Kategoria: Kolumnit

Haagalainen, lokakuu 2014

Vierailin johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa Riistavuoren monipuolisessa vanhuspalvelukeskuksessa. Valitsin Riistavuoren vierailukohteeksi, koska se on laadultaan Suomen huippua ja monessa asiassa edelläkävijä. Vaikka palvelukeskuksen toiminta on minulle tuttua, halusin näyttää sen jaostoni kaikille kansanedustajille.

Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutuminen ovat avainasemassa. Riistavuoressa ihminen on itse oman hoitonsa keskeinen voimavara ja omatoimisuutta tuetaan. Makuullaolo ja liikkumattomuus vievät voimat terveeltäkin ja siksi ikäihmisten liikkuminen on elintärkeää.

Johtamani jaosto on ollut aktiivinen vaikuttava vanhuspalvelulain säätämisessä ja sen toimeenpanon seuraamisessa. Edus­kun­nassa edel­lytimme, et­tä hal­li­tus seu­raa ja ar­vioi lain ta­voit­tei­den to­teu­tu­mis­ta ja vai­ku­tus­ta. Jaosto on lausunut, että van­hus­pal­ve­lu­lain seu­ran­ta­kri­tee­reissä on vahvasti lii­kun­ta ja oi­kea-ai­kai­nen kun­tou­tus.

Ikä­ih­mis­ten riit­tä­vä päi­vit­täi­nen lii­kun­ta, oi­kea-ai­kai­nen kun­tou­tus se­kä kun­tout­ta­va työ­ote van­hus­ten hoi­vas­sa tukevat hyvää arkea ja toimintakykyä sekä elämän laatua. Makuuttava hoito vie voimat terveeltäkin. Sanonta vierivä kivi ei sammaloidu on oikein osuva, kun puhutaan ihmisten liikunnasta.

Kävimme tutustumassa myös Riistavuoren palvelukeskuksen kuntosaliin, jossa on helppo innostua harjoittelusta. Sen takaavat laadukkaat laitteet ja iloinen tunnelma sekä asiantunteva ohjaus. Sekä keskuksessa asuvat asiakkaat että lähiympäristön kuntosalikävijät ovat ihastuneet helppokäyttöisiin laitteisiin. Kuntoharjoittelu auttaa asiakkaita selviytymään omatoimisesti arjen askareista. Pääsääntöisesti kaikki innostuvat harjoittelusta, kun pieni alku-ujous on voitettu. Suosittelen palvelua lämpimästi kaikille.

Kiitän Riistavuoren henkilöstöä ja asiakkaita jaostomme puolesta asiantuntevasta esittelystä!

Haagan markkinoilta vielä terveiset. Sää suosi jokavuotista tapahtumaa ja oli ilo olla jälleen mukana. Kiitos kaikille tapaamaan tulleille! Sain paljon terveisiä eduskuntatyöhön. Koulutusasiat ja ikäihmisten palvelut sekä huoli työttömyydestä olivat vahvimmin agendalla, kun kävin keskusteluja ihmisten kanssa. Myös pääministeri Stubbille lähetettiin paljon terveisiä ja olen ne hänelle toimittanut.

Vastaanotan mielelläni palautetta Haagan ja Helsingin asioista. Kirjoitan kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen Helsingin ja eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai puh. (09) 432 3033.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

 

julkaistu Munkin Seudussa 7.8.2014

Istuva elämäntapamme on monin tavoin myrkkyä keholle ja mielelle. Tuore brittitutkimus Cambridgen yliopistosta totesi useissa tutkimuksissa esille tulleen tuloksen, että Alzheimerin taudin puhkeamiseen liittyy vahvasti liikunnan puute ja liikalihavuus.

