Kategoria: Kolumnit

Munkin Seutu, joulukuu 2013

Käsittelemme eduskunnassa ensi vuoden valtion talousarviota epävarmassa taloustilanteessa. On lohdullista, että ainakin kolmesta asiasta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme talouden tyrskyissä. Toiseksi, ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia. Kaikkein tärkeintä on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja työn säilymiseen Suomessa. Kolmanneksi, toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia.

Saimme tänään sovun eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken ensi vuoden budjettiin eduskunnan tekemistä muutoksista. Olen tyytyväinen, että johtamani kunta- ja terveysjaoston näkemykset toteutuivat hyvin.

Yliopistolliseen lastentarhanopettajien lisäkoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat todellinen helpotus Helsingille. Meillä on iso vaje lastentarhanopettajista ja päivähoitopaikoista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi.

Olemme eduskunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut kohdentamalla rahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita pitää tukea.

Kävimme johtamassani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa tarkkaan läpi veteraanien kuntoutukseen suunnattuja voimavaroja ja kuntoutuksen toteutumista. Eduskunta teki kuluvan vuoden budjettiin mittavan lisäyksen, jotta määrärahat riittäisivät veteraanien laadukkaaseen kuntoutukseen. Nyt on arvioitu, että raha ei kustannusten nousun ja veteraanien ikääntymisen myötä ole riittävä. Siksi myös ensi vuodelle on lisättävä voimavaroja. On välttämätöntä, että veteraanien kotiin vietäviä palveluja lisätään, sillä veteraanien ikääntyessä tukipalveluiden tarve kasvaa. Edellytämme, että myös sotainvalideilla on vastaavanlaiset mahdollisuudet kotiin vietäviin palveluihin kuin veteraaneilla.

Teimme valtiovarainvaliokunnassa ensi vuoden budjettimietintöön seuraavan lausuman Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää kevään 2014 kehyspäätökseen mennessä, mikä on oikea ja riittävä määrärahataso veteraanipalveluiden turvaamiseen kehyskaudella 2015—2018.

Sotaveteraanien uhraukset tämän maan puolustamiseksi ovat kunnioitettavia, mutta samalla mahdottomia korvata rahalla. On kuitenkin tärkeää, että jokainen veteraani saa itselleen tarpeidensa mukaista hoitoa. Se on samalla vähintä, mitä me voimme tehdä heidän hyväkseen.

Suomi säilytti itsenäisyytensä kovien uhrauksien seurauksena. On arvokasta, että voimme tänä vuonna juhlistaa itsenäistä isänmaata ja 96-vuotiaan Suomen taivalta.

Toivotan Munkin Seudun lukijoille hyvää joulua.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Haagalainen, joulukuu 2013

Paljon palautetta Haagasta on tullut liikuntamahdollisuuksista ja toiveista erityisesti senioriliikuntapaikoista.

Liikunta on tärkeää meille kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä onkin lopettaa liikkuminen.

Uuden vanhuspalvelulain tarkoitus on vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Lain keskeinen tavoite on tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista. Olennaista on varmistaa, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin.

Kun elämme pidempään, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille. Helsinki on viisaasti uudessa koko kaupungin päätöksentekoa ohjaavassa strategiassaan painottanut liikunnan lisäämistä ja liikkumattomuuden vähentämistä.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa ja elämän iloa.

Helsingin ja koko Haagan tulevaisuuden kannalta on iloinen asia, että lapsia syntyy jatkossa entistä enemmän. Päivähoitopaikkojen vähyydestä on tullut haagalaisilta paljon palautetta. Siksi onkin iloinen uutinen, että Helsingin ensi vuoden budjetissa lisätään päivähoidon voimavaroja.

Helsingissä on aikaisempina vuosina myöhennetty useiden suunniteltujen päiväkotien rakentamishankkeita. Tämä on johtanut päivähoidon ruuhkautumiseen ja siksi useilla alueilla päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista.

Kun päiväkodit ovat tupaten täynnä, on kaupunki joutunut jatkuvasti etsimään kalliita korvaavia lisätiloja. Monien perheiden päivähoitomatka ja siten lasten hoitopäivät venyvät. Tilanne on kaikkien ja varsinkin lapsien kannalta epätarkoituksenmukainen ja siihen on saatava muutos.

Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa perhekeskuspilotti, jossa tavoitteena koota yhteen lapsiperheiden ennalta ehkäiseviä palveluita ja lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin perhepalveluita tuottavien toimijoiden kanssa. Helsingin on syytä kiriä ja huolehtia, että perheet saavat ajoissa konkreettista apua ja tukea arkeen. Yhteistyössä järjestöjen kanssa on paljon käyttämätöntä potentiaalia ja se on nyt saatava käyttöön helsinkiläisten parhaaksi. On hyvä miettiä, mitä Haagassa tämän osalta voisimme tehdä.

Tämän eduskuntakauden yksi tärkeimmistä uudistuksista on yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi. Asiaa valmistelevan työryhmän työ on vielä kesken ja nyt on hyvä aika vaikuttaa.

Näkemykset ja ajatukset Haagan, Helsingin ja Suomen asioista ovat tervetulleita (sari.sarkomaa@eduskunta.fi ja gsm 050 511 3033).

Toivotan rauhallista joulua kaikille Haagalaisen lukijoille.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Huvudstadsbladet 29.10.2013

Daglig motion är viktigt för oss alla men för en åldrande människa är det ett livsvillkor. Motionens positiva påverkningar är otaliga, men den tas inte ännu i beaktande i tillräcklig mån i de olika aktörernas verksamhet och beslut. Även om det i slutändan är var och en av oss själva som gör beslut om att röra på sig, krävs det nu ett ökat tvärsektoriellt samarbete för att främja möjligheterna till motion, och minska det stillasittande levnadsättets negativa tyngd på individernas och samhällets välstånd.

För det första hjälper motion åldringarnas funktionsförmåga. Till exempel behålls balansen kvar genom att hålla sig fysiskt i skick. Detta hjälper också till att förebygga skador som orsakas bland annat genom att halka. Dessutom förbättrar motion livskvaliteten bland annat genom att förbättra minnet och öka välbefinnande. Motion ger även möjligheter till social växelverkan, vilket är viktigt för att behålla livet som meningsfullt.

Mängden på den fysiska aktiviteten är för tillfället oroväckande låg. Enbart några procent av våra pensionerande rör på sig enligt rekommendationerna för både uthållighets- och styrketräning. Skillnaderna mellan de fysiskt aktiva och passiva pensionärer är stora. Den största nationalekonomiska påverkningen kommer just från förbättringen av funktionsförmågan. Trots detta, har motion inte tagits målmedvetet och omfattande i bruk för att kostnadseffektivt främja hälsan och funktionsförmågan.

Positiv utveckling har dock skett. Till exempel Kraft i åren – Hälsomotionsprogram för äldre samt det nationella åtgärdsprogrammet för motion bland äldre är viktiga och efterlängtade framsteg. När äldreomsorgslagen godkändes i riksdagen, krävde vi att regeringen följer och utvärderar hur målsättningarna som lagen ställer efterföljs och vad dess påverkningar blir. Vi måste försäkra oss om att de uppföljningskriterier som uppställs speciellt innefattar daglig motion för den åldrande befolkningen, rehabilitering i rätt tid samt en vårdattityd med tyngden på rehabilitering. Verksamheten ändras smidigt i önskad riktning genom en välskött uppföljning. Målsättningen är att kommunerna genom äldreomsorgslagen kommer att förbättra sina motionsmöjligheter för äldre.

Speciellt vardagsmotion och motion utomhus är av stor vikt då man vill öka fysisk aktivitet. Ifall gång- och cykelvägarna inte är trygga och tillgängliga till exempel genom tillräcklig belysning, viloplatser och sandning är det helt omöjligt för äldre att promenera ute eller handla till fots. Äldres motion kan även främjas genom att säkerställa att de olika idrottsorganisationerna har handledda och mångsidiga möjligheter för den åldrande befolkningen samt genom att på vårdsidan ta i beaktande vid rehabilitering och förebyggande verksamhet nyttan som fås av motion.

