Kategoria: Tiedotteet

KOULUJUOKSU juostiin jälleen 5. toukokuuta Suomessa! Pohjoismaiden suurimmassa hyväntekeväisyysjuoksussa koululaiset juoksevat vakavasti sairaiden lasten hyväksi Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. ”On hienoa, että niin monet koulut ovat mukana Koulujuoksu-tapahtumassa. Suhteellisen pienellä vaivalla saadaan isoja asioita aikaiseksi”, sanoo Team Rynkeby –säätiön toimitusjohtaja Solvejg Lauridsen

Perinteisesti vapun jälkeisenä perjantaina koululaiset ympäri Suomea juoksevat syöpään sairastuneiden lasten hyväksi, jotta heillä olisi mahdollisuus saada maailman parasta hoitoa. Tänä vuonna koulujuoksuun osallistui ensimmäistä kertaa myös lääketieteen opiskelijoita Helsingistä. Lasten ja opiskelijoiden juostuja hyväntekeväisyyskilometrejä vastaavat lahjoitukset kohdistetaan Aamu Säätiön kautta lasten syöpähoitojen tutkimukseen ja hoitojen kehitykseen.

Suomessa Koulujuoksu järjestettiin nyt seitsemättä kertaa. Mukana oli ennätykselliset yli 230 koulua ja päiväkotia, joissa yhteensä huikeat yli 44 000 reipasta juoksijaa. Ensi vuoden ilmoittautuminen on jo avattu osoitteessa www.team-rynkeby.fi/koulujuoksu.

Team Rynkeby hyväntekeväisyyspyöräilyjoukkueen järjestämän KOULUJUOKSU-tapahtuman suojelija, eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa tiivistää: ’Koulujuoksu-tapahtuma on hieno tapa yhdistää liikkumisen ja auttamisen ilo.”

Hyväntekeväisyyspyöräilyn juuret ovat Tanskassa, jossa Rynkeby Foodsin työntekijä päätti vuonna 2002 parantaa elintapojaan ja pyöräillä Pariisiin. Projekti on vuosien kuluessa laajentunut yhdeksään maahan. Toiminnan tarkoituksena on kerätä rahaa vakavasti sairaiden lasten hyväksi. Tällä kaudella mukana on yhteensä 65 joukkuetta yhdeksästä maasta: Tanskasta, Ruotsista, Norjasta, Suomesta, Färsaarilta, Islannista, Saksasta, Belgiasta ja Sveitsistä. Lisäksi mukana on kansainvälinen joukkue, joka polkee Alppien yli Pariisiin. Suomen joukkueet tulevat Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Oulusta, Pohjanmaalta, Järvi-Suomesta sekä Lahdesta.

Joukkueiden toimintakausi alkaa vuosittain 1.10. ja huipentuu Pariisiin pyöräilyyn yleensä heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Ensi vuonna matkaan lähdetään viikkoa aikaisemmin 28.6. Olympialaisten takia. Kauden aikana jäsenet sitoutuvat varainhankintaan, yhdessä tekemiseen ja fyysiseen harjoitteluun. Vuosi vuodelta kasvaneet keräyssummat ovat ratkaisevan tärkeitä monille vakavasti sairaita lapsia auttaville järjestöille. Pyöräilijät maksavat kaikki kustannuksensa itse ja projektin hallinnollisista kuluista vastaavat yhtä suurin osuuksin Eckes-Granini (Rynkeby-, God Morgon- ja hohes C-brändiensä kautta) ja avun kohteena olevat organisaatiot. Suomessa lahjoitetaan 70 % kerätyistä varoista Aamu Säätiölle lasten syövän tutkimukseen ja hoitojen kehittämiseen ja 30 % Sylva ry:lle syöpäsairaiden lasten, nuorten ja heidän perheiden psykososiaaliseen tukemiseen.

Lisätietoja:

Lea Koivisto, maajohtaja

lmck@team-rynkeby.com, p. 040 5518159

Kokoomuksen eduskuntaryhmän ehdokas eduskunnan puhemieheksi on Petteri Orpo. Eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Kai Mykkänen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä piti järjestäytymiskokouksen tiistaiaamuna. Eduskuntaryhmä valitsi puolueen puheenjohtajan Petteri Orpon ehdokkaakseen eduskunnan puhemieheksi. 

Eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Kai Mykkänen (Uusimaa). Mykkänen on hoitanut tehtävää kesäkuusta 2019 alkaen. Aiemmin hän on toiminut muun muassa ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä sekä sisäministerinä.

"On kunnia johtaa tuntuvasti kasvanutta Kokoomuksen eduskuntaryhmää. Kevään tärkeä tehtävä on muodostaa maahan hallitus, joka kääntää Suomen kestävän kasvun tielle jatkuvan velkaelvytyksen sijaan. Eduskuntaryhmä tukee tässä työssä puolueen puheenjohtaja Orpoa kaikin tavoin", Mykkänen sanoo.

Eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Sari Sarkomaa (Helsinki), toisena varapuheenjohtajana Jukka Kopra (Kaakkois-Suomi) ja kolmantena varapuheenjohtajana Pia Kauman (Uusimaa).

Julkaistu Tehyn nettisivuilla 15.3.2023

Tehyn suuressa sote-keskustelussa poliitikot kertoivat ratkaisujaan sote-alan polttaviin ongelmiin. He vastasivat myös kysymykseen siitä, millaista hoitoa he itse vanhuudessa toivoisivat saavansa.

KuvatekstiTehyn Suuri sote-keskustelu kokosi poliitikot keskustelemaan sote-alan ongelmista ja kertomaan niihin ratkaisujaan. Linkki keskustelun tallenteeseen löytyy jutun lopusta.

TEHYN SUURESSA SOTE-KESKUSTELUSSA puolueiden edustajat puivat kiihkeästi sote-alan ongelmia. Keskustelun aluksi Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen muistutti, että Tehy on valmistellut vaalien alla päättäjille kolme kovaa keinoa tulevaa hallituskautta ja sote-palveluita ajatellen. Ne ovat raha, pelisäännöt ja osaavat tekijät.

”Kenellekään ei voi tulla yllätyksenä vanhuspalveluiden kriisi, päivystysten ruuhkat, valtavat leikkausjonot ja hoitovelka. Rahoituksen turvaamiseen haluamme vastauksia teiltä päättäjiltä. Tai vaihtoehtoisesti linjauksia siitä, keitä jätetään hoitamatta.”

PUHEENJOHTAJA NOSTI ESIIN myös potilasturvallisuuslain, jota moni panelisteista oli säätämässä viime syksynä. Laki mahdollisti sen, että hoitajat voidaan määrätä töihin työtaistelun aikana.

”Minun on todella vaikea ymmärtää, miksi juuri hoitohenkilöstön palkkauksen parantaminen on tässä maassa niin vaikeaa, että on mentävä vaikeimman ja kovimman kautta. Näin siitä huolimatta, että hoitajapula on tunnustettu tosiasia.”

Paneelin vetäjä, sosiaali- ja terveysalan erikoistoimittaja Tiina Merikanto kysyi, miksi lain puolesta äänestäneet pitivät sitä välttämättömänä.

"Se oli epämiellyttävä lakihanke kaikille", totesi keskustan kansanedustaja Markus Lohi. "Kuulimme asiantuntijoita, jotka sanoivat, että jos lakia ei säädetä, ihmishenkiä menetetään. Teimme vaikean valinnan, että laki säädettiin."

Tilanteen vaikeutta korostivat myös muut lakia säätämässä olleet panelistit. 

SUURI OSA kiivaaksikin käyneestä paneelista käsitteli hoitajapulaa. ”Kaduttaako teitä, että aiemmin on tehty liian vähän?”, Tiina Merikanto tiukkasi panelisteilta.

”Henkilöstöpulan pahenemisen nopeus on yllättänyt. Se on yllättänyt ihan kaikki. On tehty paljon, mutta tekemisen rajuus olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin”, myönsi sosiaalidemokraattien perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

”Yksi ongelma on tapa, jolla ollaan varauduttu. Ikääntymisestä on puhuttu puhtaasti taloudellisena ongelmana. Varautuminen on tehty säästöt edellä. Milloinkaan ei ole puhuttu, mitä ikääntyminen tarkoittaa hoivan näkökulmasta”, Vasemmistoliiton opetusministeri Li Andersson sanoi.

”Varmasti kaduttaa, vaikka en ole ollut eduskunnassa. Naiset ovat olleet vuosikymmeniä palkkakuopassa. Nyt on tullut ryhtiliike, että kutsumuksella ei makseta kauppalaskua. Tarvitaan arvostusta ja palkkarahaa”, kristillisdemokraattien Tiina Tuomela kommentoi.

Liike nyt -puoleen Karoliina Kähönen puolestaan muistutti, että hoitajapulasta keskustellessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, että nykyisetkin hoitajat olisi saatava pidettyä alalla.

PANELISTEILTA TIEDUSTELTIIN, mitä he voivat poliitikkoina tehdä hoitajapulan ratkaisemiseksi. 

”Tämä ei mene kuin vanhat piruetit. Nyt on otettava uusia keinoja käyttöön”, Krista Kiuru sanoi. Hänen mukaansa sote-järjestelmässä on ymmärrettävä entistä paremmin hoitotyön merkitys.

Vihreiden kansanedustaja Iiris Suomela puhui riittävän rahoituksen tärkeydestä. ”Keskeinen ongelma on rahapula, etenkin perusterveydenhuollossa.”