Ihminen on luotu liikkumaan. Päivittäinen liikunta edistää terveyttämme ja toimintakykyämme. Liikunta pienentää riskiä sairastua erityisesti keski-iän sydän- ja verisuonitauteihin ja niiden aiheuttamien riskitekijöiden vaikutusta muistisairauksiin myöhemmin elämässä. Liikunta parantaa verenkiertoa aivoissa ja vaikuttaa positiivisesti hermojärjestelmään. Liikkuja myös nukkuu yönsä paremmin ja edistää näin aivoterveyttään.

Tutkimukset osoittavat myös vakavan tosiasian, että valtaosa kaikenikäisistä suomalaisista päiväkoti-ikäisestä ikäihmisiin liikkuu liian vähän. Kansanterveyden ja jokaisen suomalaisen elämänlaadun vuoksi ja myös kansantalouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä edistää arkipäivän liikuntaa kaikin tavoin. UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan terveiden aikuisten ja yli 65-vuotiaiden tulisi harjoittaa kestävyysliikuntaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään noin parin tunnin verran. Lisäksi tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa. Arjesta löytyy monia keinoja liikunnan lisäämiseen, kuten työmatkojen kävely ja portaiden nousu hissin sijasta.

Säännöllinen liikunta auttaa myös jo sairastunutta henkilöä. Muistisairas voi liikunnan avulla purkaa toiminnallisuuttaan ja rytmittää päiväänsä. Kotona arjen askareista selviytyminen helpottuu ja omaishoitajan työ kevenee, jos muistisairas pitää yllä peruskuntoaan ja pystyy liikkumaan itsenäisemmin.

Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kasvaa. Suomessa muistisairaita on Muistiliiton mukaan lähes 130 000. WHO:n mukaan muistisairaiden määrän voidaan odottaa kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Muistisairas henkilö tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja apua pitkäksi aikaa. Muistisairaudet ovat määrältään mittava ja kallis sairausryhmä. Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset yhteiskunnallisesti ovat noin miljardi euroa.

Säästöpaineiden kanssa kamppailevien kuntien ja kuntayhtymien sekä tulevien sote-alueiden on viisasta osana sote-uudistusta löytää toimivimmat tavat terveydenedistämiseen. Myös valtiovallan on oltava tässä nykyistä aktiivisempi ja innovatiivisempi. Liikunnan edistäminen on viisas tapa vähentää palveluiden käyttöä, pidentää työuria, edistää koko väestön toimintakykyä ja vähentää terveyseroja. Samalla hillitsemme julkisten menojen kasvua ja mikä olennaisinta, parannamme ihmisten elämänlaatua.

Kaikessa päätöksenteossa on arvioitava vaikutukset, jotka edistävät liikuntaa kaikenikäisten ja –kuntoisten parissa. Tässä korostuu myös kuntapäättäjien rooli: harrastuspaikkoja ja -.mahdollisuuksia tulee lisätä. Erityisesti ikääntyneiden ja muistisairaiden liikuntaan pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Senioriliikunta maksaa itsensä takaisin. Seniorikuntosali on kunnassa kannattava investointi. Joka kuntaan tulisi saada ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa vapaaehtoinen ja yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi.

Tärkeää on merkittävästi lisätä terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää ja myös liikuntareseptin käyttöä. Liikuntareseptejä voidaan käyttää niin ennaltaehkäisevästi kuin sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Oikea-aikainen kuntoutus on tärkeä osa liikunnallisen elämäntavan edistämistä ja ylläpitämistä.