Motion är viktig även för den psykiska hälsan. Motion för med sig glädje och belåtenhet den med vintern mörknande dagen. Jag är säker på att det finns kunskap i Finland att ta bevara på möjligheterna som fysisk aktivitet medför samt vilja och sisu att främja och upprätthålla sin egen hälsa. Detta krävs nu för att Finland behåller sitt välmående även i framtiden.

Leena Harkimo
Ordförande för Statens idrottsråd
Riksdagsledamot (saml.)

Sari Sarkomaa
Ordförande för kommun- och hälsovårdsdelegationen
Riksdagsledamot (saml.)

Elävä Helsinki, lokakuu 2013

Pitkät jonot terveysasemille ja sote-uudistuksen takkuaminen innoittivat katselemaan, josko naapurista löytyisi esimerkkiä terveydenhuoltomme uudistamiseen. Kävimme johtamani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa tutustumassa Ruotsin perusterveydenhuollon uudistukseen keväällä 2012.

Ruotsissa on käytössä niin sanotut Vård val ja Fritt val -lainsäädännöt, joiden tavoitteena on siirtyä järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Potilas voi vapaasti valita vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen. Palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaalla. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti.

Olennaista on myös, että palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina. Uudistuksen myötä perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas mahdollisimman korkealaatuisesti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Myös uusia alan palveluyrityksiä kuten terveysasemia on syntynyt runsaasti.

Ruotsin raha seuraa potilasta malli vakuutti. Ruotsin kaltaisen ”raha seuraa potilasta” -mallin painavin perustelu on se, että se on lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkärille viikon sisällä.

Ero on suuri Suomeen verrattuna. Meillä perusterveydenhuollon kehittäminen on jumittunut jatkuviin erilaisiin hankkeisiin. Terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes väestöstä odottaa vähintään viisi viikkoa. Pitkät odotusajat terveysasemille ovat ikävä kyllä tuttuja myös meille helsinkiläisille. Hoitojonot, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa.

Ehdotimmekin kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa (HS 16.6), että sote-uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. Viimeistään nyt on tähän ehdotukseen tartuttava. Vastaava mallia on ehdottanut myös Terveyden - ja hyvinvoinninlaitos omilla muokkauksillaan. Raha seuraa potilasta - malli on saanut tukea myös monilta muilta tahoilta.

On tunnistettava vakava tosiasia, että työn alla oleva sote-uudistus alkaa vaikuttaa aikaisintaan vuonna 2017. Ja nähtävä se, että se ei yksin riitä perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen, ei vaikka sen valuvikoja varmasti vielä monin tavoin korjataan. Raha seuraa potilasta - mallista on mahdollista rakentaa se puuttuva elementti, jolla perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen.

Ruotsin mallin parhaiden palojen tuominen Suomeen on sovittava pian työnsä aloittavan terveydenhuollon rahoitusta selvittävän laaja-alaisen työryhmän toimeksiantoon. Sote- kiistelyn sijaan on etsittävä ratkaisuja ja kansallinen yhteisymmärrys Suomen mallista.

Sote-uudistus on kokonaisuudessaan toteutettava niin, että erikoissairaanhoidon osalta pääsemme ratkaisuun, joka rakentuu siihen hyvään työhön, jota Hus- alueella on tehty. Vakavasti pohdittava vaihtoehto on rakentaa palvelut Hus- kuntayhtymän ympärille. Suomalaisten hyvän arjen kannalta on olennaista, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta tehdään kuntien kuulemisen jälkeen ripeästi.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta ja terveysjaoston puheenjohtaja

Nykypäivä 18.10.2013

Päivittäinen liikunta on tärkeää meille kaikille ja ikääntyvälle se on elinehto. Fyysisesti aktiivinen toiminta edistää merkittävästi ikääntyvien toimintakykyä, kuten tasapainon säilyttämistä ja loukkaantumisten ennaltaehkäisyä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun myös muun muassa muistin säilymisen ja kehittämisen sekä hyvän olon tunteen kautta. Lisäksi liikunta tarjoaa sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia, mikä on tärkeää iloisen ja mielekkään elämän säilyttämisessä.

