Kategoria: Tiedotteet

Maan hallitus valmistelee jättimäisiä säästöjä apteekkiverkostosta hoitajamitoituksen rahoittamiseksi. Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa tyrmäävät hallituksen esityksen, joka väistämättä heikentää apteekkipalvelujen saatavuutta.

Maan hallitus valmistelee jättimäisiä säästöjä apteekkiverkostosta hoitajamitoituksen rahoittamiseksi. Kokoomuksen kansanedustajat Paula Risikko ja Sari Sarkomaa tyrmäävät hallituksen esityksen, joka väistämättä heikentää apteekkipalvelujen saatavuutta. Edustajat ihmettelevät, miksi apteekkiverkosto ja apteekeissa tehtävä farmaseuttinen työ halutaan ajaa alas.

”Vaikuttaa siltä, ettei hallitus lainkaan ymmärrä maankattavan apteekkiverkoston merkitystä tavallisille suomalaisille”, sanoo Paula Risikko.

Ministeri Sarkkinen on julkisuudessa myöntänyt, että hallituksen suunnitelma lääkesäästöjen toteuttamisesta tulisi harventamaan apteekkiverkostoa. Säästöjä esitetään toteutettavaksi lääketaksan leikkauksella, eikä samassa yhteydessä tehtäisi minkäänlaista apteekkitalouden rakenteellista uudistamista.

”Apteekkeja koskevaa lainsäädäntöä on modernisoitava, mutta ei sitä voi tehdä niin että se heikentää ihmisten saamaa palvelua”, sanoo Sari Sarkomaa.

”Apteekkarit ovat yrittäjiä, jotka vastaavat alueensa palveluista. Suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä apteekkipalveluihin. Kuinka voidaan olettaa, että suomalaiset saavat lääkkeitä jatkossakin läheltä, jos apteekit ajetaan ahdinkoon?”, kysyvät Risikko ja Sarkomaa.

Lääkkeiden hintojen alentaminen on Kokoomuksen tärkeä tavoite, mutta se voidaan toteuttaa myös ilman, että ihmisten apteekkipalveluja heikennetään. Se vaatii apteekkitalouden uudistamista niin, että kiinnitetään huomiota kokonaisuuteen, ja mekaanisten taksaleikkausten lisäksi tarkastellaan myös apteekkiveroa. Näin voitaisiin sekä alentaa lääkkeiden hintoja että varmistaa maankattava verkosto. On hyvä myös huomata, että toisin kuin elintarvikkeiden hinnat, lääkkeiden hinnat ovat edelleen laskusuunnassa inflaatiosta huolimatta.

”Kokoomus on vahvasti apteekkitalouden rakenteellisen uudistamisen takana. Näin voitaisiin sekä laskea lääkkeiden hintoja, taittaa lääkekorvauskustannusten kasvu, että varmistaa maankattava lähipalveluverkosto. Suurimpia apteekkien katteita voitaisiin laskea, ja samalla varmistaa, että pienimmät lähipalvelua turvaavat apteekit säilyvät elinkelpoisina. Miksi hallitus ei halua tällaista uudistusta tehdä?”, ihmettelevät Sarkomaa ja Risikko.

Kokoomuksen kansanedustajat eivät hyväksy hallituksen esitystä vaan vaativat uutta valmistelua.

”Kysymme miksi hallitus esittää taas yhtä toimea, jolla heikennetään terveydenhuollon toimivuutta. Apteekit ovat olennainen osa ihmisten terveyspalveluja ja yli puolelle suomalaisista lähin terveydenhuollon toimipiste. Tämän lähipalveluverkostonko hallitus haluaa nyt ajaa alas. Täysin käsittämätöntä”, toteavat kansanedustajat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Paula Risikko, 09 432 3107

Kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa huomauttaa, miten hallituksen viivyttely sähköpotkulautakuljettajien promillerajan kanssa on vastuutonta ja tulee kalliiksi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii hallitukselta ripeästi esitystä promillerajan säätämisestä sähköpotkulautojen kuljettajille.