Olennaista on myös huolehtia kolmannen sektorin edellytyksistä liikuttaa suomalaisia; järjestöissä ja urheiluseuroissa tehdään tärkeää työtä kansalaisten hyvinvoinnin eteen. Tätä työtä emme saa vaikeuttaa liiallisella sääntelyllä tai byrokratiataakalla. Uudessa liikuntalaissa on keskeisenä tavoitteena kehittää liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustusten piiriin hyväksymisen ja valtionavustusten saamisen perusteita. Liikkuvamman ja terveyttä edistävän Suomen rakentamiseen tarvitaan julkisen ja kolmannen sektorin sekä yritysten hyvää yhteistyötä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Muistiliiton varapuheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Helsingin Sanomat 12.6.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut lakiesitystä oppivelvollisuuden pidentämiseksi. Esityksen mukaan oppivelvollisuus alkaisi jatkossakin 7-vuotiaana ja päättyisi vuotta nykyistä myöhemmin 17-vuotiaana. Esityksessä lisättäisiin jokaiselle velvollisuus hakea peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sakon uhalla. Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritettaisiin ensisijaisesti suorittamalla lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoja ja toissijaisesti perusopetuksen lisäopetuksessa, ammatilliseen koulutuksen ohjaavassa tai valmistavassa koulutuksessa tai lukioon valmistavassa koulutuksessa. Tämä pidennetty oppivelvollisuus olisi kaikille maksutonta.

Mielestämme lausuntokierroksella ollut lakiluonnos on epäonnistunut. Sen vaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu. Se ei auttaisi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria vaan ainoastaan siirtäisi ongelmia eteenpäin. Lisävuoteen muualta siirrettävät rahat voivat jopa aiheuttaa leikkauksia siellä, missä nyt tehokkaimmin ehkäistään syrjäytymistä.

Lakiesitys tulisi mielestämme hylätä nykymuotoisena ja kohdistaa voimavarat tutkitusti tehokkaimpiin keinoihin.

Hallitus on sopinut, että oppivelvollisuuden pidentämiseen voidaan käyttää 15 miljoonaa euroa. Esityksen todelliseksi hinnaksi on kuitenkin arvioitu jopa yli 100 miljoonaa euroa. Esimerkiksi maksuttomien oppimateriaalien kustannusten on arvioitu olevan jopa yli kaksinkertaiset koko uudistukseen varattuun rahamäärään nähden. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei saa aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia, jotka olisivat pois muusta toiminnasta.

Pakkovuosi lukiossa tai ammattikoulussa ei poista syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita. Pakkovuosi ei estä opetuksesta pinnaamista tai opintojen keskeyttämistä. Ilmainen kirja ei korvaa päihde- tai mielenterveyspalveluita eikä aikuisen tukea. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat räätälöityä ohjausta ja tukea mekaanisen pakon sijaan. Esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tulee kehittää yhä paremmin nuorille sopivaksi ja työnantajia houkuttelevaksi.

Kuntaliiton selvityksen mukaan lukioista yli 60 prosentissa käytetään opinnoissa opiskelijoiden omia tietokoneita. Kun rahat eivät riitä tietokoneisiin, niitä ei myöskään voida vaatia lukion ensimmäisellä luokalla. Tämä vaarantaakin tavoitteen siirtyä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja osittain koko lukion kehittämisen.

Uudistuksella tavoitteena ei voi olla säilöä nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen. Pelkkä koulutuspaikan tarjoaminen ei yksin riitä. Tavoitteena tulee olla, että jokaiselle nuorelle saadaan hänelle itselleen sopiva ammatillinen tutkinto tai lukion päättötodistus.

Raija Vahasalo

kansanedustaja (kok)

eduskunnan sivistysvaliokunnan pj

Kirkkonummi

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

opetushallituksen johtokunnan pj

Helsinki

Töölöläinen kesäkuu/2014

Suomen tulevaisuuden kannalta on aivan olennaista, ettei yksikään nuori syrjäytyisi koulutuksen polulta. Siksi me hallitusneuvotteluissa kirjasimme tavoitteeksi koulutustakuun, eli tavoitteen, että jokainen nuori suorittaisi vähintään toisen asteen tutkinnon.