Vietimme viime viikolla kansallista vanhusten viikkoa, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota vanhenemiseen, vanhuksiin ja heitä koskeviin asioihin sekä ikäihmisten asemaan yhteiskunnassa. Liikunnan tuomat hyödyt ovat moninaiset, ja kaikkien eri toimijoiden on omassa toiminnassaan ja päätöksissään huomioitava liikunta.

Ikääntyvien fyysisen aktiivisuuden määrä on huolestuttavan alhainen. Tällä hetkellä ainoastaan muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu kestävyys- ja lihaskuntosuositusten mukaisesti. Liikunnallisesti aktiivisen ja passiivisen erot ovat merkittävät. Ikääntyvän väestön keskuudessa liikunnan kansantaloudellisesti suurin vaikutus on juuri toimintakyvyn parantamisessa. Silti liikuntaa ei ole määrätietoisesti ja kattavasti otettu, lukuisista tutkimuksista huolimatta, käyttöön terveyden- ja toimintakyvyn kustannustehokkaassa edistämisessä.

Myönteistä kehitystä on toki tapahtunut. Esimerkiksi Voimaa vanhuuteen (VV) – iäkkäiden terveysliikuntaohjelma sekä Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma ovat tärkeitä ja kaivattuja edistysaskelia. Myös hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Nyt on varmistettava, että erityisesti ikääntyvien päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote vanhusten hoivassa sisältyvät laadittaviin seurantakriteereihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Tavoite on, että vanhuspalvelulaki vauhdittaa kuntia kehittämään ikääntyvien liikuntamahdollisuuksia.

Liikkumattomuuden vähentämisessä on keskeisessä roolissa arkiliikunta ja erityisesti ulkoilu. Vanhusten on täysin mahdotonta asioida kävellen tai käydä ulkoilemassa, elleivät kävely- ja pyöräilyreitit ole turvallisia ja esteettömiä esimerkiksi valaistuksen, levähdyspaikkojen ja hiekoituksen osalta. Ikääntyvien liikuntaa voidaan edistää myös niin järjestöjen perustoiminnassa huolehtimalla, että ohjatut liikuntamahdollisuudet ovat myös ikääntyville riittävän monipuoliset, kuin terveydenhuoltopuolella huomioimalla liikunnan tuomat hyödyt kuntoutuksessa ja ennaltaehkäisevissä toimissa.

Talven ja synkkenevien iltojen myötä korostuu liikunnan merkitys. Liikunta ehkäisee masentuneisuutta tuomalla iloa ja riemua päivään. Uskomme, että Suomesta löytyy osaamista ottaa liikunnan tuomista mahdollisuuksista kaikki teho irti, ja sisua ikääntyvän väestön keskuudessa edistää ja ylläpitää omaa terveyttään. Yhteisen tahtotilan avulla Suomi säilyy hyvinvoivana myös jatkossa.

Leena Harkimo
Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja
Kansanedustaja (kok.)

Sari Sarkomaa
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Kansanedustaja (kok.)

19.8.2013 Töölöläisen Munkka-liite

Suojatietörkyilijät kuriin

Koulujen alku on varma syksyn merkki. Niin on myös meidän koululaisten vanhempien huoli koulutien turvallisuudesta. Ennen koulun alkua kävin nuorimmaiseni kanssa liikennepuistossa harjoittelemassa omalla kotikaduilla harjoittelun lisäksi. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua. Näin tapahtuu käsittämättömän usein ja hyvin vakavin seurauksin.

Lähes jokainen suomalainen on nähnyt useamminkin suojatiellä tapahtuvan “läheltä piti” -vaaratilanteen, jossa moottoriajoneuvo on ollut ajaa suojatietä ylittävän päälle. Arviolta kolme neljästä lapsille sattuvista henkilövahingoista tapahtuu tietä ylittäessä.

Suojatiellä tapahtuvat kuolemantapaukset ja loukkaantumiset ovat lisääntyneet. Ala-asteikäiset koululaiset ja ikäihmiset ovat erityisiä riskiryhmiä. Liikenneturvan mukaan vuonna 2011 suojateillä sattuneissa onnettomuuksissa kuoli 21 ihmistä ja loukkaantui keskimäärin 2 ihmistä päivässä. Ruotsiin ja Viroon verrattuna autoilijat kunnioittavat suojateitä Suomessa paljon huonommin.

Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä on aivan pakko tehdä, jotta suojatiet olisivat nimensä veroisia. Olenkin ehdottanut, että hallituksen liikenneministeri Kyllösen (vas.) johdolla ottaisi vakavasti lisääntyneet suojatieonnettomuudet ja kovennettaisi rangaistuksia suojatiesääntöjen rikkomisesta. Päiväsakkojen määrän lisääminen on täysin perustelua suojatietörkyilyn kitkemiseksi

Asian eteenpäinviemistä varmasti auttaa se, että liikenneministeri Kyllönen on ministerikaudellaan kertonut kannattavansa kovempia rangaistuksia autoilijoille, jotka törttöilevät suojateillä. Hän on myös sanonut, ettei usko pelkän asennekasvatuksen auttavan asiaa.

Syytä on myös tarttua muihin Liikenneturvan esittämiin toimenpiteisiin suojatieturvallisuuden edistämiseksi. Esitettyjä keinoja ovat päiväsakkojen lukumäärän nostamisen lisäksi poliisivalvonnan lisääminen ja ajonopeuksien tarkastelu. Kaikki keinot pitäisi saada käyttöön. Olisi hyvä harkita myös kansallista kampanjaa suojatieturvallisuuden edistämiseksi.

Koulutien turvaamiseksi tehdään voimme myös me vanhemmat tehdä paljon. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton MLL:n Uudenmaan piiri paikallisyhdistyksineen järjestämä suojatiepäivystykset ovat fiksua ja tarpeeseen tulevaa toimintaa.

Poliisi on valvonut autojen nopeuksia koulujen lähellä ja havainnut, että myös koululaisten ylinopeutta ajavat vanhemmat aiheuttavat vaaratilanteita. Lapsia kouluun autolla vieviltä vanhemmilta on syytä odottaa erityistä varovaisuutta. Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mutta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Ettei yksikään lapsi jäisi auton alle

Sari Sarkomaa (kok)
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Kaupunki Sanomat, heinäkuu 2013

Sosiaali- ja terveydenhuolto on uudistettava, jotta jokainen ihminen saisi tasa-arvoisesti ja ajoissa tarvitsemansa avun ja tuen. Mittava uudistustyö on tekeillä ja sen vaikutukset näkyvät ja tuntuvat vasta useiden vuosien päästä. Esimerkiksi uusien sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa viimeistään vuonna 2017. Siksi on välttämätöntä, että isojen kokonaisuudistuksien rinnalla tehdään ripeästi vaikuttavia toimia.

Terveydenhuollon uudistamisessa painopiste on siirrettävä ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Kaikkein kiireisintä on löytää keinot saada terveysasemat toimimaan ja perusterveydenhuolto houkuttelevaksi työpaikaksi. Ihmiset tekevät palveluiden laadun.

Terveysasemille on päästävä sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Hallinnolliset sote-linjaukset kaipaavat rinnalleen aidosti uutta, jotta pitkät odotusajat saada purettua ja ihmisten pallottelusta päästään. Vielä avoinna olevat terveydenhuollon rahoitusratkaisut on selvitettävä. Viisasta on, että olemme sopineet, että sote-uudistuksessa metropolialueelle tulee erillisratkaisu.

Pidän välttämättömänä sitä, että Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhtenäisyyttä ei pilkota. Se olisi kallista ja tyhmää. Kärsijöinä ja maksajina olisivat potilaat. Nykyinen HUS ja sen osana HYKS on osoittanut, että työnjaolla, keskittämisellä ja suurilla volyymeillä saadaan hyvää laatua ja muuta maata maltillisempi kustannuskehitys. Meidän alueen toimijoiden on nyt yhdessä käärittävä hihat. Ensisijaista on löytää alueemme yhteinen sote-ratkaisu.

Erikoissairaanhoidossa tarvitaan vahvaa ohjausta ja koordinaatiota ja sen osana valtakunnallisesti yhtenäiset hoitoonoton kriteerit. Näin edistetään potilasturvallisuutta, hoidon vaikuttavuutta ja laatua sekä toiminnan kustannustehokkuutta. Kiritän uutta peruspalveluministeriä antamaan päivystysasetuksen, jolla varmistetaan sairaanhoidon järkevä työnjako.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä nimesi minut ja kansanedustaja Lenita Toivakan valmistelemaan ehdotuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden edistämiseksi. Työmme keskiössä on perusterveydenhuolto ja terveysasemat. Tavoitteemme on tehdä ehdotuksia Kataisen hallituksen ja nykyisen eduskunnan toteutettavaksi.

Olen vieraillut useilla Helsingin terveysasemilla ja kulkenut muutoinkin kuulemassa eri kaupunginosien tilanteista ja terveydenhuoltohenkilöstön näkemyksiä uudistustarpeista. Samalla olen vienyt helsinkiläisiltä saamiani palautteita eteenpäin terveydenhuoltomme uudistamiseen.

Vastaanotan mielelläni ideoita ja ajatuksia, jotta saamme kehitettyä terveydenhuoltoamme entistä toimivammaksi ja laadukkaammaksi. Ja palautteet  – niin ruusut kuin risut – Helsingin palveluista ovat aina tervetulleita.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

Lauttasaari, kesäkuu 2013

Perheen ja lasten lomaa suunnitellessa on meidän aikuisten hyvä muistaa, että lapselle tärkeintä eivät ole niinkään matkat ja nähtävyydet, vaan mahdollisuus aikaan ja leikkiin vanhempiensa kanssa. Lapselle iloa tuovat ja loman kruunaavat ne pienet, ihan tavalliset yhdessä tehdyt asiat ja yhdessäolo sekä vanhempien läsnäolo.

Loma, lepo ja läheisten kanssa yhdessä oleminen on tärkeää niin aikuisille kuin lapsillekin. Päiväkoti- ja koulupäivät ovat lapsen työpäiviä. Lasten pitäminen päivähoidossa lomatta lienee harvinaista, mutta se on olemassa oleva ilmiö. Syitä on varmasti monia. Viestin on oltava selvä. Kun vanhemmilla on mahdollisuus lomaan, on myös lasten päästävä lomalle. Keskustelua on käytävä erilaisten perheiden tilanteesta.

Loman pitämisen vaikeus on tuttua ainakin monelle pätkätyötä tekevälle. Myös vuorotyö ja muut työelämän vaateet tuovat haasteita lomajärjestelyihin. Pienyrittäjien haasteet loman pitämisen mahdollisuuksissa voivat olla ja usein ovatkin monin tavoin vieläkin kiperämpiä. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi työelämään tarvitaan joustavuutta. Työelämän joustot kuuluvat kaikille, eikä vain pienten lasten vanhemmille.

Olen onnekas kun perheellämme on mahdollisuus viettää yhteistä kesälomaa. Kaikkein innokkain kesälomasta on kuopukseni, jolla on ekaluokkalaisena ja hänen itsensä mukaan ensimmäinen oikea kesäloma. Tarkoituksena on käydä lomalla myös purjehtimassa Itämeren aalloilla.

Aina merielämykset eivät kuitenkaan ole rentouttavia. Muutaman vuoden takaisen purjehduksemme yhden kohokohdan piti olla Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. “Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä”, kommentoi keskimmäinen lapseni.

Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Oli vaikea lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.

Ponnisteluista huolimatta Itämeri on maailman saastunein merialue. Pahimpana uhkana on rehevöityminen ja sisäinen kuormitus. Itämeren pelastamiseen tarvitaan kaikki Itämeren valuma-alueen maat, mutta myös meidän on tehtävä omat kotiläksymme. Olen tyytyväinen siitä, että me Itämeren ystävät saimme hallitusneuvotteluissa sovittua Itämeren suojelun tärkeäksi osaksi hallituksen ohjelmaa.

Haastavien taloudellisten aikojen keskellä meidän on tiukasti pidettävä kiinni siitä, ettei Itämeren suojeluun asetetuista tavoitteista tingitä. Velvollisuutemme on jättää Itämeri tuleville isille ja äideille sellaisessa kunnossa, ettei heidän tarvitse sitä hävetä.

Toivotan Lauttasaari-lehden lukijoille aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi