Kategoria: Tiedotteet

Tiedote 9.10.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa haastaa kokoomuksen puoluevaltuuston keskusteluun hyvästä ja perheystävällisestä työelämästä. Sarkomaa toimi puoluevaltuuston puheenjohtajan vuosina 2004-2008. Sarkomaa torjuu puoluevaltuuston hyväksymän aloitteen, jonka mukaan ensimmäinen sairauspäivä olisi palkaton eli ns. karenssipäivä ja kaksi seuraavaa viikkoa sairauslomalla oleva palkansaaja saisi 80% palkastaan.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että puoluevaltuustossa keskusteltaisiin laajemmin työelämän kysymyksistä. Sarkomaa haastaa puoluevaltuuston keskustelemaan kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan kanssa hyvän työelämän kehittämisestä.

Samaa mieltä puoluevaltuuston kanssa Sarkomaa on siitä, että sairauspoissaoloja on saatava vähennettyä ja järjestelmää on syytä perata. Suurin ongelma on varhainen eläköityminen ja pitkittyneet sairauslomat.

Sarkomaa kiittää valtuustoa siitä, että se nosti esille tarpeen panostaa työntekijöiden jaksamiseen, työolojen parantamiseen, työolosuhteiden terveellisyyteen ja hyvään johtajuuteen. Sarkomaa toivoo, että puoluevaltuuston ”törähdys” karenssipäivästä saa keskustelun liikkeelle vakavasta tosiasiasta, että Suomessa ei tehdä tarpeeksi sen eteen, että ihmiset pääsisivät sairauslomilta ja osatyökyvyttöminä nopeammin takaisin työelämään.

”Työkyvyttömyyteen johtavissa tilanteissa on liian usein pitkiä aikoja, jolloin ihminen jätetään täysin yksin ilman apua ja vaikuttavia toimenpiteitä. Selvää on, että varhaiselle puuttumiselle ja ennaltaehkäisylle on huutavan kipeä tarve. Karmaiseva esimerkki on se, että jotakuinkin viisi nuorta jää eläkkeelle mielenterveyssyistä päivittäin”, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä karenssipäivä ei ole oikea tapa kehittää hyvää työelämää.
”Karenssipäivä johtaisi helposti nykyistä huonompaan suuntaan, kun sairaana tai puolikuntoisena tultaisiin töihin. Siihen liittyy monia riskejä. Sairaana työssä olevat ovat iso tartuntariski muulle työyhteisölle, monissa ammateissa asiakkaille ja esimerkiksi terveydenhuollossa potilaille ja kouluissa oppilaille”, huomauttaa Sarkomaa. ”Kenenkään ei pidä mennä sairaana töihin.”

Sarkomaa pitää vaarallisena signaalina sitä, että vanhempien mahdollisuutta hoitaa sairasta lastaan kotona heikennettäisiin. Päinvastoin työelämän joustoja on edistettävä, jotta pienten lasten vanhemmilla on mahdollisuus sujuvasti yhdistää työ ja perhe.

”Työelämän joustot eivät ole vain lapsiperheiden asia, vaan hyvä työelämä pitää olla jokaisen työntekijän oikeus. Väestömme ikääntymisen ja julkisen talouden velkaantumisen myötä meidän on saatava jokainen työikäinen ja työkykyinen suomalainen työelämään mukaan. Hyvä työelämä tarkoittaa motivoituneempia ja terveempiä työntekijöitä, uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymistä ja sitä kautta myös menestyvämpiä yrityksiä ja tehokkaampaa julkista sektoria sekä parempia palveluita”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan 1.4.2011 kannanotto ”Hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokamiehenoikeus” löytyy osoitteesta https://docs.google.com/file/d/0B-eIp__V7TFDZk85SUllNGQ3YU0/edit?pli=1

Tiedote 24.9.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa ehdottaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan (22.9.12) päivähoitopaikkavajeen korjaamiseksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Pitkäaikainen pula lasten päivähoitopaikoista koskettaa monia Helsingin kaupunginosia, sillä päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaupungin lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa.

”Nämä virheet näkyvät kovalla tavalla perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen sekä päivien venymisenä”, kirjoittaa Sarkomaa.