Tavoitteen toteutuminen vaatii merkittäviä toimia niin päättäjiltä kuin kaikilta nuorten kanssa toimivilta aikuisilta. Opetusministeri Kiurun ajamasta oppivelvollisuuden venyttämisestä ei ole keinoksi eikä avuksi syrjäytymisvaarassa oleville. Pahimmillaan oppivelvollisuusiän pitkittäminen vain siirtäisi nuoren ongelmia ja toisi vain lisäongelmia, jo suurissa haasteissa olevaan koulutuskenttäään. Nuorten syrjäytymiseen johtaneet seikat ovat hyvin erilaisia ja siksi mekaanisen pakon sijaan tarvitaan räätälöityä ohjausta ja tukea peruskoulun jälkeisten erilaisten opiskelumahdollisuuksien tueksi.

Vahvasta kritiikistä huolimatta on opetusministeri valmisteluttanut lisäpakkovuosiesitystään mutta huonoin tuloksin. Oppivelvollisuuden pidentämismalli täystyrmättiin heti lausuntokierroksen lähtöpäivänä. Eikä ihme. Ministeri Kiurun esittämät toimet ja niille luvattu 15 miljoonan euron rahoitus eivät kohdistuisi ilman koulutuspaikkaa ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, joita lakiesityksessä on arvioitu olevan alle 2 prosenttia ikäluokasta. Sen sijaan lähes koko summa, noin 14 miljoonaa euroa, esitetään käytettäväksi ilmaisiin oppimateriaaleihin lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Tosin maksuttomuusperiaatekin ontuu pahimman kerran. Rahaa ei riitä tietokoneisiin, mikä tarkoittaa sitä, että lukion ensimmäisellä luokalla ei voisi vaatia tietokoneita. Tämä olisi takapakkia lukioissa, joissa Kuntaliiton selvityksen mukaan yli 60 prosentissa käytetään opinnoissa opiskelijoiden omia tietokoneita. Lakiluonnos vaarantaakin tavoitteen siirtyä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja itse asiassa koko lukion kehittämisen.

Ei ole ihme, että esityksen tyrmäsivät ensimmäisenä opettajien ammattijärjestö ja Suomen rehtorit. Se ei pelkästään vaaranna opetuksen laatua vaan on monin tavoin epäkelpo ja jopa haitallinen lääke syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Pakkovuosi ei poista syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita, tai estä sitä, että opetuksesta pinnataan tai opinnot keskeytetään. Pelkkä ilmainen kirja ei kannusta, jos tarvetta on päihde- tai mielenterveyspalveluihin sekä aikuisen tukeen. Eikä esityksellä muuteta myöskään sitä, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisäyksistä huolimatta Helsingissä ja muualla Uudellamaalla liian vähän.

Kaikki oppivelvollisuuden pidentämiseen kaavaillut eurot olisi viisainta suunnata heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen, räätälöityyn tukeen ja nuoren rinnalla kulkemiseen. Voimavarat olisi suunnattava oppimisongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn sekä opetuksen, oppilaanohjauksen ja oppilashuollon kuntoon laittamiseen. Myös uusia työelämälähtöisiä ja joustavia opiskelu- ja oppimismahdollisuuksia tarvitaan. Oppisopimusta on kehitettävä nuorille sopivaksi ja sellaiseksi, että se kannustaa ja mahdollistaa yrittäjät sitä tarjoamaan. Tässä on viisasta kuulla tarkalla korvalla yrittäjiä.

Tarkoituksena ei ole säilöä eikä sulloa nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen. Eikä riitä, että kaikille nuorille voidaan tarjota koulutuspaikka. Kunnianhimoinen tavoite tulee olla, että koulutus suoritetaan loppuun ja että tutkinnon suorittaneilla on sellaista osaamista ja ammattitaitoa, jota työelämässä tarvitaan. Ja että laadukkaista lukioista siirtyy oppimaan innostuneita nuoria korkeakouluihimme.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
www.sarisarkomaa.fi

Kansanedustajan työssä on tärkeää pysyä mukana oman kaupungin ja sen asukkaiden arjesta. Paras tapa on jalkautua sinne, missä ihmiset ovat. Kiersin toukokuisen maanantain tapaamassa haagalaisia.