”On täysin järjenvastaista, ettei sähköpotkulaudan käyttöä päihtyneenä ole kielletty, eikä käytölle ole asetettu promillerajaa. Poliisilla ei ole edes oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa”, Sarkomaa muistuttaa.

Yliopistollisten sairaaloiden tutkimukset sähköpotkulautaonnettomuuksista antavat vahvan tuen kiireellisille lakimuutoksilla. Esimerkiksi HUSin päivystyksiin tulleista loukkaantuneista sähköpotkulautailijoista reilu puolet oli päihtyneitä. Loukkaantuneista vajaalla puolella on keskivaikeita tai tätä vaikeampia vammoja ja vain kolme prosenttia heistä käytti kypärää.

”Sähköpotkulautaonnettomuudet tulevat inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti erittäin kalliiksi sekä kuormittavat täysin kohtuuttomasti jo äärirajoilla toimivaa terveydenhuoltoamme. Tilanne on kestämätön”, Sarkomaa toteaa.

HUSin kesäkuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan kustannukset yhteiskunnalle Helsingissä tapahtuneista sähköpotkulautaonnettomuuksista olivat vuonna 2021 peräti 1 712 400 euroa. Yksityisen sektorin kustannuksia ei ole tässä mukana.

”On vastuutonta olla toimimatta, jotta vakavia ongelmia voitaisiin viipymättä vähentää. On pakko kysyä sekä saada vastuuministeriltä vastaus, miksi toimeen ei ryhdytä”, Sarkomaa sanoo.

Asiaa kirittääkseen Sarkomaa jättää hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen. Sarkomaa muistuttaa, että Kokoomuksen eduskuntaryhmästä on promillerajan säätämisestä tehty lakialoite.

”Kansalaisten enemmistö antaa promillerajalle tuen. On mahdotonta ymmärtää tai hyväksyä hallituksen hidastelua asiassa”, Sarkomaa ihmettelee.

Sarkomaa pitää muutoinkin perusteltuna laajoja toimia, joilla sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat saadaan yhteistyössä kuriin. Helsingissä vuokrasähköpotkulautoja ei ole enää saatavilla viikonloppuöisin kello 00–05 ja enimmäisnopeuksia on laskettu. HUSin tutkimus puoltaa rajoitusaikojen tiukentamista.

”Sähköpotkulautojen käyttäjien olisi syytä muistaa heille kuuluvat liikennesäännöt. Varsinkin jalankulkijat ovat vaarassa jalkakäytävillä huristelevien sähköpotkulautojen keskellä. Lisäksi holtittomasti hylätyt laudat aiheuttavat haasteita liikkumiselle kaupungissa. On päivän selvää, etteivät rajoitukset ole olleet riittäviä, vaan lisätoimia tarvitaan”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Eduskunnan Pikkuparlamentissa julkistettiin 31.5.2022 Sylva-säätiön raportti ”Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki”. Tilaisuuden järjestivät Sylva-säätiö, Eduskunnan Syöpäverkosto ja Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hanke.

Kun lapsi sairastuu syöpään, koko lähipiirin elämä muuttuu. Vanhempien mielenterveys on koetuksella, taloudellinen tasapaino on uhattuna koska yleensä yksi vanhemmista jää pois työelämästä ja myös sisarukset tarvitsevat tukea. Perheiden jaksaminen, taloudellinen ja sosiaalinen tilanne vaihtelee riippuen perheiden omista voimavaroista mutta myös lapsen hoitojen ja toipumisen vaiheista.

Psykososiaalinen tuki, jota lapsille, perheille ja lähipiirille tarjotaan, kattaa lähes kaiken paitsi itse lääketieteellisen hoidon. Sen keskeisiä elementtejä ovat perhekeskeisyys, voimavarojen ja resilienssin vahvistaminen sekä erilaiset hoitoprosessiin suuntautuvat terapiat. Hyvä psykososiaalinen tuki vahvistaa lapsen ja koko lähipiirin toipumista vaikeasta sairaudesta. Kuitenkin tuki vaihtelee riippuen perheiden asuinpaikasta, voimavaroista ja lapsen hoidon tai toipumisen vaiheista.