Helsingin suunnitellussa rakentamisohjelmassa vuosille 2012 – 2017 ei ole riittävästi päiväkoteja. Väestöennusteen mukaan tarvittaisiin 400 – 500 lasten hoitopaikkaa suunniteltua enemmän. Ongelmaan on syytä tarttua nyt, sillä vuosina 2011 - 2021 on helsinkiläisten 1-6-vuotiaiden määrän ennustettu lisääntyvän 6 400 lapsella.

Sosiaalilautakunnan palveluverkon tarkistusraportin mukaan esimerkiksi kantakaupungin, Latokartanon ja Haagan alueelle päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista.

Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan.

”Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Ehdotan, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin”, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että rakentamisessa priorisoidaan kaupungin eri alueiden kipupisteet. Helsinkiläisten perheiden kannalta on tärkeää saada tieto missä järjestyksessä ja minne päiväkoteja rakennetaan. Monilla alueilla on vuosikaudet odotettu epätietoisuudessa päiväkotia ja hanke on aina vuosittain lipunut eteenpäin.

Kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita Sarkomaan mukaan on syytä käyttää päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen korjaamiseen.

Sarkomaa vauhdittaa myös etsimään keinoja rakentaa päiväkoteja kustannustehokkaasti ja ripeästi. Valtuutetut ja sosiaalivirasto ovat pitkään olleet aloitteellisia ns. moduulipäiväkotien käyttöönotosta.

”Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa. Olennaista on saada kustannustehokkaasti ja nopeasti lapsiystävällisiä päiväkoteja sinne, missä niitä tarvitaan”, kirjoittaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 22.9.2012
Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd) hallitusohjelmassa luvatun ikäihmisten palveluasumisen maksupolitiikan uudistamisessa. Nykyisin asiakasmaksukäytännöt ovat vaikeaselkoisia ja kirjavia. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty.

Sarkomaan mielestä on välttämätöntä, että luvattu maksu-uudistus saadaan voimaan vanhuspalvelulain kanssa yhtäaikaisesti. Myös maksupolitiikan on tuettava palvelurakenneuudistusta ja vanhuspalvelulain tavoitteiden toteutumista. "Nyt asumisen palvelumaksut ohjaavat monessa tapauksessa laitoshoitoon. Se on täysin valitun senioripolitiikan vastaista", sanoo Sarkomaa.

”Asiakasmaksuissa olevan aukon korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on välttämätöntä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi", sanoo Sarkomaa. Lainsäädäntömuutos on välttämätön myös siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on välttämätöntä silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan.

”Ikäihmisten palveluiden kehittämisessä painopisteen on oltava valinnanvapaudessa ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisessa. Iäkkäällä ihmisellä on oltava oikeus elää kodinomaisessa ympäristössä silloinkin, kun hän tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa vuorokauden ympäri. Nykyjärjestelmä ei vastaa täysin näihin tarpeisiin. Tavoite ei toteudu ellemme myös uudista asumispalveluiden asiakasmaksuja. Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa”, toteaa Sarkomaa.

”Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään poikkeuksellisen mittavia uudistuksia ja valmisteluresurssit ovat äärirajoilla. On tärkeää, että hallitus huolehtii myös riittävistä voimavaroista maksu-uudistuksen valmisteluun.” lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.9.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja Alkon hallintoneuvoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa korostaa oppilashuollon merkitystä lasten ja perheiden tukemisessa tämänpäiväisessä seminaaripuheenvuorossaan eduskunnassa. ”Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta” -seminaarin järjestää eduskunnan Lapsen puolesta ryhmä ja Alkon Lasten seurassa –ohjelma yhteistyöjärjestöineen. Seminaarissa pohditaan vaikuttaja- ja tutkijavoimin vanhempien alkoholinkäyttöä ja sitä, millaisia haittoja tämä aiheuttaa lapsille. Sarkomaa kirittää opiskeluhuoltolain valmistelun etenemistä ja on huolissaan lain voimavarojen turvaamisesta.

”Vaikka talouden tilanne on tiukka ja epävarma, voimme olla täysin varmoja siitä, että toimet joita teemme lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat kullanarvoisia. On vaikea keksiä parempaa täsmätoimea ennaltaehkäisevään syrjäytymistyöhön ja valtion taloustalkoisiin kuin laadukas oppilas- ja opiskelijahuolto, jolla saamme apua lapsille ja nuorille ajoissa, ennen kuin pienistä ongelmista tulee suuria. Ensisijaista on tietenkin laadukas opetus ja kouluyhteisö sekä vahvimman vastuun kantavien vanhempien tukeminen”, sanoo Sarkomaa. ”On vakava tosiasia, että moni kunta ei edelleenkään huolehdi kouluterveydenhuollosta lain ja suositusten mukaan.”

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että pitkään odotetun, jo viime hallituskauden alussa aloitetun yhtenäisen opiskeluhuoltolain valmistelu viedään päätökseen ja eduskunta saa lain käsiteltäväkseen. Tavoitteena on yksi yhtenäinen laki, johon koottaisiin lainsäädännössä hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset. Tarkoituksena on turvata opiskeluhuoltopalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Tavoitteena on myös siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi.

Sarkomaa on huolissaan opiskeluhuoltolaille suunniteltujen voimavarojen riittävyydestä. Valtiontalouden kehyksissä on laille varattu 13 miljoonaa euroa vuosina 2014-2015 sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa ei tähän ole lisävoimavaroja. ”Lasten kannalta yksi yhtenäinen opiskeluhuoltolaki on tärkeä. Voimavarat on löydyttävä ilman lisävelkaantumista”, vaatii Sarkomaa.

Lasten ja nuorten tasavertaiset mahdollisuudet oppilashuollon apuun ja tukeen ovat tärkeä osa sitä työtä, että kehitämme jokaista koulua ja oppilaitosta sellaiseksi, että se tukee lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Sarkomaa kannustaa ottamaan herkemmin puheeksi koulujen terveystarkastuksissa niin lasten ja nuorten, kuin vanhempien ja muiden lapselle läheisten aikuisten alkoholinkäytön. A-klinikkasäätiön vuonna 2011 toteutetun selvityksen mukaan 12–18 –vuotiaista suomalaisista kolmannes kertoo kokeneensa häpeää vanhempien alkoholinkäytön takia ja varsinaisesti haittoja kokeneiden osuus on yli neljännes tutkitusta ikäluokasta. Vanhempien alkoholinkäyttö rasittaa myös monien sellaisten lasten elämää, joiden vanhempia tuskin voidaan pitää päihdeongelmaisina.

Sarkomaa muistuttaa, että monessa kunnassa ei edelleenkään täytetä kouluterveydenhuollon asetusta, vaikka vuonna 2011 kuntien valtionosuuksia nostettiin 18,5 miljoonalla eurolla uuden asetuksenmukaisen kouluterveydenhuollon järjestämiseksi. Myös oikeuskansleri on huomauttanut kuntia oppilashuollon puutteista.

Lasten, nuorten ja perheiden ei pidä jäädä ongelmiensa kanssa yksin. Kouluterveydenhoitaja voi olla lapselle ainoa aikuinen, jolle voi kotihuolet kertoa. Nyt jos koskaan lapset tarvitsevat aikuisten aikaa.

Sarkomaa toteaa, että A-klinikkasäätiön kyselytutkimusten tulokset on otettava tosissaan. Nuorilta tiedusteltiin, millaista apua ja tukea nuorille olisi oltava tarjolla. ”Nuoret toivovat helposti lähestyttäviä aikuiskontakteja luonnollisissa ympäristöissä kuten kouluissa. Tällaisen järjestämiseen olisi meidän aikuisten kyettävä”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

(12.9.2012 Kyselytunnille lähetetty kysymys)

Kaupunginjohtajalle / asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle 31.8.2012

Neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan, vuonna 2009 voimaan tulleen asetuksen tarkoituksena on turvata lapsille ja nuorille yhtenäiset palvelut eri puolilla maata. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja tehostaa varhaista tukea sekä hillitä korjaavien palvelujen lisäämispainetta ja kustannustason nousua. Painopisteen siirtäminen kunnissa ennaltaehkäisevään työhön on välttämätöntä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Uusien lakien ja asetusten myötä on terveydenhoitajille voitu siirtää lisätehtäviä, joiden myötä työn vaativuus, monipuolisuus ja vastuu entisestään lisääntyvät. Esimerkkeinä laajat terveystarkastukset, synnytyksen jälkitarkastus, rajattu lääkkeenmääräämisoikeus sekä terveystarkastukset opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Lainsäädäntö velvoittaa myös kehittämään ikäihmisten ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja.