On hienoa asia, että olemme saaneet Haagaan kaksi uutta päiväkotia, päiväkodit Laajasuo ja Kylätie. Vierailin molemmissa uusissa päiväkodeissa katsomassa, miten toiminnat on saatu käyntiin ja hyvältä näytti. Tietenkin mittavan uurastuksen ansiosta. Päiväkodit edustavat uusinta uuta päiväkotien rakentamisesta. Parasta on se, että Haagaa pitkään piinannut päivähoitopaikka pula nyt helpottaa. Päiväkotien on oltava siellä, missä lapset ja perheet.

Keskustelimme päivähoitolain uudistamisesta varhaiskasvatuslaiksi ja vien ne terveiset lausuntokierroksella olevaan lakiraakileeseen, joka opetusministerin pitäisi saada valmiiksi eduskunnan käsiteltäväksi syksyksi. Kävimme läpi myös Helsingin linjauksia ja sitä, miten kaupunki voisi vieläkin paremmmin tukea päiväkotien laadukasta työtä. Oli ilo nähdä, miten osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä on päiväkodeissamme. Tapasin uusia ihmisiä mutta myös vanhoja tuttuja. Oli kiva yllätys, että myös päiväkoti Haagan tuttuja oli minua tapaamassa. Arvostan sitä kovasti. Päiväkoti Haaga on lapsieni vanha päiväkoti ja sieltä on paljon hyviä muistoja. Tärkeä muisto on päiväkodin urheilukilpailut ja lapsieni tallella oleva innostus liikuntaan.

Vierailin myös Riistavuoren palvelukeskuksessa. Liikunta, oikea- aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote ovat asioita, joilla on mahdollista edistää ikäihmisten hyvää elämä. Tässä työssä Riistavuoren osaaminen on Suomen kärkeä. Sain tavata laajan joukon osaajia ja vien kuulemaani eduskuntaan, kun käymme läpi uuden vanhuspalvelulain seuranta-asioita. Ajatteli myös tuoda johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta -ja terveysjaoston tutustumaan Riistavuoren osaamiseen. Kannustaan haagalaisia eläkeläisiä tutustumaan Riistavuoren tarjoamiin harrastusmahdollisuuksiin.

Kiitän lämpimästi kaikkia Haaga-kierroksen mahdollistaneita. Kiitokset myös Haagan vapaapalokunnalle, joka tarjoaa mielenkiintoisen ja innostavan harrastuksen monille lähialueiden lapsille. Nuorimmaiseni on ollut puoli vuotta toiminnassa mukana. Haagan vpk:n varhaisnuorisotoiminta on monipuolista. Leikin ohessa lapset tutustuvat palokuntatoimintaan ja harjoittelevat sekä oppivat monia todellä tärkeitä taitoja. Varhaisnuoret harjoittelevat elokuun puolivälistä toukokuun loppuun torstaisin. Suosittelen harrastuksena niin tytöille kuin pojille. Haagan vpk on myös monin muun tavoin tärkeä osa Haagaa ja kuuluvat kiinteästi alueen turvallisuuteen.

Terveiset Haagan ja Helsingin asioista ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Munkin Seutu maaliskuu 2014

Hinta suomalaisten liikkumattomuudesta on korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja iän meille kaikille tuomia haasteita. Vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä. Vaikka liikuntaa harrastettaisiin melko aktiivisesti vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia, kun työikäisillä aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Kaikenikäisten suomalaisten liikunnan lisäämiselle on siis huutava tarve.

Valtiontaloutta tasapainottaessa meillä ei ole varaa ohittaa liikunnan kustannustehokasta vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Meidän muutaman kokoomusedustajan toimesta vuoden 2012 valtion talousarviomietintöön kirjattiin, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja nostimme esille erityisesti liikunnan.

Olen tehnyt yhdessä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa ehdotuksen kuntoutustakuusta. Ehdotimme sosiaali- ja terveysministeriölle pohdittavaksi kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden mallia. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi olisi viisasta. Näin voisimme vähentää esimerkiksi tarpeettomia leikkauksia ja lisätä monin tavoin elämänlaatua.