Sylva säätiön tuore raportti ’Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki’ tarjoaa tutkimustiedon valossa systemaattisen tavan tarkastella psykososiaalista tukea. Johtavien syöpälääkäreiden, hoitohenkilökunnan ja vanhempien kehittämät psykososiaalisen tuen standardit ovat hyvä tapa tuoda rakennetta psykososiaalisen tuen tarpeiden selvittämiseen ja itse tuen tarjoamiseen.

”Näen omassa työssäni lasten ja perheiden voimavarojen tukemiseen suuntautuvan tuen äärimmäisen tärkeänä. Oli hienoa, että pääsin Sylva säätiön tuella kokoamaan suuren joukon kansainvälistä tutkimusta psykososiaalisen tuen kehittämisen tueksi.” kertoo raportin kirjoittaja, psykologi, psykoterapeutti Krista Koivula.

Sylva-säätiön aiemmat raportit ovat selvittäneet esimerkiksi lapsen syöpädiagnoosin vaikutusta vanhempien taloudelliseen tilanteeseen ja mielenterveyteen. Näitä vaikutuksia voidaan pyrkiä vähentämään tarjoamalla taloudellista ja terapeuttista tukea systemaattisesti koko lapsen hoitopolun ajan, erityisesti myös hoitojen päättymisen hetkellä. Psykososiaalisen tuen standardit on kehitetty vastaamaan juuri tällaisiin tarpeisiin. Standardien tehtävä on taata kaikille lapsille ja heidän läheisilleen tuki kaikissa olosuhteissa.

”Tuorein raporttimme on merkittävä keskustelunavaus psykososiaalisen tuen kehittämiseksi syöpään sairastuneille lapsille ja heidän läheisilleen. 40 vuotta sitten syöpään sairastuneiden lasten vanhemmat perustivat Sylva ry:n kehittämään tukea kaikille nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen. Tämän julkaisun myötä säätiömme osoittaa kuinka tätä tukea voidaan systemaattisesti kehittää ja sen vaikutuksia arvioida. On aika paaluttaa Suomessa tarjottava psykososiaalinen tuki maailman ykköseksi.”  Kertoo Sylva säätiön toimitusjohtaja Marika Aro.

Vaikka suurin osa lapsista – yli 80% – tänä päivänä selviää itse sairaudesta, se jättää heihin jälkensä. Syöpähoitojen aikana lapset tarvitsevat tukea kivunlievitykseen, kaverisuhteisiin ja kouluun tai päiväkotiin paluuseen. Sairauden ja hoitojen aiheuttamien kokemusten käsittely vaatii systemaattista tukea tarvittaessa usean vuoden ajan. Psykososiaalisen tuen kehittäminen tarjoaa myös lapsille parhaan mahdollisuuden toipua ja jatkaa elämää sairauden jälkeen ja siitä huolimatta.

Sylva säätiön raportti ’Syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalinen tuki’ julkaistiin 31.5. Eduskunnan kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa keskusteltiin psykososiaalisesta tuesta ja kansallisesta syöpästrategiasta. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Syöpä koskettaa sairastuneen lisäksi hänen koko perhettään ja läheisiään. Siksi on tärkeää, ettei heidän psykososiaalista tukeaan unohdeta ja ettei heitä jätetä yksin. Lasten ja nuorten sekä nuorten aikuisten läheisillä on oltava saatavilla terapeuttista tukea, vertaistukea ja epävirallista tukea koko hoitopolun ajan ja myös tukena mahdollisimman normaaliin arkeen palaamiseen. Sylva tekee valtavan hienoa työtä ja halusimme julkaista heidän raporttinsa eduskunnassa, jotta tärkeä viesti menee kaikkiin eduskuntaryhmiin. Pidän tärkeänä että sosiaali- ja terveysministeriö aloittaisi psykososiaalisen tuen standardien valmistelun. Tämä olisi tärkeä askel asiassa eteenpäin”, kommentoi Sari Sarkomaa tuoreeltaan raporttia.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Antti Karjalainen
Sylva-säätiö
tutkimusjohtaja
050 3743277
antti.karjalainen@sylva.fi

