Kategoria: Kolumnit

2.12.2012 Haagalainen

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunkimme ensi vuoden budjetin vielä ennen joulua. Budjettiesityksessä panostetaan erityisesti lasten ja ikäihmisten palveluiden kehittämiseen. Syksyllä ehdottamani vauhditusohjelma päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi ja päiväkotien rakentamissuman purkamiseksi sai tuulta alleen. Jatkossa päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja lapsiystävällisempiä ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Esitimme päivähoidon järjestämiseen lisävoimavaroja, jotta helsinkiläisille lapsille pystytään turvaamaan hyvä päivähoito. Päiväkoteja on rakennettava lisää sinne, missä on lapsia.

Koulujemme ja päiväkotiemme terveellisyydestä ei saa tinkiä. Kokoomukselle oli tärkeää, että budjettiesityksessä jo olevia korjausmäärärahoja lisättiin. Tätä rahaa käytetään mm. home- ja kosteusvaurioisten rakennusten korjaamiseen. Rahaa tarvitaan myös siihen, että huolehditaan koulujen ja päiväkotien pihojen turvallisuudesta ja että ne houkuttelevat leikkimään ja liikkumaan.

Korjauksien sekä rakennushankkeiden siirtäminen on näkynyt kovalla tavalla erityisesti Etelä-Haagassa, jossa Isonnevan leikkipuistorakennuksen korjausta siirrettiin vuosikausia. Iloinen asia on, että tämänhetkisten tietojen mukaan Isonnevan uudisrakennus toteutetaan vihdoin ja viimein ensi vuonna. Leikkipuistoilla on tärkeä rooli perheiden arjessa.

Vanhuspalvelulaki on parhaillaan eduskunnassa käsittelyssämme. Sen tarkoitus on parantaa ikäihmisten palveluiden laatua ja varmistaa, että apua tarvitsevat sen myös saavat. Helsingin on osaltaan varauduttava vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin lisävelvoitteisiin. Tämän vuoksi kokoomus piti tärkeänä, että Helsingissä vanhusten palveluihin osoitetaan alkuperäistä budjettiehdotusta enemmän voimavaroja.

Olen kiertänyt syksyn aikana useissa tilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten senioreiden toiveita vanhuspalvelulakiin. Viesti on ollut selvä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin ja ikääntyessään meistä jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä. Senioreille sopivia liikuntapalveluja tarvitaan eri puolille Helsinkiä lisää.

Olin kokoomuksen hallitusneuvottelujoukkuessa Säätytalolla. Alusta asti on ollut selvää, että vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää voimavaroja ja hoitajia. Selvää on ollut myös se, että nykyisillä toimintatavoilla emme onnistu turvaamaan inhimillisiä, tasa-arvoisia ja laadukkaita vanhusten palveluja. Tarvitsemme uutta ajattelua ja uudenlaisia toimintatapoja sekä monipuolista osaamista. Lain on oltava myös paras mahdollinen helsinkiläisten ikäihmisten kannalta.

Nyt on tärkeää arvioida, onko lakiin kirjattu riittävän hyvin ikäihmisten toimintakyvyn ja liikunnan edistäminen. Ne ovat aivan keskeisiä asioita ihmisten elämänlaadun ja palveluiden kannalta sekä tuen tarpeen ennaltaehkäisyssä. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille, mutta ikääntyville liikunta on elintärkeää.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Toivotan Haagalaisen lukijoille hyvää joulunalusaikaa!

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

30.11.12 KaupunkiSanomat

On ikävä tosiasia, että perhepolitiikkamme on jäänyt osin nykytodellisuudesta jälkeen. Perheiden erilaisuus ei näy riittävästi. Näin on käynyt esimerkiksi eroperheiden kohdalla. Lainsäädäntömme pohjautuu edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Arjen todellisuudessa perheistä noin viidesosa on yksinhuoltajaperheitä ja uusperheiden lukumäärä kasvaa koko ajan. Lainsäädäntö, palvelut ja perheiden tukeminen laahaavat osin perässä.