Käytännön tasolla liikunnan merkitystä liian usein vähätellään. Harmillisia esimerkkejä löytyy läheltä. Asuinalueemme koulujen remontointi aiottiin ensin tehdä niin, että varakouluna toimiva parakki olisi ollut Munkkiniemen ala-asteen pihalla monta vuotta eikä koulun lapsilla olisi ollut pihaa. Pitkien ponnistelujen jälkeen saimme läpi välituntiliikunnan välttämättömyyden. Kiitos yhteistyöstä kuuluu alueen vanhemmille ja koulun väelle. Olen ehdottanut, että kaupunki tekisi vastaaviin tilanteisiin käytännön ohjeet, niin ettei jatkossa aikaa ja verorahoja tuhlata moiseen byrokratiaan.

Kiitoksen aiheita on useita, kuten Kadetin kentän remontointi. Ja tietenkin se, että päiväkoti Ruusun piha on remontoitu leikkiystävälliseksi.

Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Toimia voi tehdä paljon ilman lisärahaa. Joka kuntaan on luotavissa ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa myös yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi lainkaan. Työpaikoilla voidaan vähentää työpäivän aikaista istumista ja aktivoida liikuntaa harrastamattomia työntekijöitä matalan kynnyksen liikuntaryhmillä. Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää on mahdollista lisätä ilman suuria lisäkustannuksia. Koulupäiviin voidaan helposti lisätä liikuntaa yhdellä pidemmällä välitunnilla ja oppilaista koulutetut välituntiliikuttajat kouluissa on toimiva malli.

Ja miksei liikunnasta voisi antaa läksyjä kuten muistakin oppiaineista?

Taukojumppa on paikallaan itse kullekin, tekee sitten mitä työtä tahansa. Liikunnan lisääminen on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä jotain. Talous- ja hyvinvointitalkoisiin voi lähteä mukaan lisäämällä omaa liikuntaa ja huolehtia oman perheen sekä lähipiirin liikunnan saannista.

Ajatukset ja ideat Munkinseudun ja Helsingin kehittämiseksi ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

Töölöläinen maaliskuu 2014

Vanhusten palveluasumisen vaikeaselkoisista ja epäreiluiltakin tuntuvista maksuista olen jälleen saanut paljon palautetta niin Munkinseudulta kuin koko Helsingistä. Kiitos tärkeistä viesteistänne. Lain puutteet on sovittu korjattavaksi ja valmistelu on ministeriössä käynnissä. Tarkoitus on myös uudistaa kotiin vietävien palveluiden maksusäädöksiä. Laki on lähdössä lausuntokierrokselle maaliskuun lopussa.

Lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset ja heidän läheisensä pohtivat asumisratkaisujaan. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat ovat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

Olin mukana neuvottelemassa nykyistä hallitusta ja sovimme silloin, että maksut uudistetaan. Tarkoitus oli, että uusi laki olisi tullut voimaan viimeistään uuden vanhuspalvelulain kanssa viime heinäkuussa. Ikävä kyllä, ministeriö ei ole jatkuvista kiirehtimispyynnöistä huolimatta saanut lakia vielä valmiiksi. Uusin tieto on, että laki tulisi nyt keväällä eduskuntaan. Jätin asiasta varmuuden vuoksi kirjallisen kysymyksen vastaavalle ministerille. Tästä aikataulusta ei saa enää tinkiä.

Asiakasmaksuissa olevien puutteiden korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on tehtävä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiakasmaksu on tarkkaan säädelty.

Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa normaalin arjen elämiseen.

Otan edelleen mielellään vastaan palautetta asian tiimoilta. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista. Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

e-mail: sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

puh. 09 4323033

Haagalainen, tammikuu 2014

On myönteinen asia, että lapsiperheet viihtyvät Haagassa. Alue onkin monin tavoin viihtyisä paikka asua ja elää kaiken ikäisille. Lapsilukumäärän kasvu näkyy lapsiperheiden palvelujen tarpeessa ja päivähoitopaikkapulana. Helsingissä ei ole viime vuosina otettu riittävän tosissaan kasvavaa lapsimäärää, vaan varoituksista huolimatta on myöhennetty useiden suunniteltujen päiväkotien rakentamishankkeita. Tämä on johtanut päivähoidon ruuhkautumiseen ja siksi myös Haagassa useilla alueilla päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on ollut haasteellista.

Kun päiväkodit ovat tupaten täynnä, monien perheiden päivähoitomatka ja siten lasten hoitopäivät venyvät. Tilanne on kaikkien ja varsinkin lapsien kannalta epätarkoituksenmukainen. Päivähoitopaikkoja on oltava siellä missä lapsiakin. Olin aloitteellinen asiassa ja saimme viime valtuustokaudella päätöksen päiväkotien rakentamisen vauhdittamisohjelmasta.

Oli välttämätöntä, että Haagaan on nyt saatu kaksi uutta päiväkotia. Viime maaliskuussa aloitti päiväkoti Kylätie ja nyt tammikuussa avattiin Poutunkujalla päiväkoti Laajasuo. Lisäpäivähoitopaikat tulevat kovaan tarpeeseen ja tuovat tervetullutta helpotusta Haagan perheiden arkeen. On hyvä, että myös kokopäivähoidolle vaihtoehtoisia palveluja kehitetään, sillä osapäiväiset kerhot ovat olleet monen perheen ja lapsen mieleen. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja mahdollistamaan hyvä perheiden arki.

Päiväkoti Laajasuo on yksi ensimmäisistä päiväkodeista, jotka on toteutettu Helsingin kaupungin kehittämällä YY-KAA-KOO-mallilla. Mallin avulla päiväkotien käyttöön rakennetaan helposti muunneltavia, monikäyttöisiä ja kustannuksiltaan tehokkaita tiloja. Tarkoitus on tehdä päiväkodeista parhaita mahdollisia lasten kannalta. En vielä ole käynyt uusissa päiväkodissa, mutta kevään aikana aion siellä vierailla.

Lopuksi kiitos päiväkoti Haagaan, jonka hyvää toimintaa nyt jo koulussa olevat lapset muistelevat lämmöllä. Erityisesti päiväkodin innostava ote liikkumiseen ja leikkiin ansaitsee kiitosta. Taidanpa pistäytyä matkan varrella myös päiväkoti Haagassa tapaamassa vanhoja tuttuja.

Eduskuntakauden yksi isoin uudistus on päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi. Tehtäväni on huolehtia, että Helsingin päiväkotien ja perheiden näkemykset siinä näkyvät. Ajatukset ja ideat ovat tervetulleita. Niin päivähoidosta kuin kaikesta muustakin Haagan sekä Helsingin asioista. Kiitän runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
gsm 050 511 3033

Nykypäivä 9.1.2014

Kokoomuksen yrittäjyyskiertueella tavataan yrittäjiä eri puolilla Suomea ja saadaan ensikäden tietoa siitä, miten Suomesta tehdään entistä yrittäjämyönteisempi, investointeihin, kasvuun ja työllistämiseen kannustavampi.

Ensimmäiseksi nousi jälleen vahvasti esiin työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamistarve. Epäkohta, johon tulee puuttua jo tällä hallituskaudella.

Rakennepoliittisessa ohjelmassaan hallitus jatkaa arviointia vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Jo useaan hallitusohjelmaan sisältynyt eri mallien jatkuva selvittäminen ei kuitenkaan riitä, vaan nyt on tehtävä ratkaisuja kustannusten oikeudenmukaiseksi jakamiseksi. Hallituksen on oltava aloitteellinen, kannustettava työmarkkinajärjestöjä asiassa samalla tavalla kuin se kannusti maltilliseen työmarkkinaratkaisuun.

Kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä, kun taloudellinen riski pienenisi. Kyse on ennen kaikkea yrittäjyyden edistämisestä.

Työnantajalle aiheutuva "äitiriski" näkyy erityisesti naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Näillä aloilla on suuret kasvumahdollisuudet ja me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjyyttä ja työnantajia sekä myös lisää lapsia.

Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudesta johtuvat poissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut.

Naisia palkkaavat yrittäjät ovat kilpailutilanteessa eriarvoisessa asemassa suhteessa miehiä palkkaaviin. Yrittäjien eläköitymisen myötä tarvitsemme uusia yrittäjiä enemmän kuin koskaan.. Askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemiseksi olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli hän palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen.

Se korvaisi vaikeasti laskettavia tapauskohtaisia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Korvaus olisi toimiva ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olleen mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava.

Lisäksi kannatettavaa on itsenäinen vanhempainvakuutus, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen, kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. ”Äitiriskin” kitkemiseen on tehtävä konkreettisia päätöksiä vielä tämän vaalikauden aikana.

Lenita Toivakka ja Sari Sarkomaa
kokoomuksen kansanedustajia

Kaupunki Sanomat, tammikuu 2014

Valtion talousarvionmietinnön tekeminen on meille valtiovarainvaliokunnan jäsenille loppuvuoden suurin urakka. Olen tyytyväinen, että johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston muutosesitykset budjettiin toteutuivat hyvin. Eroperheiden arkeen tuo kaivattua apua se, että lasten huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu vakinaistetaan koko maassa. Sovittelu on vähentänyt pitkittyneitä huoltoriitoja ja siten tuomioistuinten ja sosiaalitoimen työtä sekä kustannuksia. Ja mikä parasta, sovittelu parantaa lapsen edun huomioon ottamista. Työtä on tehtävä, jotta lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuisi.

Olemme eduskunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut kohdentamalla rahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä on huutava pula lastentarhanopettajista. Yliopistolliseen lastentarhanopettajien lisäkoulutukseen kolmannen kerran suuntaamamme lisävoimavarat ovat helpotus Helsingille. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi.

Kävimme johtamassani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa tarkkaan läpi myös veteraanikuntoutuksen määrärahoja. Arvioimme, että raha ei riitä kustannusten nousun ja veteraanien ikääntymisen myötä. Siksi lisäsimme kuntoutusvoimavaroja ensi vuodelle. Edellytämme, että myös sotainvalideilla on vastaavanlaiset mahdollisuudet kotiin vietäviin palveluihin kuin veteraaneilla.

Vaikka budjetissa on paljon säästöjä, on tärkeä arvovalinta, että lisävoimavaroja suunnataan myös uuden vanhuspalvelulain mukaisten palveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien tukipalveluihin. Taloutta on tasapainotettava ja Suomea on rakennettava niin, että Suomi on hyvä paikka asua, tehdä työtä ja elää kaikenikäisille.

Yhteisöveron kevennys, kasvuun kannustava osinkoverouudistus, kasvurahastot, palkkaverotuksen kevennys ja kotitalousvähennyksen korotus ovat budjetin tärkeitä uudistuksia, jotka tehtiin siksi, että suomalaisilla olisi töitä.

Olen iloinen, että 300 000 euron lisäraha Aalto-yliopiston Startup-talolle toteutui. Kannustan hallitusta kaikin tavoin edistämään yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Vierailemme eduskuntaryhmämme kanssa yrittäjien luona eri puolilla Suomea ja kysymme yrittäjyyden haasteista. Yrittäjyyskiertueen (https://www.facebook.com/kansallinenkokoomus/app_185807481623885) tuloksista kootaan lista, joita Kokoomus sitoutuu viemään eteenpäin kuluvalla hallituskaudella. Ajatukset ja ideat ovat tervetulleita.

Hyvää alkanutta uutta vuotta!

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi