessa nostetaan esiin myös tarve mahdollistaa rikosrekisteriotteen pyytäminen ennakoivasti ennen palvelussuhteesta sopimista. Tämä olisi tärkeää tilanteissa, joissa sijainen tarvitaan nopeasti, kuten silloin, kun vakituinen työntekijä sairastuu.

"Nykyisen lain mukaan rikosrekisteriote voidaan pyytää vasta valituilta työntekijöiltä. Ennakolta pyydetty rikosrekisteriote toisi sujuvuutta ja turvallisuutta sijaisjärjestelyihin", Sarkomaa toteaa.

Lisäksi aloitteessa esitetään pohdittavaksi, että velvoittavuuden tiukentamisen myötä työnantajille annetaan mahdollisuus poiketa rikosrekisteriotteen vaatimuksesta tietyissä tarkoin määritellyissä tilanteissa. Esimerkiksi, jos sijaisen palkkaaminen on välttämätöntä lakisääteisen mitoituksen täyttämiseksi, mutta rikosrekisteriotteen saaminen viivästyy, työntekijä voisi aloittaa työnsä välittömästi. Tällaisissa tapauksissa ote olisi toimitettava jälkikäteen mahdollisimman pian. Aloitteen tarkoitus on varmistaa, että kaikissa tilanteissa rikosrekisteri tulee tarkistettua.

”Aloitteen tarkoitus on yhtenäistää käytäntöjä rikostaustan selvittämisessä. Tavoite on varmistaa, että jokaisen lasten kanssa työskentelevän taustat on tarkistettu. Tämä vahvistaa lasten suojelua ja turvallisuutta esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa”, Sarkomaa päättää.

Eduskunnan Hoitotyön verkosto esittää vakavan huolen hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalihuollon professiojohtamisen virkojen poistamisesta hyvinvointialueilta.

Professiojohtamisen olemassaolo on avainasemassa korkealaatuisten ja ammattitaitoisten palvelujen varmistamiseksi. Näiden virkojen karsiminen uhkaa alueen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden laatua, toimivuutta ja turvallisuutta. Hoitotyön verkosto edellyttää monialaista johtamista (§8, 612/2021). Tämä tarkoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettu laki moniammatillisen johtamisen osalta täsmennetään. Lakiin tulee lisätä hoitotyön ammatillisesta toiminnasta vastaava viranhaltija.

Hyvinvointialueiden tiukka ja edelleen kiristyvä taloudellinen tilanne asettaa aluepäättäjät hankalaan asemaan. “Haastavassa taloudellisessa tilanteessa on erityisen tärkeä edistää hyvinvointialueiden toiminnan vaikuttavuutta. Professiojohtamisen virat alas ajamalla säästöjä haetaan väärästä paikasta. Tällaisilla lyhytnäköisillä hätäratkaisuilla sotesta ei koskaan tule vaikuttavaa, tuottavaa tai tutkimukseen perustuvaa jokaisen profession kohdalla, mitä lakikin edellyttää”, vetoaa Hoitotyön verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Lotta Hamari.

Hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalihuollon johtotehtävät eivät ole pelkästään hallinnollisia, vaan niiden kautta varmistetaan, että alan asiantuntijat voivat toteuttaa tehtävänsä korkeatasoisten, näyttöön perustuvien hoito- ja palvelumallien mukaisesti. Tutkimusnäytön mukaan professiojohtamisella on keskeinen rooli laadunvarmistuksessa, ammatillisen kehittymisen tukemisessa ja riittävän osaamisen varmistamisessa, mikä heijastuu suoraan palveluiden laatuun. Myös STM on linjannut, että professiojohtamista on vahvistettava hyvinvointialueilla.

"Professiojohtamisen kehittämisellä voidaan tehdä alasta vetovoimainen kaikille ammattilaisille, mikä olisi tarpeen juuri nyt. Professiovirkojen poistamisella on päinvastaiset seuraukset. Hyvinvointialueilla ei ole varaa tällaiseen vikaliikkeeseen”, summaa verkoston varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa.