Asetuksen myötä myös terveydenhuoltohenkilöstön työssä tarvittavaa osaamista on kehitettävä ja tavoitteena on, että työstä tulee myös motivoivampaa. Asetuksen on toivottu houkuttelevan terveyskeskuksiin motivoituneita ja päteviä terveydenhuollon osaajia.

Kysynkin,
miten neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus toteutuu Helsingissä, miten asetus huomioidaan terveydenhuollon organisaatiouudistuksessa, miten suosituksen mukainen henkilöstömäärä toteutuu Helsingissä, ja millä tavoin Helsingissä turvataan terveydenhoitajille edellytykset suoriutua uusista tehtävistä ja velvoitteista?

31.8.2012
Sari Sarkomaa

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus:

Kysymyksessä tiedustellaan, miten neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus toteutuu Helsingissä.

Kuntaliiton tekemässä 11 suurimman kaupungin kustannusvertailussa Helsingin avoterveydenhuollon kustannukset alittivat v. 2011 suurten kuntien mediaanin 8 %. 0-6 -vuotiasta kohden kustannukset olivat kuitenkin 2 % mediaania suuremmat ja 7-15 -vuotiasta kohden 9 % suuremmat. Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto pystytään toteuttamaan laajuudeltaan valtakunnallisten suositusten mukaisena. Suurin voimavarojen vajaus koskee työikäisiä, joiden kohdalla kustannukset olivat 14 % pienemmät muiden kuntien mediaanikustannuksiin verrattuna.

STM:n suosituksen mukaisesti lastenneuvolan mitoitus on 400 lasta/ terveydenhoitaja, mikäli käytössä on sijaisia. Neuvolassa on tällä hetkellä 170,5 vakanssia ja 13 määräaikaista vakanssia, lisäksi sijaisia n. 10 henkilötyövuoden verran. Suositus toteutuu, kun määräaikaiset vakanssit ovat käytössä.

Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tällä hetkellä 128 terveydenhoitajan vakanssia ja 8 määräaikaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelman toteuttamiseen liittyvää ns. LASU-vakanssia. STM:n suosituksen mukaisesti Helsingissä on 560 peruskoululaista/terveydenhoitaja, 750 lukiolaista/terveydenhoitaja ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1040 opiskelijaa/terveydenhoitaja. Ammattikorkeakouluissa on yksi terveydenhoitaja 3350:tä opiskelijaa kohden.

Stj:n esityksessä uudeksi sosiaali- ja terveysvirastoksi neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärit sijoittuvat omaksi toimintayksikökseen perhepalveluihin, johon tulee 25 vakituista ja 8 määräaikaista lääkärin vakanssia. Nämä kahdeksan lääkäriä on tarkoitus jatkossa vakinaistaa. Lisäksi terveysasemien lääkärit osallistuvat tähän neuvolatyöhön siten, että valtakunnallinen mitoitus toteutuu. Koulu- ja
opiskeluterveydenhuollossa on keskimäärin 3400 oppilasta/lääkäri.

Neuvolatyön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämistoimintaa on vahvistanut sijoittuminen neljä vuotta sitten omiksi toimintayksiköiksi, jolloin osaamisen tuki ja pitkäjänteinen kouluttaminen on onnistunut paremmin. Edellytykset monihallintokuntaiseen työhön ovat lisääntyneet. Suunniteltu uusi organisaatiorakenne tukee yli organisaatiorajojen tapahtuvaa kehittämistoimintaa.

Esittelijä : Kaupunginhallitus

Lisätiedot : Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184 marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Tiedote 8.9.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) kirittää maan hallitusta paneutumaan lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aulan ehdotukseen tehdä kahdeksanvuotiaan tytön surmasta kokonaisvaltainen selvitystyö. Sarkomaa on ilahtunut, että oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) näytti ehdotukselle vihreää valoa viime torstain kyselytunnilla. Sarkomaa pitää tärkeänä, että joko oikeusministeriö tai koko hallitus tekisivät asiasta päätökset ihan lähiviikkoina.

Sarkomaa on samaa mieltä siitä, että peruspalveluministerin asettama työryhmän toimeksianto on yleinen ja tähtää palveluiden kehittämiseen. Tämä työ on välttämätöntä. Selvitystyötä tehdään tällä hetkellä muun muassa poliisissa ja Valvirassa. "Kaiken tämän tärkeän työn lisäksi tarvitaan Aulan ehdottamaa kokoavaa tutkimusta, joka kokoaa kaiken tiedon, mitä tästä tapauksesta on opittavaa", sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa kannattaa Aulan ajatusta perustaa onnettomuustutkintalautakunnan kaltainen elin, joka pui esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen koulusurmia. Lautakunnan voisi asettaa joko valtioneuvoston kanslia tai oikeusministeriö ja sillä olisi käytettävissään kaikki mahdollinen tapaukseen liittyvä tieto huoltajuusratkaisuista asti. Lautakunta olisi pysyvä ja se selvittäisi jatkossa vakavimpia väkivaltatapauksia.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että eduskunta saa tutkinnan pohjalta tehtävät lakimuutokset käsiteltäväksi viivytyksettä.

Sarkomaa pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistön julkisuuteen tuomia näkemyksiä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi oikeaan osuneina. Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, niin se tosiasia ei muutu, että lapset tarvitsevat vanhempiensa ja lähellä olevien aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Tätä ei voi millään muulla innovaatiolla korvata. Lasten pahaan oloon ja yksinäisyyteen on lähellä olevien aikuisten pysähdyttävä ja vastattava. Kun ollaan psykiatrin pakeilla ja päihdehuollossa, on lapsen elämässä jo todella moni asia mennyt vikaan. Tavoitteena on oltava, että lapset saavat ajoissa avun ennen kuin pienestä tulee suurta. Tähän Niinistön näkemykset kiitettävästi tähtäävät.

Vihreiden opiskelijoiden ja nuorten tyrmäävä kannanotto oli surullista luettavaa. Jos nuorten mielestä viranomaisen pitää olla lähin omainen ja aikuisten vastuusta puhuminen on puuhastelua, niin maailmankuva on kyllä kova ja kylmä. Samaa mieltä Sarkomaa on vihreiden nuorten kanssa siitä, että lasten ja nuorten palvelut on oltava kunnossa. Suomen on osattava ottaa oppia 1990-luvun virheistä, jolloin lasten palveluja leikattiin kovalla kädellä ja sitä laskua maksetaan vielä tänä päivänä. Vihreitä nuoria on hyvä muistuttaa, että turvallisen arjen luominen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on aina inhimillisempää. Tähän presidentti Niinistön ajatukset erinomaisesti tähtäävät.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

4.9.2012 Tiedote

Eduskunnan lapsen puolesta –ryhmän vetäjät, kansanedustajat Sari Palm (kd) ja Sari Sarkomaa (kok) kannattavat lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan ehdotusta tehdä laaja ja puolueeton tutkinta Helsingissä toukokuussa 8-vuotiaan tytön kuolemaan johtaneesta tapauksesta. Aula perusteli tapauksen laajemman tutkinnan tarvetta sillä, että poikkeuksellisen monet viranomaiset olivat jo asian kanssa tekemisissä. Tutkimus toisi tietoa lapsi- ja perhepalveluiden päivittämistarpeesta. Viranomaisten kitkaton yhteistyö on välttämätöntä.

Palm ja Sarkomaa pitävät tärkeänä, että valtioneuvoston kanslia antaa toimeksiannon tapauksen laajasta ja puolueettomasta tutkimisesta. Kansanedustajat korostavat, että eduskunnan on saatava tutkinnan pohjalta tehtävät lakimuutokset käsiteltäväksi viivytyksettä.

Palmin ja Sarkomaan mukaan tarvitaan laajempaa keskustelua ja toimia lasten tilanteen turvaamisesta ja perheiden tukemisesta.

”On kansallinen häpeätarha, että lapsi jää yksin hädän ja tuskansa keskelle”, toteavat kansanedustajat. ”Lapsen puolesta –ryhmä korostaa erityisesti toimia, joilla varmistetaan lasten edun toteutuminen. Lapsi ei saa jäädä aikuisten ongelmien väliseksi pelinappulaksi, eikä lasten etu vanhempien edun jalkoihin.”