”Sote-alalle tarvitaan myös parempaa työterveyshuoltoa.”

"Voimme määritellä kehyksiä mitoituksen kautta”, sanoi Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Anders Adlercreutz. Hän korosti myös kokonaisuuden tarkastelua. ”Siihen liittyvät rahat ja opiskelupaikat.”

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa nosti esiin johtamisen. Hän muistutti, että hoitotyön johtajien asema on turvattava uusilla hyvinvointialueilla. Lisäksi hän korosti koulutuksen merkitystä.

”Kiitos Tehylle, että Helsingin yliopistoon saatiin terveystieteiden maisterikoulutus. Hoitajat haluavat urapolkuja.”

Terveystieteiden maisterikoulutus alkaa tänä vuonna uudelleen Helsingin yliopistossa. Tehy, Sairaanhoitajaliitto ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri puhuivat pitkään sen puolesta. 

MYÖS YLEISÖ OLI SAANUT ESITTÄÄ panelisteille kysymyksiä. Yksi kysymyksistä koski vanhustenhuoltoa: Kun olet vanha, millaista hoitoa arvioit saavasi ja minkälaisessa paikassa?

Valtaosa panelisteista toivoi voivansa vanhoina asua yhteisöllisesti ja saavansa hoitoa tarpeen mukaan. 

”Toivoisin, että minun ei tarvitsisi ajaa ambulanssirallia”, Krista Kiuru totesi. 

Tiina Merikanto kysyi panelisteilta, ovatkohan heidän toiveensa toteutettavissa. Yhteisökodissa asumista toivova Sari Sarkomaa uskoi, että on.

”Kyllä se on mahdollista, mutta meidän pitää rakentaa vaihtoehtoja kotihoidon, omaishoidon ja laitoshoidon väliin.”

”Kun tarvitsen hoitoa, haluan olla paikassa, jossa on hoitoalan ammattilaisia. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää huolehtia, että näin olisi. Ja toivon, että joku voisi laittaa radion päälle tai viedä minut ulos”, Li Andersson sanoi. 

Voit katsoa paneelin tallenteen Tehyn nettisivuilla

Julkaistu 9.3 Sailabin verkkosivuilla

”Toimin ikääntyneiden vanhempieni tukena. Toisen vanhempani diabeteksen hoito ja hoidon tasapaino saatiin vihdoin parempaan kuntoon uuden teknologian tuella. Ilman sitä ei vanhempani pärjäisi.”, toteaa Sari Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä terveysteknologia edistää ihmisten omaehtoista elämää. Sari toteaa, että terveysteknologiassa on mittavia mahdollisuuksia tukea ihmisten omahoitoa ja edistää terveyttä sekä toimintakykyä.

Lisäksi vahvasta terveydenhuollon taustalla asioita tarkasteleva Sarkomaa toteaa terveysteknologian tuovan merkittävää helpotusta hoiva- ja hoitotyön ammattilaisille. Sarin mukaan onnistuneet teknologiaratkaisut tarjoavat apua ammattilaisten työhön ja osaajapulaan, parempaa hoitoa ja palvelua ihmisille sekä vaikuttavuutta ja tuottavuutta terveydenhuollolle. 
Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Terveydenhuollon ammattilaisten osaamisesta ja jaksamisesta huolehdittava

Samalla on huolehdittava osaamisesta. Sarkomaa toteaakin, että osaamisen vahvistaminen on välttämätöntä teknologiaa hyödyntävän organisaatiokulttuurin vahvistamiseksi. Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on huomioitava terveydenhuollon perus- ja täydennyskoulutuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tärkeä terveysteknologian käyttäjäryhmä, joita on kuulla myös teknologiaa suunniteltaessa

Sarkomaa nostaa esiin myös keskeisen huolen. Terveydenhuolto on kriisiytymässä, ongelmia syntyy nopeammin kuin ratkaisuja. Hoitojonot tulevat kalliiksi Terveysteknologia on mittava mahdollisuus vahvistaa kansanterveyttä ja kansantaloutta.  Tulevan hallituksen keskeinen tehtävä on löytää ratkaisuja kasvavaan työvoimapulaan, joka on talouden kasvun ja hyvinvointipalveluiden järjestämisen merkittävin pullonkaula.

Terveysteknologian käytölle on rakennettava vahvoja kannusteita

Teknologian käytöltä on poistettava esteitä ja tilalle rakennettava vahvoja kannusteita, Sarkomaa katsoo. Terveysteknologian hyödyntäminen on huomioitava lainsäädännön valmistelussa. Suomessa on laadittava terveysteknologiastrategia edistämään teknologialoikkaa.

Terveysteknologian moniulotteisen lainsäädännön ja valvonnan vuoksi Sarkomaan mukaan osaamista vahvistettava myös ministeriön tasolla. Siksi vastuu on keskitettävä yhteen ministeriöön. Tarkoituksenmukaisin ja luontevin vastuuministeriö on sosiaali- ja terveysministeriö, jonka yritysosaamista ja ymmärrystä on samalla merkittävästi lisättävä.

Olennaista on saada uudet hyvinvointialueet arvioimaan osana palvelustrategiaa teknologian tuomat mahdollisuudet, ottamaan käyttöön niistä vaikuttavimmat sekä kehittämään uutta yhdessä yritysten kanssa.

Palvelustrategia on Sarin mielestä keino edistää pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuutta päästä kotimaisille terveysteknologiamarkkinoille ja yhteistyöhön julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kansallisia laaturekistereitä on laajennettava ja ne on valjastettava keinoksi seurata terveysteknologian tuomia vaikutuksia osana hoidon vaikuttavuuden ja laadun seurantaa. Terveysteknologia ja sen kehittyminen on huomioitava julkisissa hankinnoissa., vaatii Sarkomaa.

Suomeen lisää terveysteknologian TK-toimintaa

Suomella on hyvät edellytykset olla terveysteknologian edelläkävijämaa. Terveysteknologia on kasvava vientiala, joka tuo työpaikkoja ja verotuloja sekä siten hyvinvointia koko Suomeen. Lisäksi Suomeen olisi mahdollisuus houkutella entistä enemmän terveysteknologian suuryritysten kansainvälisiä tutkimushankkeita.

”Terveysteknologia on osa ratkaisua, jolla Suomen talous saadaan nousuun. Tulevan hallituksen ohjelmaan on kirjattava vahvasti terveysalan kasvustrategia vahvistamaan kansantaloutta ja kansanterveyttä”, Sari päättää haastattelun.

Sarkomaa on Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Helsingissä.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että seuraavalla eduskuntakaudella tehdään päätös senioreiden kotitalousvähennyksestä. Sarkomaan mukaan superkotitalousvähennys helpottaisi vanhuspalveluiden ruuhkaa ja kohentaisi senioreiden arkea ja edellytyksiä asua kotona. Sarkomaa laajentaisi vähennyksen koskemaan myös senioreiden kotikuntoutusta edistämään toimintakykyä ja liikkumista.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa esittää, että tulevan hallituksen ohjelmaan sisällytetään senioreiden superkotitalousvähennyksen toteuttaminen. Kansanedustaja muistuttaa, että seniorit ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja tarvitsevat erilaisia ratkaisuja turvaamaan arjen sujumista.

Sarkomaan mukaan vanhusten palvelujen tilanne on nykyisen hallituksen aikana heikentynyt entisestään ja tilanne on erittäin vakava. Vanhusten palveluiden kuntoonlaittamiseen tarvitaan ripeästi laaja korjaussarja. Yhtenä osana korjaussarjaa Sarkomaa ottaisi käyttöön senioreiden oman superkotitalousvähennyksen.

”Maassamme on aivan välttämätöntä tehdä uusia toimia, jotta vanhusten arki kotona olisi hyvää ja turvallista. Nykyisellään liian moni seniori jää kokonaan ilman apua ja tukea”, Sarkomaa sanoo.

”Superkotitalousvähennyksessä senioreiden verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin. Nykyinen 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Mallista voisivat hyötyä kaikki sen piiriin kuuluvat eläkeläiset, myös pienituloiset eläkeläiset”, Sarkomaa sanoo.

Mallia on valmistellut Sitra. Heidän esityksessään supervähennys suunnattiin yli 75- vuotiaille. Mallin taustalla on Sitran teettämät perusteelliset laskelmat. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
”Kotitalousvähennys on myös keino keventää julkisen sektoriin äärirajoilla toimivien vanhustenpalveluiden painetta ja siirtää ikäihmisten raskaampien palvelujen tarvetta. Superkotitalousvähennys vauhdittaisi lisäksi senioreiden ostovoimaa, yrittäjyyttä ja toisi uusia työpaikkoja sekä verotuloja kitkien harmaata taloutta”, Sarkomaa sanoo.

Senioreiden kotitalousvähennyksen korottamisen lisäksi Sarkomaa ottaisi uusia palveluita kotitalousvähennyksen piiriin. Sarkomaa pitää perusteltuna, että senioreiden kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien, sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta.

”Kunnat ovat tarjonneet vanhuksille kotikuntoutusta mutta sen saatavuus on hyvin vähäistä. Kuitenkin kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpitäminen ovat vaikuttavampia keinoja edistää hyvää elämää ja vähentää hoivapalveluiden tarvetta. Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen? Ikääntyessä usein sairauden tai kivun takia on hyvä saada tukea ja neuvoja sopivaan tapaan aloittaa liikunta. Liikunta on usein parasta lääkettä”, Sarkomaa päättää.