Tutkimukset osoittavat, että johtamisroolien heikentäminen johtaa henkilöstön tyytymättömyyteen ja lisää työntekijöiden vaihtuvuutta, mikä vaarantaa palvelujen jatkuvuuden ja laadun. Ilman vahvaa ja asiantuntevaa alan johtamista, henkilöstön tuki ja ammatillinen kehittyminen kärsivät, mikä vaikuttaa suoraan palvelujen laatuun, henkilöstön pito- ja vetovoimaan sekä heikentää kykyä vastata alueen väestön tarpeisiin.

Hyvinvointialueilla tarvitaan sektoreiden yli menevää yhteistyöhön perustuvaa poikkihallinnollista johtajuutta, jota hoitotyön, lääketieteen ja sosiaalityön professiojohtajat edustavat yhdenvertaisesti.  Vahva ja osaava professiojohtaminen on perusta vaikuttaville, laadukkaille ja oikea-aikaisille terveys- ja sosiaalipalveluille. Professiojohtamisen vähentäminen ei ole kestävä ratkaisu.

Eduskunnan Hoitotyön verkoston tarkoituksena on vahvistaa hoitotyön alan dialogia ja lisätä tiedonvälitystä eduskunnan ja alan asiantuntijoiden välillä. Verkosto edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä ja sitä, että alan asiantuntijoiden ääni kuuluisi päättäjille.

Verkostossa ovat asiantuntijatahoina Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, Hallintoylihoitajat ry, Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen verkosto (HoiVerKe), Hoitotyön kansallisen vertaiskehittämisen verkosto (HoiVerKe), Hoitotieteiden tutkimusseura (HTTS), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus), Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Kliiniset asiantuntijat YAMK (KLIAS ry), Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS), Sasky koulutuskuntayhtymä, Suomen ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto, Suomen Ensihoitoalan liitto, Suomen Kätilöliitto, Suomen Sairaanhoitajat, Suomen Terveydenhoitajaliitto, SuPer, Suun terveydenhoidon ammattilaiset STAL ry, Talentia, Tehy, Terveydenhuollon osastonjohtajat ry, Turun yliopiston hoitotieteen laitos, edustaja erikoissairaanhoidon puolelta (HUS psykiatria), edustaja perusterveydenhuollon puolelta ja Hotuksen ja Suomen JBI-keskuksen Neuvottelukunta sekä STM.

Yhteyshenkilöt

Lotta Hamari

Kansanedustaja

Puh: 0504784414

lotta.hamari@eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Tiedote 7.9.2024

Kuuttikuolemien ehkäisemiseksi kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Saara-Sofia Siren kannustavat hallitusta aloittamaan valmistelun Saimaan kesäisen verkkokalastuskiellon laajentamiseksi.

Metsähallituksen tietoon on tullut jo 36 tänä vuonna kuollutta saimaannorppaa. Näistä 22 on tänä vuonna syntyneitä kuutteja. Pyydyksiin on kuollut ainakin viisi norppaa, joista kolme viimeisen viikon aikana kuolleita tämänvuotisia kuutteja. Metsähallitus on arvioinut, että se saa tietoonsa noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä, eikä sitä esiinny missään muualla kuin Suomessa.

”Vastuu uhanalaisen saimaannorpan suojelusta on yksinomaan meillä suomalaisilla. Emme saa sulkea silmiämme uusilta kuuttikuolemilta. Tarvitsemme nykyistä mittavampia norpan suojelutoimia”, Sarkomaa vaatii.

Kalastus on pitkään ollut suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Kalaverkot ja vääränlaiset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille.

”Tämä näyttää koituneen tuoreeltaan peräti kolmen kuutin kohtaloksi. On kauhistuttavaa ajatella, miten pyydykseen kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman”, Siren kuvaa.

Tällä viikolla löytyneet kuolleet kuutit löytyivät kuhaverkoista, jotka sijaitsivat kalastusrajoitusalueella, jolla saimaannorpan suojelun takia verkkokalastus on kiellettyä 15.4.–30.6. välisenä aikana ja norpille kaikista vaarallisimpien pyydystyyppien käyttö on kielletty ympäri vuoden. Heinäkuusta eteenpäin verkkokalastus on alueella taas sallittua. 

”Norppien tukehtuminen verkkoihin olisi vältettävissä. Syksyllä tapahtuvien kuuttikuolemien välttäminen vaatisi merkittävästi nykyistä tiukempia verkkokalastusrajoituksia. Ellei kalanpyydyskuolleisuutta kyetä tehokkaasti estämään, jäävät muut suojelukeinot riittämättömäksi. Ilmastomuutoksen tuomat poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten norppaikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea sivusaaliskuolleisuuden takia”, Sarkomaa sanoo.

