Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 4.2.2013

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Lenita Toivakka ja Anne-Mari Virolainen vaativat liikunnan, kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen sisällyttämistä vanhuspalvelulain seurantakriteereihin. Kansanedustajat jättivät tänään asiasta kirjallisen kysymyksen.

Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä, mutta jättää samalla paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. ”Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät palveluiden järjestämiseen, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisyä ja toimintakyvyn edistämistä. Riittävä päivittäinen liikunta ja toimiva kuntoutus vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun”, toteavat Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen.

”Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville se on elintärkeää. Liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä onkin lopettaa liikkuminen”, muistuttavat kansanedustajat.

Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus seuraa ja arvioi vanhuspalvelulain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. ”Seurantakriteerejä tehtäessä onkin varmistettava, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Myös hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan”.

Kansanedustajat kannustavat kunnissa jo käytössä olevien hyvien käytäntöjen keräämiseen, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön kaikkialla Suomessa. Toimivana esimerkkinä he mainitsevat Espoon Jorvin sairaalassa toteutettavan ”lonkkaliukumäen”, jossa kotiutuminen on onnistuttu lyhentämään keskimäärin 24 vuorokauteen - lähes puoleen normaaliin leikkausprosessiin verrattuna.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lenita Toivakka
050 512 2928

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

Tiedote 29.1.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa toivoo, että kansalaisaloite työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi kannustaisi hallitusta asiassa aloitteellisuuteen. Sarkomaan mukaan myös työmarkkinajärjestöjen pitäisi vahvemmin ottaa tasa-arvoasiat agendalleen. Sarkomaa oli tänään kannustamassa Kolmen Sepän aukiolla Yrittäjänaisia tempauksessaan kerätä aloitteeseen nimiä.

”Kansalaisaloite on tervetullut vauhdittamaan työelämän suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamista. Uskon, että asia saa eduskunnassa kannatusta”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa on asiassa ollut aktiivinen ja jatkuvasti muistuttanut hallitusta asian edistämiseksi. Sarkomaa muistuttaa jälleen kerran, että hallitus on ohjelmaansa kirjannut tavoitteen jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia. Asia on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa ja kaipaa vauhtia.

Sarkomaan mielestä vanhemmuuden kustannusasiassa on hallituksen tehtävä linjauksensa tulevassa puolivälitarkistuksessaan ja kehysriihessään.

”Hallitusohjelma velvoittaa hallituksen aktiivisesti hakemaan ratkaisuja yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa, niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait”, sanoo Sarkomaa. ”Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tähän ei Suomella ole varaa.”

Sarkomaan johtama kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta luovutti nykyiselle pääministerille kannanottonsa ennen eduskuntavaaleja. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Valtuuskunnan kannanotossa ehdotettiin, että vanhempainetuuksista muodostettaisiin itsenäinen vanhempainvakuutus. Se toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Muistisairaan ihmisen ihmisioikeudet ja vapauden rajoittaminen -vaikuttajafoorumi 1.2.2013 klo 10 - 13

36 suomalaista sairastuu muistisairauteen joka päivä. Alzheimerin tautia tai jotain muuta etenevää muistisairautta sairastaa jo noin 130 000 ihmistä. Onko muistisairaalla ihmisellä ihmisoikeuksia?  Mitkä ovat vapauden rajoittamisen rajat? Tukeeko vai heikentääkö valmisteilla oleva lainsäädäntö muistisairaan itsemääräämisoikeutta? Miksi meidän pitäisi välittää toisistamme enemmän?

Tule kuulemaan lisää:
MUISTISAIRAAN IHMISEN IHMISOIKEUDET JA VAPAUDEN RAJOITTAMINEN -VAIKUTTAJAFOORUMI

1.2.2013 klo 10.00 - 13.00 Pikkuparlamentin Kansalaisinfo
Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 10.00.