Kuvaava esimerkki arkea hankaloittavasta ongelmasta on uusperheiden lasten koulukyytien järjestäminen. Koulukyydit kohdennetaan sen perheen eduksi, jossa lapsi on kirjoilla. Oikeutta ei voi siirtää etävanhemmalle silloin, kun lapsi on hänen luonaan, vaikka lapsi asuisi vuoroviikoin isällä ja äidillä.

Ruotsissa tuetaan taloudellisilla keinoilla yhteishuoltajuuden ja jaetun vanhemmuuden toteuttamista käytännössä. Siellä esimerkiksi asumistuki on Suomea keskeisempi lasten kanssa asuvien vanhempien tukimuoto, jota myös etävanhemmat voivat saada.
Ruotsissa lapsilisätkin voidaan jakaa lapsen läsnäolon mukaan.

Suomessa molempien vanhempien osallistumista lapsen hoitoon ei ole tehty riittävän kannustavaksi. Nykyinen malli saattaa saada aikaan ristiriitoja ja jopa etäännyttää lasta toisesta vanhemmastaan.

Suomen järjestelmää on syystäkin kritisoitu ja perheet ovat tästä antaneet paljon palautetta. Korjauksia tarvitaan, jotta jaettua vanhemmuutta oikeasti tuettaisiin. Monia yhteiskunnan palveluita, tukimuotoja ja toimintatapoja on päivitettävä nykyhetkeä vastaaviksi. On hyvä, että lapsiperheiden tilanne on tärkeässä asemassa pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa. Työtä kuitenkin tarvitaan paljon, jotta nämä kirjaukset saadaan todeksi perheiden arkeen.

On selvää, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Suomessa tarvitaan enemmän tukea parisuhteen kestävyyden, mutta myös erotilanteen tukemiseksi. Tavoitteena on oltava aina lapsen edun parempi toteutuminen. Edelleen avioeroissa perheet tai vanhemmat jäävät liian yksin. Ehkä tässä on sellainen harha, että kun avioeroista on tullut yleisempiä, niin niiden ajatellaan olevan helpompia. Näinhän asia ei useinkaan ole.

Eroamisen tavalla on suurempi vaikutus kuin itse erolla siihen, miten lapsi eron kokee ja miten se häneen vaikuttaa. Siksi eropalveluita on oltava riittävästi niin vanhemmille kuin lapsille. Lasten tulisi voida kokea, että vanhempiensa erosta huolimatta heillä on hyvät suhteet molempiin vanhempiin. Lapselle tulee turvata oikeus hänelle tärkeiden ja turvallisten sukulaissuhteiden säilymiseen, kuten suhde isovanhempiin. Jokaisella on oltava perhetilanteesta riippumatta mahdollisuudet hyvään lapsuuteen, vanhemmuuteen ja arkeen.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

15.11.2012 Lauttasaari-lehti

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista.

Olemme eduskunnassa pelastaneet jo kolmena peräkkäisenä vuonna päihdeäitien palvelut. Kohdensimme lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Hoitomallin perusajatus on äitiyden ja vanhemmuuden vahvistaminen samanaikaisesti päihdekuntoutuksen kanssa. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Päihdeäitien palvelut ovat taas vaarassa, koska ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole vieläkään päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Raha-automaattiyhdistys on osaltaan rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää. RAY:n rahoitusta on asteittain vähennetty ja nyt se on kokonaan poistumassa. Rahoitus on tarkoitus siirtää kokonaan kuntien vastuulle.

Valtiovarainvaliokunnassa saamamme selvityksen mukaan päihdeäitien kuntoutustoimintaa ei pystytä jatkamaan ilman pysyvää perusrahoitusta. Tämän vuoksi eduskunta on johtamani kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta peräkkäisinä vuosina lisännyt päihdeäitien rahoituksen valtion budjettiin ja kehottanut ministeriötä huolehtimaan rahoituksen jatkuvuudesta. On kestämätöntä, että sama toistuu vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna on eduskunnan taas pelastettava päihdeäitien palvelut.