Sari Sarkomaa
Eduskunnan syöpäverkosto
puheenjohtaja
kansanedustaja
050 511 3033Lue raportti kokonaisuudessaan tästä

Kokoomuksen kansanedustajien Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Terhi Koulumies mielestä asiantuntijoiden huolet vanhushoivan tilanteesta on jätetty kuulematta ja vaikuttavat ratkaisut tekemättä.

Hallituksen vaalilupaus vanhushoivan kuntoon laittamisesta on vakavassa vastatuulessa. Työvoimapulasta johtuen hoitajamitoituksen toteutuminen näyttää mahdottomalta määräajassa. Vanhushoivan tilanne on heikentynyt entisestään, hoitopaikkoja suljetaan ja kynnys päästä kotihoidon piiriin on myös noussut. Hyvää tarkoittavat toimet ovat heikentäneet tilannetta.

Kokoomuksen kansanedustajien Mia Laiho, Sari Sarkomaa ja Terhi Koulumies mielestä asiantuntijoiden huolet vanhushoivan tilanteesta on jätetty kuulematta ja vaikuttavat ratkaisut tekemättä. Edustajien mukaan eduskunnan käsittelyssä olevasta vanhuspalvelulain toisesta osasta ei löydy luvattuja ratkaisuja kotihoidon heikentyneeseen tilanteeseen, eikä muihinkaan vanhustenhuollon haasteisiin.

”Kokoomuksen mielestä hyvä hoiva on varmistettava jokaiselle palveluita tarvitsevalle ikäihmiselle. Valitettavasti hallituksen esittämät lakimuutokset eivät tilannetta paranna, vaan ovat johtamassa ojasta allikkoon. Hoitajamitoituksen käsittelyn yhteydessä hallituspuolueet ummistivat silmänsä siltä, että kirjaukset lakiin eivät auta, jos hoitajia palveluiden toteuttamiseksi ei ole. Nyt tilanne on kriisiytymässä pahasti”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.

”Vasemmistovihreä hallitus on poikkeuksellisen räikeällä tavalla rikkomassa lupauksensa korjata vanhuspalvelujen epäkohtia.  Yhä useampi vanhus jää yksin ilman apua. Monet arvokasta työtä tekevät hoitajat ja omaishoitajat ovat ylikuormitettuja. Nämä ihmiset ovat odottaneet korjausta tilanteeseen koko hallituskauden ajan, mutta eduskunnan käsittelemästä vanhuspalvelulain uudistuksesta puuttuvat sekä ratkaisut, että rahoitus keskeisiin ongelmiin. Hallituksen on tunnustettava tosiasiat ja kutsuttava koolle eri alan toimijat ja yhteistyössä etsittävä keinoja, joilla turvataan vanhusten hoito tässä ja nyt”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii.

”Hoito- ja hoivahenkilöstön riittävyys on merkittävin riski vanhushoivan laadukkaalle toteuttamiselle. Jo nyt ollaan tilanteessa, että hoitajapula on johtanut hoivakotien sulkemiseen ja siihen, ettei vanhuksia ole voitu ottaa vastaan hoivakoteihin kiristyneen hoitajamitoituksen takia, vaikka siellä olisi ollut tyhjiä paikkoja. Nyt käsittelyssä oleva esitys tuo mukanaan edelleen tiukennuksia nykylainsäädäntöön ja saattaa vaikeuttaa tilannetta entisestään”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Terhi Koulumies sanoo.

Eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä todetaan suoraan (s. 65), että ”Henkilöstön heikko saatavuus aiheuttaa riskin sekä uudistuksen 1. vaiheen (ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus) että 2. vaiheen (kotihoidon henkilöstön riittävyyden varmistaminen) toimeenpanolle. Lisäksi henkilöstön heikko saatavuus voi aiheuttaa sen, että asiakkaiden tarvitsemia ympärivuorokautisia tai kotihoidon palveluja ei voida toteuttaa laadukkaasti tai jopa sen, että niiden saatavuus saattaa heikentyä.”

”Kokoomus pitää merkittävänä riskinä, että iäkkäät moni- ja muistisairaat ihmiset eivät saa niitä palveluja, joihin heillä olisi oikeus. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esitimme, että hallituksen on varmistettava hoitajamitoituksen toimeenpanossa, että sillä ei vaaranneta palveluiden saatavuutta ja heikennetä kotihoitoa. Lisäksi vaadimme, että hallitus tuo lakiesityksen ympärivuorokautisen hoivan pääsyn valtakunnallisista yhtenäisistä kriteereistä, jotta ikäihmisten yhdenvertaisuus voidaan varmistaa. Hallituksen on myös viipymättä tuotava esitykset sotealan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tässä akuutissa tilanteessa”, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lakiesityksen käsittelyyn osallistuneet kokoomusedustajat sanovat.

Kokoomuksen edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jättivät torstaina 16.6. vastalauseen vanhuspalvelulain käsittelyn yhteydessä.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Mia Laiho, 050 433 6461

Terhi Koulumies, 050 350 0055

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toistaa vaateensa kotitalousvähennyksen laajentamisesta asunto-osakeyhtiön osakkaille niin, että vähennyksen voi saada myös yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista. Omakotiasukkailla tämä oikeus on jo.

Toimenpide olisi oikeudenmukainen täsmätoimi helpottamaan nousevien arjen kustannusten kanssa kamppailevien ihmisten arkea. Asunto-osakeyhtiöissä osakkaat maksavat pääsääntöisesti kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeina, joten heidän verotuksellisen asemansa tulee olla sama kuin omakotiasukkailla. 

Sarkomaan mukaan asunto-osakeyhtiössä asuvien mittavan epäoikeudenmukainen kohtelu on perusteltua korjata, jotta myös heillä on yhdenvertainen mahdollisuus saada helpotusta kotitalousvähennyksestä remonttikustannuksiin. Sarkomaa on tehnyt asiasta lakialoitteen.

”Monille palkansaajille ja eläkeläisille, etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vaikkapa putkiremontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Isännöintiliiton putkiremonttibarometrin mukaan putkiremontti maksaa keskimäärin 770 euroa neliöltä koko Suomessa. Pääkaupunkiseudulla putkiremontti maksaa keskimäärin 1053 euroa neliöltä. Kasvavat korjausvastuut tekevät tilanteen monille lähes sietämättömäksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kotitalousvähennyksen ulottamisesta myös taloyhtiöiden toteuttamiin remontteihin syksyn budjettiriihessä”, Sarkomaa sanoo.

”Olen ajanut vähennyksen laajentamista jo pitkään. Ministeriöstä on vastattu kirjallisiin kysymyksiini, että kotitalousvähennys myönnetään vain luonnolliselle henkilölle. Tämä ei ole kestävä perustelu. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä. Taloyhtiö voisi antaa vuosittain osakkaalle verovuonna teetetyn remonttityön kustannuksista laskelman, josta näkyisivät verottajan tarvitsemat tiedot remontin työkustannuksista, remonttiyrityksestä sekä osakkaan vastikeperusteisesta osuudesta kustannuksista. Osakas ilmoittaisi tietojen perusteella vähennyksen verohallintoon”, Sarkomaa sanoo. ”Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden toteuttamiin remontteihin vauhdittaisi korjausrakentamista ja hidastaisi korjausvelan kasvua. Kotitalousvähennyksen uudistaminen toisi lisätyötä sekä verotuloja ja vauhdittaisi siten kansantaloutta”, päättää Sarkomaa.