OHJELMA
Tervetuloa
Muistiliiton toiminnanjohtaja Eila Okkonen

Tositarina välittämisestä ja välinpitämättömyydestä - jos yksikin pelastuisi
Ulla-Maija Vähä, omainen

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa – VÄLITÄ! -juhlavuositeeman avaus
Muistiliiton liittohallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen

Muistisairaan ihmisen perus- ja ihmisoikeudet
Muistiliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja, MEP Sirpa Pietikäinen

Vapauden rajoittamisen rajat muistisairaan ihmisen näkökulmasta - ajankohtaisia näkökulmia Euroopasta
Oikeustieteen dosentti Anna Mäki-Petäjä-Leinonen

Aikaa kysymyksille ja keskustelulle.

Ilmoittautumiset: ilmoittautumiset@muistiliitto.fi

Tiedote 23.1.2013

Kokoomuksen kansanedustaja ja kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan suomalaislasten suun terveydestä. Sarkomaan mukaan tarvitaan lisätoimia ja uusia keinoja karieksen kuriin saamiseksi. Esimerkiksi ksylitolin käytöstä lasten päivähoidossa tai kouluissa ei ole valtakunnallisia suosituksia ja kunnilla on erilaisia käytäntöjä. Sarkomaa kirittää sosiaali- ja terveysministeriötä valmistelemaan viipymättä lasten ksylitolin käytöstä sekä sen yhteydessä annettavasta terveyskasvatuksesta valtakunnalliset ohjeet. Sarkomaa jätti tänään asiasta kirjallisen kysymyksen.

Kuntien erilaisista käytännöistä kertoo se, että Helsingin päiväkodeissa kiellettiin ksylitolipastillien jakaminen alle esikouluikäisille.

”Ksylitolikieltoa on mahdotonta ymmärtää. Espoossa ja Vantaalla ksylitolipastilliasia toimii päiväkodeissa mainiosti. Helsinkiläiset perheet ovat antaneet paljon palautetta ja kertoneet olevansa hämmentyneitä kun kaupungin terveydenhuollossa neuvotaan käyttämään ksylitolipastilleja, ja päiväkodeissa asia kielletään”, toteaa Sarkomaa.

Ksylitolin käyttö ei tietenkään korvaa hampaiden harjausta, mutta se on osa terveyskäyttäytymistä joka on hyvä oppia jo lapsena.

”Tietenkin päävastuu lapsista ja hampaiden harjauksesta on meillä vanhemmilla. Selvää on, että lasten suunterveyden edistämisessä tarvitaan kodin, päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon antamaa opetusta ja yhteistyötä”, kannustaa Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa, että viimeisin OECD:n Suomea koskeva maa-arvio nosti vahvasti esille huolen kasvavista terveyseroista. OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorille. Päiväkodeissa ja kouluissa tavoitetaan lapsia, joiden perheet tarvitsevat erityistä tukea terveyden edistämisessä. Kieltojen sijaan tarvitaan kannustusta perheille huolehtia lasten hampaista.

Suomalaislasten suun terveys on heikentynyt. Vuonna 2000 reikien vaurioittamia hampaita oli lähes 40 %:lla viisivuotiaista, yli 50 %:lla 12-vuotiaista ja 75 %:lla 15-vuotiaista. Kouluterveyskysely 2011 mukaan 2000-luvun mittaan lasten hammasterveys ei juuri ole kohentunut. Peruskoulua käyvistä pojista vain 38 % ja tytöistä vain 62 % harjaa hampaat suositusten mukaisesti vähintään kaksi kertaa päivässä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 29.12.2012

Kokoomuksen kansanedustajat, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo ovat tyrmistyneitä julkisuuteen tulleista kaavailuista hajasijoittaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään. Keskuksen siirtäminen Jyväskylään on  vastoin selvitysmiehen esitystä ja valtionhallinnolle esitettyjä tehokkuusvaatimuksia. Opetusministerikin on jo ehtinyt aiemmin todeta, ettei ole perusteluja poiketa selvitysmiehen esityksestä.

Kansanedustajat penäävät nyt vastausta, mistä asiassa kyse ja vaativat opetusministeriä pysymään kannassaan sekä selvitysmiehen perustellussa esityksessä.