Metsähallituksen tuorein arviolaskelma on, että talvikannan koko on 480 norppaa. Aiempi suojelun välitavoite on ollut 400 norpan talvikanta vuoteen 2025 mennessä.

”On lohduttavaa, että Saimaannorppakanta on kuolemista huolimatta ylittänyt kasvutavoitteet. Hyvään kehitykseen ei silti pidä tuudittautua. Saimaannorppa on yhä uhanalainen. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet ovat norpille kasvava riskitekijä ja vakava uhka. Paikallisesti voimme vain sopeutua ilmastonmuutokseen ja ehkäistä sen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi kasaamalla keinopesimiskinoksia. Myös kalanpyydyskuolemiin vaikutetaan paikallisesti ja siksi siihen liittyvät keinot on perusteltua ottaa nykyistä vahvemmin käyttöön” Siren sanoo.

Sarkomaa ja Siren pitävät tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti saimaannorppakannan kasvun edellytykset turvataan.

”Hallitusohjelmakirjauksen toteutuminen edellyttää lajin tehokkaampaa suojelua. Pyydyskuolemat uhkaavat vaarantaa hyvän kehityksen. Käytännössä tarvitaan myös entistä tiukempia rajoituksia verkkokalastukseen, tarvittaessa myös heinäkuuta pidemmälle”, Sarkomaa ja Siren vaativat. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Saara-Sofia Siren 09 432 3155

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa toivottaa eutanasiaa koskevan kansalaisaloitteen tervetulleeksi eduskunnan käsittelyyn ja antaa sille tukensa. 

”Mielestäni eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.”

”Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin, ennen kaikkea, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut.”

”Tänään ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä, tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.”

Olen täysin samaa mieltä palliatiivisen lääketieteen professoreiden kannanoton kanssa, että olisi kestämätön tilanne, että meillä olisi laki eutanasiasta muttei riittäviä säädöksiä palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidossa.

Sarkomaa pitää arvokkaana, että pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta. Sarkomaa kirittää hallitusohjelman mukaisen lakiesityksen eduskuntaan mahdollisimman pian yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi.

”Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ensisijaisia. Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan”, Sarkomaa päättää.

Tiedote 5.9.20245

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Petteri Orpon hallituksen päätöksestä ryhtyä toimenpiteisiin koulujen yhdenvertaisen rahoituksen turvaamiseksi. 

Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule välttämättä edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu vai yksityinen sopimuskoulu. Myös se jää usein vanhemmilta pimentoon, että näiden peruskoulujen rahoitus on kuusi prosenttia muita kouluja pienempi. Orpon hallitus on luvannut korjata asian ja tiedotti budjettiriihessä korottavansa koulujen kotikuntakorvauksen 100 prosenttiin 1.8.2025 alkaen. 

Sarkomaan mukaan asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua lähikouluna toimivassa yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Helsingissä sopimuskoulujen osuus yläasteikäisten opetuksesta on noin kolmannes.

”Päätös vahvistaa opetuksen järjestämistä ja jokaisen lapsen oikeutta yhdenvertaiseen koulutukseen on erittäin arvokas. Muutos koskee yli 20 000 lasta ja nuorta, jotka opiskelevat yksityisen järjestäjän ylläpitämässä peruskoulussa. Monelle lapselle ja perheelle kyseessä on oma lähikoulu.” Sarkomaa sanoo.

”Tämä on tärkeä tasa-arvokysymys. Kaikille perusopetuksen järjestäjille on taattava yhdenvertaiset resurssit tuottaa laadukasta perusopetusta siitä, onko koulutuksen järjestäjä kunta vai yksityinen.” Sarkomaa lisää.

Sarkomaa muistuttaa myös, että oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on ollut suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus voi olla porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että asia nyt vihdoin korjataan.

Muutos on osa Orpon hallitusohjelman toimia peruskoulun kuntoon laittamiseksi. Eduskuntakauden aikana perusopetusta vahvistetaan yhteensä 200 miljoonalla eurolla.

Oppimistulosten heikkenemiseen puututaan muun muassa lisäämällä opetustunteja perustaitojen oppimisen vahvistamiseksi. Tänä syksynä uudistetaan vihdoin myös oppimisen tuki. Kun yksityiskoulujen kotikuntakorvaus nostetaan luvatusti 100 prosenttiin, myös oppimisen tuen uudistuksessa voidaan säätää näiden koulujen oppilaille oikeus oppilaskohtaisiin tukitoimiin.

”Ei ole mitään kestävää syytä miksi usein lähikouluina toimivat yksityiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin kuntien peruskoulut. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamisen kannalta on hienoa, että asia vihdoin korjaantuu”, Sarkomaa lopettaa.

Tiedote 22.8.2024

Kokoomuksen kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri Sari Sarkomaa ehdottaa lisätoimia edelleen ruuhkautuneen Soteri-rekisterin jonojen purkamiseksi. Soteri-hakemusten käsittelyjono on avin heinäkuun tiedotteen mukaan (https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/70353414) terveydenhuollossa 3-6 kuukautta.

- Lisäkorjaustoimet ovat tarpeen tilanteen lukuisille yrittäjille sekä yrityksille aiheuttaman ahdingon helpottamiseksi, ja oikeuden elinkeinoon sekä työhön turvaamiseksi, Sarkomaa toteaa.

Asiaa vauhdittaakseen Sarkomaa jättää kirjallisen kysymyksen, jossa nostetaan esiin Soteri-rekisteriä koskeva säädösmuutosehdotus.

Vuoden 2024 alussa käyttöön otettu Soteri-rekisteri on tehdyistä korjaustoimista huolimatta edelleen vakavasti ruuhkautunut. Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluntuottajat sekä uuden sote-valvontalain mukaan nyt myös yksityiset elinkeinonharjoittajat, joutuvat odottamaan rekisteröintipäätöstä ennen kuin pääsevät aloittamaan toimintansa. Jonotilanne johtaa suoriin tulonmenetyksiin sekä elinkeinotoiminnassa syntyvien verotulon menetyksiin. 

- Tilanne vaikuttaa myös niihin toimijoihin, jotka ovat jo rekisterissä jarruttaen ammatinharjoittajien palkkaamista, sijaisuuksia sekä rekrytointia, Sarkomaa sanoo. 

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n elokuussa 2024 tekemään kyselyyn vastanneet olivat keskimäärin menettäneet tuloja estyneen työnteon seurauksena noin 17 000 euroa tai 3,5 kuukauden palkan edestä. Soteri-rekisterin jonotilanne heikentää entisestään palvelujen saatavuutta tilanteessa, jossa terveydenhuoltomme on suurissa vaikeuksissa. Tilanne on mm. hidastanut kuntoutujien hoitoon pääsyä. Kuntoutuspalvelut ovat elintärkeitä ihmisten työ- ja toimintakyvyn kannalta.

Sarkomaa nostaa esiin Kuntoutusyrittäjät ry:n ehdotuksen käsittelyaikojen lyhentämiseksi, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voisi antaa uuden asetuksen valvontalain 16 § nojalla. 

Ehdotuksessa 16 §:n sisällytetyn STM:n asetuksenantovaltuutuksen perusteella voitaisiin antaa uusi sosiaali- ja terveysministeriön asetus, joka oikeuttaisi lupaviranomaisen (avin tai Valviran) riskiperusteisen harkintansa mukaan käsittelemään, hyväksymään ja tallentamaan Soteri-rekisteriin hyväksytty hakemus ehdollisena tai muuten ilman tiettyä puuttuvaa tietoa, kuten yksittäisen suunnitelman päivämäärätietoa. Ehtona olisi, että tieto lisättäisiin Soteriin esimerkiksi lain 17 §:n mukaisesti maaliskuussa 2025.

- Tällä hetkellä monet hakemukset joutuvat takaisin täydennettäväksi puuttuvien tietojen vuoksi, mikä hidastaa käsittelyä entisestään. Jos lupaviranomainen voisi hyväksyä hakemuksen ehdollisena, tämä nopeuttaisi prosessia ja purkaisi jonoja, Sarkomaa sanoo.

Riskiperusteinen harkinta säilyisi edelleen viranomaisilla: valvontaviranomainen voisi tilanteesta riippuen hyväksyä hakemuksen puutteellisena ja myöhemmin täydennettävänä tai riskiarvionsa mukaan myös vaatia täydennettävää tietoa heti.

- Potilasturvallisuus on ehdottoman tärkeää, mutta se ei tarkoita, että byrokratian vuoksi pitäisi viivyttää sellaisten hakemusten hyväksymistä, joista puuttuu esimerkiksi vain yksittäinen päivämäärätieto, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 0505113033

Tiedote 13.6.2024

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kiittää oikeusministeri Leena Merta ja koko hallitusta. Vihdoinkin lakiesitys naisen sukuelinten silpomisen sekä silpomisen valmistelun säätämiseksi rangaistavaksi erillislailla on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Yhdenkään tytön tai naisen ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla.

- Muissa Pohjoismaissa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kielletty erillislailla. Suomessa tyttöjen silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. Useat tahot ovat pitäneet säätelyä riittämättömänä, Sarkomaa toteaa.

Esityksessä naisen sukuelinten silpominen ja sen valmistelu säädettäisiin rangaistavaksi erillisin rikoslain säännöksin. Valmistelutoimiin, kuten naisen tai tytön vieminen ulkomaille silpomista varten tai pakottaminen tai taivuttelu silpomiseen, voitaisiin puuttua tehokkaammin. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025.

- Sukuelinten silpominen on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä ja koko maailmassa yli neljää miljoonaa tyttöä. On valtavan helpottava uutinen, että hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta tulee vihdoin eduskuntaan, Sarkomaa toteaa.

- Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä. Oli suuri pettymys, että asia ei edennyt viime hallituskaudella, Sarkomaa sanoo.

THL:n arvion mukaan silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa noin 10 000. Silpomisesta aiheutuu monia elinikäisiä terveyshaittoja. Tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävää väkivaltaa. Istanbulin sopimus velvoittaa myös tarjoamaan terveyspalveluita kuten korjausleikkauksia silpomisen läpikäyneille.

Eduskunnan käsittelyyn tuleva rikoslain muutos on myös tervetullut työkalu niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja ajuri asennemuutostyölle sekä vahva viesti maahan muuttaville perheille. Lisäksi on olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua.

- Yksikin väkivallanteko on liikaa. Brutaali silpominen on lopetettava kaikkialta maailmasta. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Silpominen on kivulias väkivallanteko, joka aiheuttaa vakavia kärsimyksiä, vammoja, terveysriskejä ja tyttöjen sekä naisten kuolemia. Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on yksiselitteisesti törkeä pahoinpitely, rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään silpomisuhan alla, Sarkomaa toteaa.

Tiedote 6.6.2024

Eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä järjestäytyi uudelle kaudelle 4. kesäkuuta. Puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Saku Nikkanen (sdp). Ryhmän sihteerinä toimii Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja Tina Strandberg. Ajankohtaiskatsauksen piti Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri.

Muuttoliikkeen seurauksena maailmalla on lähes 2 miljoonaa ulkosuomalaista, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia.

Ulkosuomalaisten ystävyysryhmä on eri eduskuntaryhmien kansanedustajien muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on toimia eduskunnassa ulkosuomalaisten äänitorvena ja yhteistyötahona. Tavoitteena on lisätä eduskunnassa tietoisuutta ulkosuomalaisten asioista ja nostaa ulkosuomalaisten näkökulmaa esille päätöksenteossa. 

- Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää, Sarkomaa sanoo.

Ystävyysryhmän keskeisiä toimia kaudella tulee olemaan edistää ulkosuomalaisstrategian tavoitteita, joista yksi keskeisistä on 10 vuoden passin palauttaminen.

- Hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjaus palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit on lämpimästi tervetullut. Asia on erityisen tärkeä ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on kallista ja vaivalloista, mikäli ei asu lähetystön lähettyvillä. Linjaus on hyvä saada mahdollisimman pian käytäntöön, Sarkomaa kirittää.

- Vahva suomalainen identiteetti on suuri voimavara maailmalla. Ulkosuomalaisten myötä kansalaisyhteiskuntamme ulottuu lähes kaikkialle muodostaen maailmanlaajuisen verkoston, jonka piirissä on laajaa osaamista ja asiantuntemusta, Nikkanen sanoo.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Saku Nikkanen 044 530 8326