"Hallituksen on sitouduttava lastensuojelun laadun säännölliseen arviointiin. Välttämätöntä on hallitusohjelman mukaisesti siirtää lastensuojelussa painopistettä ennaltaehkäisyyn. Lapsi ei saa pudota eri viranomaistoimijoiden väliin", sanovat Palm ja Sarkomaa.

Lisätietoja:
Eduskunnan lapsen puolesta -ryhmän
puheenjohtaja Sari Palm 050 512 1981
varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 2.9.2012

"Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) herääminen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämis- ja hallinnointivoimavaroja uhkaavaan ryöstöön on suuri helpotus ja edistysaskel", sanoo kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa. Gustafsson on sanonut, että hänen tarkoituksenaan on saada lisää resursseja. Sarkomaa kirittää ministeriä nopeisiin tekoihin sekä kertomaan viipymättä mitä konkreettisesti aikoo tehdä. Sarkomaa pitää ministerin heräämistä vasta budjettiriihen jälkeen omituisena varsinkin kun hätähuutoja asiasta on tullut hallituskauden alusta alkaen niin eduskunnasta kuin opetushallinnostakin.

Sarkomaa toteaa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja ehdottaa tilanteen ratkaisuksi päivähoidon pilkkomispäätöksen perumista. Sarkomaa vaatii, että hallitus muuttaa hallitusohjelman vastaisen ja täysin järjettömän päätöksen pilkkoa päivähoidon hallinto kahteen ministeriöön. Vastuu päivähoidosta siirretään ensi vuoden alussa sosiaali- ja terveysministeriöltä opetusministeriölle. Vastoin hallitusohjelmaa ja kaikkia asiantuntijoita hallitus on kuitenkin jättämässä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sosiaali- ja terveysministeriöön.

”Kahtiarepimisen” vuoksi STM:ssä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kehittämisen resurssit turvataan, kun taas OKM:ssä kunnallisen päivähoidon kehittämiseen ei riitä voimavaroja.  Opetushallitus, jossa pitäisi valmistella esimerkiksi varhaiskasvatuksen perusteet, on jäänyt täysin ilman voimavaroja.

Sarkomaan mielestä hallinnonalan siirto on saatava oikeille raiteille. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle aivan kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin.

"Päätöksen peruminen on ainoa järkevä vaihtoehto, varsinkin nyt nähdään, että pilkkomisen johdosta varhaiskasvatuksen ja päivähoidon hallinto on jäämässä ilman voimavaroja. Mikä hälyttävintä hallituksen lupaus uudistaa ikivanha päivähoitolaki varhaiskasvatuslaiksi on vaarassa romuttua. On epäviisasta ja lyhytnäköistä leikata lasten palveluiden kehittämisestä. Juuri päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa tehdään parasta ennaltaehkäisevää työtä lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lasten ja perheiden haasteet kasvavat ja siksi voimavarojen ryöstäminen lasten palveluilta on estettävä. Jos opetusministeri ei tätä tee yhdessä hallituksen kanssa, tämä pelastustyö tehtävä eduskunnassa", sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 30.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa iloitsee hallituksen HPV-päätöksestä. Kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään HPV-rokote papilloomavirusta vastaan, mistä johtuen määrärahatarve nousee 1,5 milj. eurolla vuonna 2013.

”HPV-rokotteen ottaminen rokotusohjelmaan on pitkään odotettu edistysaskel jälkeenjääneen rokotusohjelmamme päivittämisessä”, sanoo Sarkomaa. ”Tähän asti Suomessa rokotteen ovat saaneet vain ne nuoret, joiden vanhemmilla on varaa rokotteen ostamiseen ja tietoa rokotteen antamisen tärkeydestä.”

Papilloomaviirusta vastaan annettava ja esimerkiksi lisääntynyttä kohdunkaulasyöpää ennaltaehkäisevä HPV-rokote on käytössä jo muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsimaissa sekä Ahvenanmaalla. Suomi on ollut räikeä poikkeus. Naapurimaassamme Ruotsissa sosiaalihallitus on ehdottanut jopa B-hepatiittirokotteen liittämistä maan rokotusohjelmaan.

Suomen rokotusohjelma on pitkään ollut jälkeenjäänyt ja omiaan lisäämään terveyseroja ja eriarvoisuutta. Myös OECD on vastikään todennut, että Suomen kannattaa pureutua väestön terveyseroihin juuri lapsiin ja nuoriin kohdistuvilla terveyttä edistävillä toimilla.

”Rokotteet ovat yksi tärkeimmistä kansanterveyttä edistävistä keinoista. Rokottamalla edistetään myös suomalaisten terveydellistä tasa-arvoa”, muistuttaa Sarkomaa. ”Vaikka talouden tilanne on tiukka, on terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen oltava yksi painopisteemme.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 29.8.2012

Kokoomuksen kansanedustajat, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo herättelevät budjettiriihessä istuvaa hallitusta ottamaan opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän (sd.) hätähuudon tosissaan. Sarkomaa ja Vahasalo yhtyvät pääjohtaja Pitkälän huoleen siitä, että päivähoidon ja varhaiskasvatuksen uudistaminen on vesittymässä. Kansanedustajat kiittävät Pitkälää siitä, että hän sitkeästi pitää lasten palveluiden puolta. Opetusministeri Gustafssonin (sd) on budjettiriihessä havahduttava vakavaan tilanteeseen ja estettävä päivähoidon voimavarojen ryöstö.

Hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädäntö sekä ohjaus siirretään ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. STM on kuitenkin siirtymässä vain kaksi henkilötyövuotta opetusministeriöön, vaikka vuoden 2010 selvityksen mukaan STM:ssä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:ssä päivähoidon ja varhaiskasvatuksenasioita hoiti 9,3 henkilötyövuotta. Opetushallitukselle ei ole tulossa lainkaan varhaiskasvatukseen liittyviä lakisääteisiä tehtäviä. Pitkään odotettu uudistus uhkaa romuttua. Eduskunta on useaan otteeseen muistuttanut hallitusta siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön on saatava lisätehtävien lisäksi myös siihen tarvittavat resurssit.

”Mihin katosivat virastojen varhaiskasvatuksen henkilötyövuodet ja mihin henkilöt?” kysyvät Sarkomaa ja Vahasalo. ”Näyttää siltä, että tehtäviä siirtyy ministeriöstä toiseen, mutta voimavarat eivät. Muutenkin jo isojen säästöjen kohteena oleva OKM joutuu leikkaamaan resursseja muun sivistyksen ja koulutuksen kehittämisestä”, Sarkomaa ja Vahasalo jatkavat.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä hallituksen on peruttava aikeensa halkaista päivähoito. Vastoin hallitusohjelmaa ja kaikkia asiantuntijoita hallitus on jättämässä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sosiaali- ja terveysministeriöön. Päivähoidon kahtiarepimiseen ei ole mitään järjellisiä perusteluja ja on selvää, että se vaarantaa koko päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen.

”Kahtiarepimisen” vuoksi STM:ssä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kehittämisen resurssit turvataan, kun taas OKM:ssä kunnallisen päivähoidon kehittämiseen ei riitä voimavaroja. Tällainen vastakkainasettelu ei ole mitenkään perusteltua saati järkevää. Opetushallitus, jossa pitäisi valmistella esimerkiksi varhaiskasvatuksen perusteet, on jäänyt täysin ilman voimavaroja. Tilanne on kestämätön.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä hallinnonalan siirto on saatava oikeille raiteille. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Lasten sekä Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen on löydyttävä kunnolliset voimavarat.

Päivähoidon hallinnon siirto ja päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi ovat olleet asialistalla 15 vuotta ja usean hallituksen ohjelmassa kirjattuna. Eduskunta ja sivistysvaliokunta ovat muistuttaneet asiasta useaan otteeseen. On korkea aika saada myös pienten lasten palvelut kuntoon.

”Opetusministeriön on ryhdyttävä viipymättä valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia. Muuten aika käy vähiin. Jos eduskunnalle annetaan esitys uudesta varhaiskasvatuslaista, kuten suunnitelmissa on, kevätistuntokaudella 2014 on lain valmistelun aloittamisella jo hurja kiire”, toteavat Sarkomaa ja Vahasalo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050 511 3090