Arviontikeskuksen sijoittamiselle Helsinkiin on vahvat perusteet. Siinä toteutuvat toiminnan tehokkuudelle oleelliset arviointiasiantuntijoiden saanti, läheinen yhteys opetusviranomaisiin ja sidosryhmiin, hyvät yhteydet eri puolille Suomea sekä kansainvälinen yhteistyö. Sijoittamisessa tulee niin ikään säästösyistä ottaa huomioon opetushallinnon sisäisten voimavarojen ja tietojärjestelmien  yhteinen käyttö. Sijainti Opetushallituksen yhteydessä voisi luoda myös siltaa arvioinnista kehittämiseen.

Arviointikeskusta koskevan lakiesityksen on arvioitu tulevan alkuvuodesta eduskunnan käsittelyyn. Selvitysmies jätti asiasta marraskuussa raporttinsa, jossa hän esitti arviointikeskuksen toimipaikaksi Helsinkiä.

Kansanedustajat Sarkomaa ja Vahasalo muistuttavat opetusministeriä eduskunnan  tarkastusvaliokunnan raportista. Raportti roimi kovin sanoin alueellistamispolitiikan toteutusta. Valiokunnan raportti osoittaa, että alueellistamisesta on tullut suuria kustannuksia.  Alueellistaminen ei ole jäänyt vain tuloksiltaan laihaksi, vaan siitä on aiheutunut myös selkeää vahinkoa.

Virastojen pakkosiirrot  ovat tulleet hyvin kalliiksi ja vaurioittaneet siirrettyjen virastojen toiminnan laatua sekä tehokkuutta. Siirrot ovat olleet kestämätöntä henkilöstöpolitiikkaa.

"Tässä taloudellisessa tilanteessa ei ole varaa toistaa näitä virheitä. Päinvastoin on keskityttävä lisäämään kustannustehokuutta, jotta nykyisillä resursseilla voidaan saada aikaiseksi enemmän", toteavat Sarkomaa ja Vahasalo. Edustajat jättävät arviointikeskuksesta myös kirjallisen kysymyksen valtioneuvoston vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050  511 3090

Tiedote
21.12.2012

Sarkomaa iloitsee: Eduskunnan lausuma Lastensairaalasta oli paras joululahja

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa iloitsee Suomen lasten kannalta todella tärkeästä eduskunnan ensi vuoden budjetin yhteydessä tänään hyväksymästä lausumasta. Hyväksyessään lausuman eduskunta lähetti kehysriiheen valmistautuvalle hallitukselle jouluterveiset. Eduskunta edellyttää, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otetaan huomioon seuraavassa, vuosia 2014—2017 koskevassa kehyspäätöksessä.

”Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Useat eri tahot, monet yhdistykset, terveydenhuollon ammattilaiset, lasten äidit ja isät sekä monet meistä poliitikoista tekevät hartiavoimin työtä sen eteen, että uusi Lastensairaala saadaan. Lausuma on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi - ja parhain joululahja " iloitsee Sarkomaa, joka esitteli täysistunnossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaa koskevan osuuden ensi vuoden budjettimietinnöstä ja sen yhteydessä lastensairaalaa lastensairaalaa koskevan lausumaesityksen.

HUS:n Lastenklinikan ja lastenlinnan tilat ovat elinkaarensa päässä ja koko sairaala ajolähtötilantessa. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ahtaat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan. Myös sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon. Uusi lastensairaala on suunniteltu rakennettavan vuosina 2014-2017.

”Perusteltua on, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana HUS-kuntien rinnalla ja että hanke saisi erityisvaltionosuuden”, lisää Sarkomaa.

”Lastensairaalassa tehdään maailmalla arvostettua tutkimusta sekä huippuluokan työtä ja hoidetaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat lapsemme. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.12.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sarkomaa pitää välttämättömänä lasten huoltajuusriitojen sovittelumallin kokeilun vakinaistamista ja laajentamista koko maahan. Se on perustelua niin inhimilliseltä kuin myös kustannussäästöjen kannalta. Asiantuntija-avusteisessa sovittelumenettelyssä lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Sarkomaa esitteli tänään täysistunnossa oikeusministeriön pääluokkaa koskevan osuuden ensi vuoden budjettimietinnöstä. Sarkomaa toivoo, että eduskunta saisi asiaa koskevan lakiesityksen käsiteltäväkseen tulevana vuonna.

Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että tänä vuonna ministeriö oli sisällyttänyt sovittelumenettelykokeilun jatkumisen voimavarat ensi vuoden budjettiesitykseen. Näin kokeilua voidaan jatkaa vuonna 2013 nykyisessä laajuudessaan 11 käräjäoikeudessa. Sovittelumenettely on saanut suuren suosion.

Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 3600 lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa, joista riitaisiksi muodostuu 1800–2000 asiaa. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta tai pidempäänkin.

”Tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille. Lapsen elämässä puolikin vuotta on pitkä aika. Pidimme viime vuonna kunta- ja terveysjaostossa tärkeänä, että vauhditamme sovittelumallin laajentamista. Siksi jaoston ehdotuksesta eduskunta lisäsi tämän vuoden budjettiesitykseen 900 000 euroa”, kertoo Sarkomaa.

Sovittelumenettelykokeilusta on saatu erittäin hyviä tuloksia; sovittelu on oikeudenkäyntiä nopeampi ja sillä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. Se on tuonut merkittäviä kustannussäästöjä tuomioistuimille. Kuntien sosiaalitoimessa kokeilu on vähentänyt merkittävästi olosuhdeselvitysten laatimisen tarvetta, mikä on vähentänyt myös kuntien menoja. Oikeusministeriön selvityksen mukaan tuomioistuimelle ja sosiaalitoimelle aiheutuvat kustannussäästöt ovat yhteensä vähintään noin 5 000 euroa/ huoltajuusriita.

”Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempiensa pelinappulaksi on liikaa. Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan”, kertoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 5.12.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tervetulleena valtiovarainministeri Urpilaisen (sd) käynnistämää selvityshanketta. Selvitettävänä on, mitä vaikutuksia perheitä tukevilla palveluilla on lasten ja perheiden tilanteeseen ja sitä kautta muihin kustannuksiin. Selvittäjien on tarkoitus jättää raportti vasta hallituksen puoliväliriihen jälkeen. Sarkomaa toivoo, että Urpilainen pyytäisi selvitysraportin jo hyvissä ajoin ennen riihtä, jotta hallituksella olisi käytettävissään parhaat mahdolliset tiedot päätöksiensä pohjaksi.

”On hyvä selvittää ja kerätä tutkimustietoa perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden taloudellisista vaikutuksista.” Sarkomaa korostaa, että toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. ”On viisasta ja välttämätöntä tasapainottaa taloutta. Emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Tärkeää on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja olemassa olevan työn säilymiseen. Taloustalkoissamme on kuitenkin viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen puolivälitarkistuksessa lasten hyvinvointi on nostettava yhdeksi painopisteeksi.

Sarkomaan mukaan lastensuojelun toimivuutta pohtineen sosiaali- ja terveysministeriön asettaman selvitysryhmän tänään julkistettu väliraportti osoittaa, että lastensuojelu ja perheiden tukeminen vaativat ison remontin. ”Selvitysryhmän viesti on otettava vakavasti. On hyvä, että eduskunta on reagoinut hälyttävään tilanteeseen kun valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmät sopivat ensi vuoden talousarvioesitykseen tehtävistä muutoksista”, sanoo Sarkomaa. ”Oli välttämätöntä, että sovimme lastensuojelun pelastamisohjelmasta ja lisävoimavarojen kohdentamisesta lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. On tärkeää, että lastensuojelutyön hyviä käytäntöjä saadaan levitettyä ja juurrutettua koko Suomen laajuisesti.”

Selvitysryhmän mukaan lastensuojelun sosiaalityöhön kohdistuva paine on muodostumassa kohtuuttomaksi. Pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa, eikä heitä ole osassa kunnista ollenkaan. ”Olen tyytyväinen, että saimme sovittua myös voimavaroista sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen”, Sarkomaa lisää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 30.11.2012

Sarkomaa iloitsee: Lapset budjettisopumme yhtenä painopisteenä

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmät ovat sopineet ensi vuoden talousarvioesitykseen tehtävistä lisäyksistä. Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen siihen, että jaoston näkemykset toteutuivat budjettisovussa hyvin ja eduskunta lisäsi erityisesti voimavaroja lasten ja perheiden parhaaksi.

Eduskunnalta tuki uuden lastensairaalan rakentamisen valtionosuudelle

Sarkomaa iloitsee lausumaesityksestä, jossa edellytetään, että Helsingin Meilahteen rakennettavan uuden lastensairaalan tarvitsema valtion rahoitusosuus otettaisiin huomioon seuraavassa vuosia 2014-2017 koskevassa kehyspäätöksessä.

Tällä hetkellä vakavasti sairaiden suomalaislasten hoito on keskitetty maamme heikoimpiin sairaalatiloihin Lastenklinikalle ja Lastenlinnaan. Kannanotto on selkeä askel eteenpäin uuden lastensairaalan rakentamiseksi. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.

”Monet meistä ovat ajatelleet, että mikä olisikaan parempi lahja satavuotiaalta isänmaaltamme kuin uusi lastensairaala”, toteaa Sarkomaa.

Eduskunta turvasi taas päihdeäitien palvelut

Eduskunta on jo useampana vuotena pelastanut päihdeäitien palvelut. Eduskunta on kohdentanut lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoituksen jatkuvuutta. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumista Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisärahoitukselle on selvät perusteet.

”Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita pitää tukea. Budjettineuvotteluissa sovimme, että Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen kohdennetaan 1,5 miljoonaa euroa”, sanoo Sarkomaa.

Lastensuojelun pelastamisohjelma

”Toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia”, toteaa Sarkomaa. ”Oli aivan välttämätöntä, että sovimme 3,4 miljoonan euron lisävoimavaroista KASTE-ohjelman toimeenpanoon. Raha on tarkoitettu lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhainen tuki ja avopalvelut.
Rahaa voidaan käyttää myös STM:n asettaman selvityshenkilön toimenpidesuositusten toteuttamiseen. Selvityshenkilö selvittää kuntien perhetyötä, lastensuojelun toimintatapoja sekä lastensuojelulain toimivuutta.”

”Lastensuojelun kipeänä haasteena on jo paikoitellen krooniseksi muuttunut kelpoisuuden täyttävien sosiaalityöntekijöiden vaje sekä liian suuret työmäärät. Olen tyytyväinen, että saimme sovittua sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen 1,4 miljoonaa euroa”, sanoo Sarkomaa.

Helpotusta lastentarhanopettajapulaan ja vauhtia varhaiskasvatuksen kehittämiseen

”Yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen tulevat 1,7 miljoonan euron lisävoimavarat ovat todellinen helpotus erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa on iso vaje lastentarhanopettajista”, iloitsee Sarkomaa. ”Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri.”

Sarkomaa pitää budjettisopua eduskunnan kannanottona uuden varhaiskasvatuslain vauhdittamiseksi. Sarkomaa kannustaa opetusministeri Gustafssonia (sd) kiirehtimään laaja-alaisen työryhmän asettamisessa, jotta uusi varhaiskasvatuslaki ehditään tällä vaalikaudella käsitellä eduskunnassa.

Tämän päivän EVO-tutkimus on tulevaisuuden hyvää hoitoa

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajana toimiva Sarkomaa toivoo, että valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimusrahoituksen eli ns. tutkimus-EVOn rapauttaminen saadaan pysäytettyä. Sarkomaa piti välttämättömänä, että miljoonan euron lisävoimavaroista EVO-tutkimukseen sovittiin: ”Tärkeää on, että eduskunta budjettimietinnössään lähettää ministeriölle vahvan viestin EVO-tutkimusrahoitusjärjestelmän turvaamisesta.”

Tieteellinen tutkimus edistää uusia hoitomuotoja ja parantaa terveydenhuollon ammattilaisten osaamista. Potilaiden käyttöön saadaan näin uusin tieto ja taito. Myös väestön ikääntyminen ja julkisen talouden kiristyminen edellyttävät terveydenhuollon uudistumista sekä uusia ja tehokkaita hoitomuotoja. Tämä korostaa terveystieteellisen tutkimuksen merkitystä.

Kuurojen maailmanliitolle voimavaroja

Sarkomaa on myös erityisen ilahtunut siitä, että budjettisovussa löytyi yhteisymmärrys kuurojen maailmanliiton rahoituksen turvaamisesta lisäämällä voimavaroja 50 000 eurolla.

”Liitto tekee YK:n piirissä ihmisoikeuspolitiikkaa, kun kaikissa maissa kuurojen oikeudet eivät ole samalla tavalla tunnustettuja kuin Suomessa. Vaikka on meillä Suomessakin viittomakielisten tilanteen helpottamiseksi paljon tehtävää, on hienoa että järjestö tekee näin arvokasta työtä maailman kuurojen aseman parantamiseksi”, Sarkomaa iloitsee.

”On välttämätöntä, että rahoitus turvataan pitkäjänteisesti ja että se saa paikkansa ulkoministeriön hallinnonalan vuoden 2014 budjetissa”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 27.11.2012

Kokoomuksen kansanedustajat, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa sekä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo tyrmäävät ajatuksen lyhyttutkintojen kehittämisestä (HS 26.11). Kaksivuotisten korkeakoulututkintojen tarvetta pohtii opetusministeriön rakennetyöryhmä.

– Nykyinen tutkintojärjestelmämme on hyvä ja sitä pitää toki kehittää. Lyhyttutkinnot ovat kuitenkin askel väärään suuntaan. Ei ole mitään perusteltua syytä, miksi kehittäisimme kaksivuotisia tutkintoja korkeakouluihin, toteavat Sarkomaa ja Vahasalo.

– Lyhyttutkinnot ovat täysin vastoin hallitusohjelmakirjauksia ja ovat polku koulutustason laskemiseen. Tavoitteenamme on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä, huomauttavat edustajat.

Lyhyttutkintoja on perusteltu muun muassa työurien pidentämisellä ja opiskeluaikojen lyhentämisellä. Sarkomaa ja Vahasalo eivät kuitenkaan näe lyhyttutkintoja ratkaisuna haasteisiin.

– On fiksua, että hallitus ottaa opiskelijat huomion keskiöön ja tekee toimia sen eteen, että opinnot etenevät ilman turhia viiveitä. Joustavia mahdollisuuksia suorittaa tutkinto tuleekin lisätä.

– Pätkimisen sijaan opetusministeriön tulee keskittyä opetuksen laadun ja sujuvien opiskelumahdollisuuksien kehittämiseen, edustajat huomauttavat korostaen: – Tärkeintä olisi huolehtia siitä, että korkeakouluilla on resursseja huolehtia nykyisistä koulutustehtävistään. Esimerkiksi opettaja-opiskelijasuhdeluvun pitäisi olla lähempänä kansainvälistä tasoa 1/10.

Ministeriön työryhmän ehdotus, että korkeakouluissa otetaan käyttöön lyhyet, vahvasti työelämäorientoituneet tutkinnot ei vakuuta kokeneita koulutuspoliitikkoja: – Suomen amk-kokonaisuus täyttää jo nämä kriteerit, edustajat muistuttavat: – On kysyttävä, että mihin tarpeeseen lyhyttutkinnot tulisivat ja mitä lisäarvoa ne toisivat?

– Meillä on jo kandidaatintutkinto, maisterintutkinto, ammattikorkeakoulututkinto sekä ylemmän amk-tutkinnon voi suorittaa, kun on ollut työelämässä vähintään kolme vuotta, ja lisäksi vielä ammatillista lisäkoulutusta.

– Yliopistotutkintojen on rakennuttava tutkimukseen perustuvasta korkeimman asteen laaja-alaisesta opetuksesta. Niitä ei voi madaltaa kunkin hetken työelämätarpeita tyydyttäviksi lyhytkestoisiksi tutkinnoiksi, edustajat linjaavat huomauttaen: – Juuri uudistimme yliopistojen tutkintorakennetta siten, että otimme käyttöön noin kolmevuotiset sisällölliseen laaja-alaisuuteen perustuvat välitutkinnot.

Sarkomaa ja Vahasalo pitävät koulutukseen kohdistuvia säästöjä hälyttävinä ja näkevät välttämättömänä, että hallitus välitarkastuksessa katsoo, ettei säästöillä romuteta suomalaisten laadukasta koulutusta.

– Säästöjen varjolla ei saa uittaa koulutuspolitiikkaan sinne sopimattomia elementtejä, kuten pätkittyjä tutkintoja.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050 511 3090