Hallitusohjelman mukaan ns. erityisvastuualueille keskitetään vaativan hoidon kehittäminen ja järjestäminen. Tarkoitus on, että myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirrettäisiin ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumista Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisärahoitukselle on selvät perusteet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ripeä eteenpäinvieminen on välttämätöntä myös päihdepalveluiden turvaamisen kannalta. Olen kirittänyt peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd). Monet palvelut ovat vaakalaudalla ellei uudistus etene.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan myös päihdeäitien mahdollista pakkohoitoa. Hoidon marssijärjestys on kuitenkin oltava selvä: Tahdonvastaisen hoidon kehittämisestä ei voi hyvällä omallatunnolla puhua, ennen kuin vapaaehtoinen hoito on saatuvilla.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

12.11.2012 Munkinseutu

Helsingin poliittiset ryhmät ovat sopineet ensi vuoden budjettiehdotuksesta. Seuraavaksi koko valtuusto käsittelee esityksen. Lopullinen päätös budjetista tehdään valtuustossa ennen vuoden loppua. Budjettisovussa panostetaan erityisesti lasten ja ikäihmisten palveluihin. Syksyllä ehdottamani vauhditusohjelma päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi ja päiväkotien rakentamissuman purkamiseksi sai tuulta alleen. Jatkossa päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa etsitään ja toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja laadukkaampia ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla. Moduuliratkaisuja voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Välttämätöntä oli sopia siitä, että uusi varhaiskasvatusvirasto saa päivähoidon järjestämiseen lisävoimavaroja 8 miljoonaa euroa, jotta helsinkiläisille lapsille pystytään turvaamaan hyvä päivähoito. Päiväkoteja on rakennettava lisää sinne, missä on lapsia. Munkinseudulla kiireellisintä on aloittaa uuden päiväkodin rakentaminen Saunalahdentielle.

Koulujemme ja päiväkotiemme terveellisyydestä ei saa tinkiä. Vaikka virkamiesten valmistelemassa esityksessä oli esitetty peruskorjauksiin jo 121 miljoonaa euroa, päättivät kaupunginhallitusryhmät lisätä ns. pieniin korjaushankkeisiin 14,5 miljoonaa euroa. Tätä rahaa käytetään mm. home- ja kosteusvaurioisten rakennusten korjaamiseen. On myös tärkeää korjata päiväkotien liian pienten ja turvattomien pihojen tilanne. Munkinseudun päiväkoti Ruusun on saatava pitkään odotettu pihan laajennus, joka sovittu tehtäväksi kesällä 2013.

Iloinen asia on se, että neljä Munkinseudun koulua peruskorjataan lähivuosina. Viime viikolla kokoontui Munkinseudun ala-asteen juhlasaliin suuri joukko meitä vanhempia kuulemaan vuonna 2014 alkavasta ja arviolta kesällä 2015 valmistuvasta koulumme remontista. Paikalla oli peruskorjauksen suunnittelijat, jotta vanhemmilla oli mahdollisuus saada asiasta kaikki tarvittavat tiedot. Remontilla koulu laitetaan arvoiseensa kuntoon. Sisäilmaongelmat korjataan ja tilat ajanmukaistetaan niin, että koulu saadaan pedagogisesti moderniksi. Oli hyvä, että me vanhemmat saimme kattavan selvityksen koulun perusteellisesta peruskorjauksesta.

Helsinki korjaa Munkkiniemen suomenkielisen ala-asteen, ruotsinkielisen ala- ja yläasteen sekä Munkkivuoren ala-asteen koulurakennukset peräjälkeen, jotta alueellemme tuotavat väistötilat saadaan kustannustehokkaasti käyttöön. Kaksi parakkirakennusta siirretään Kannelmäestä Munkkiniemeen. Paras vaihtoehto parakkien sijoituspaikaksi on IBM:n toimitilojen ja Munkkiniemen yhteiskoulun (MYK) välinen kenttä. Näin ei koulujen remontit haittaa kohtuuttomasti koululaisten koulun arkea eikä koulutyötä.

Kouluremonttiasia työllistää varmasti myös vanhempainillassa valittua uutta johtokuntaa. Sovimme kokouksessa, että vanhempia informoidaan remontin eri vaiheista. Erityisesti rakennustyömaan turvallisuus ja lasten kulkeminen poikkeusolosuhteissa herättivät keskustelua, ja niihin rehtori sekä kaupungin ihmiset lupasivat erityisesti paneutua. Koulumme johtokunta on aina ollut aktiivinen ja aikaansaava. Haluan lämpimästi kiittää hyvästä yhteistyöstä vanhaa johtokuntaa ja lähettää lämpimät onnittelut vastavalitun uuden johtokunnan jäsenille tärkeän tehtävän johdosta.

Me saamme eduskuntaan käsiteltäväksi uuden vanhuspalvelulain. Lain tarkoitus on parantaa ikäihmisten palveluiden laatua ja varmistaa, että apua tarvitsevat sen myös saavat. Helsingin ja Munkinseudun on osaltaan varauduttava vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin lisävelvoitteisiin. Tämän vuoksi Helsingissä vanhusten palveluihin osoitetaan vuoden alusta aloittavalle sosiaali- ja terveysvirastolle 8 miljoona euroa alkuperäistä budjettiehdotusta enemmän. Munkinseudun ja koko Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

26.10.2012 Nykypäivä -lehti
www.nykypaiva.fi

Rohkeutta demarit!

Kansanedustaja Sari Sarkomaa valaa kuntavaalisunnuntain alla rohkeutta erityisesti päähallituskumppaniin. Hallituskausi on pian puolessa välissä, mutta monet demarivetoiset hankkeet seisovat.

Teksti: Suvi Uusitalo

UUDISTUSMIELI. – Isoin haasteemme on innostaa toinen päähallituskumppani tekemään ratkaisuja ja rohkaista heitä ottamaan vastuu. Sellainen tunne välillä on, että he peruuttavat ja me olemme menossa vauhdilla eteenpäin, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) puhisee.

Asia konkretisoitui keskiviikkona, kun peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) keskeneräinen esitys jumiutti sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen. Asia lykkääntyi vaalien yli. Sarkomaan mielestä kokoomusministerit ovat toistaiseksi joutuneet vetämään uudistuksissa muita perässään. Hän ihmettelee peruspalveluministerin toimia.

– Kokoomuksessa ollaan pettyneitä, ettei esitystä saatu ennen vaaleja. Esittävän ministerin olisi täytynyt tuoda valmis esitys hyvissä ajoin, että tästä olisi päästy eteenpäin. Emme usko keinotekoisiin vastakkainasetteluihin ja vaalitaktikointiin. Haluamme, että suomalaiset tietävät koko ajan, missä uudistuksessa mennään.

– Ei pidä pelätä, vaan pitää tehdä. Paljon pelottavampaa on se, ettemme uudista.
Sote-uudistusta valmistelevan työryhmän määräaika päättyy vuoden lopussa. Sarkomaan mielestä tärkeintä on, että terveyskeskukset saadaan toimimaan niin, että laadukkaaseen hoitoon pääsee sujuvasti ja nopeasti.

– Haluamme selkeät suuntaviivat viimeistään kun kuntarakennelaki lähtee lausuntokierrokselle. Kunnat tekevät ratkaisuja ja pohtivat asioita sen pohjalta, minkälaisella rakenteella sosiaali- ja terveydenhuoltoa lähdetään viemään eteenpäin.

Demarien vaalimanööverin jälkeen työn on jatkuttava ripeästi. Myös Guzenina-Richardsonin vanhuspalvelulakia saadaan eduskunnassa yhä odottaa.

Kansa mukana

Helsinkiläinen Sarkomaa ei tällä kertaa ole kuntavaaleissa ehdolla, mutta on kiertänyt vaalikentillä ahkeraan. Kansalaisilta tullut viesti osoittaa, että uudistuksille löytyy tukea.

– Kansalaiset ovat kyllä mukana. Kun heiltä kysytään, niin huoli on palveluista. He haluavat, että toimiin ryhdytään. Uskon, että kuntauudistus innostaa ihmiset vaikuttamaan oman alueen asioihin ja pohtimaan, miten omilla voimavaroilla saataisiin parempaa. Epäkohdat tiedetään ja tunnetaan.

Sarkomaa on istunut kaupunginvaltuustossa vuodesta 1997 ja vakuuttaa pelaavansa jatkossakin pääkaupungin joukkueessa. Aktiivisena ja ahkerana tunnettu kansanedustaja haluaa antaa nyt täyden panoksensa siihen, että Suomi-uudistus saadaan myös Arkadianmäellä kunnialla läpi.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajuus on kokoomuksella ensimmäistä kertaa. Sarkomaa on jaoston puheenjohtaja. Hän istuu myös valiokunnan sivistys- ja tiedejaostossa ja sanoo olevansa innossaan. Kunta- ja terveysjaostossa kun arvioidaan juuri hyvinvointiyhteiskunnan voimavarojen kohdentumista ja toimintatapoja.

– Olen eduskunnan sydämessä tekemässä sitä, mitä olemme luvanneet.
Sarkomaan mielestä on tärkeää, että kaikki voimavarat osattaisiin ottaa käyttöön: julkinen sektori, järjestöt, yritykset ja parhaat käytännöt.

Lapset erilaisia

Kahden kokoomuslaisen opetusministerin, Sarkomaan ja Henna Virkkusen, jälkeen ministeriössä on väri vaihtunut. Yksi opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd.) kärkihankkeista on peruskoulun eriarvoistumisen vastainen projekti, jonka tuloksia odotellaan tämän vuoden puolella. Sarkomaan mukaan hanke on toistaiseksi vaikuttanut hyvin epämääräiseltä. Gustafsson on halunnut torjua eriarvoistumista muun muassa vähentämällä valinnaisuutta yläkouluissa. Sarkomaa puolustaa musiikki- ja matikkaluokkia.

– Kaikki tutkimukset osoittavat, että kun yläkoulussa voi valita niitä aineita, jotka ovat mielenkiinnon kohteina, oppimistulokset ovat paljon parempia ja koulussa viihdytään. Lapset ovat erilaisia.

Laadukas opetus on ollut Suomen menestyksen avain ja on sitä myös tulevaisuudessa. Sarkomaan mukaan kokoomuksen vaalilupaus maailman parhaasta opetuksesta on erittäin tärkeä.

– Se tarkoittaa sitä, että kuntapäättäjät sitoutuvat siihen, että perusopetus pidetään hyvällä tasolla.

Sarkomaa toimii Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana. Esimerkkinä kokoomuksen uudistuskyvystä hän mainitsee ministerinä alulle laittamansa yliopistouudistuksen. Kokoomus huolehti siitä, että yliopistoille annetaan modernit toimintamahdollisuudet.

– Tarvittiin sitä, että asiaa viedään rohkeasti eteenpäin ja kuunnellaan ihmisiä. Kuntauudistus on samanlainen hanke, ja on tärkeää, että olemme siinä se eteenpäin vievä voima.

Sarkomaa kannustaa Gustafssonia aloittamaan päivähoitolain uudistamisen mahdollisimman pikaisesti. Myös lukion uudistamista koskeva työ seisoo.

Kustannukset tasattava

Yrittäjäperheessä kasvanut Sarkomaa on kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja ja puhuu paljon hyvästä työelämästä. Hänen mukaansa oli hyvä, että puoluevaltuusto nosti aiheen esiin hyväksyessään kiistellyn karenssialoitteen. Hän ei kuitenkaan kannata esitystä.

– Pidin hyvänä sitä, että kokoomus oli se puolue, joka nosti keskusteluun työelämän kehittämisen ja hyvän työelämän. Selvää on, että sairauspoissaoloja, niin lyhyitä kuin pitkiä, pitää kitkeä.

Sarkomaan mukaan on esimerkiksi erittäin huolestuttavaa, että neljä nuorta jää joka päivä mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

– Tarvitaan myös hyvää johtamista, ja että ongelmiin puututaan ennaltaehkäisevästi.
Hän haluaa kirittää työministeri Lauri Ihalaista (sd.) erityisesti siinä, että tasa-arvoinen ja hyvä työelämä olisi vahvasti ministerin agendalla.

Sarkomaa peräänkuuluttaa erityisesti vanhemmuudesta yrittäjille kasaantuvien kustannusten tasaisempaa jakautumista.

– Niin kauan kuin meistä naisista tulee enemmän kustannuksia, pätkätyöt ovat arkipäivää. Tämä on kolmas hallitus, jonka ohjelmassa asia on. Nyt on aika ratkaista tämä asia, ja hallituksen täytyy saada työmarkkinajärjestöt tähän mukaan.

Sarkomaan mukaan valmis malli löytyy kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan Hyvä ja ystävällinen työelämä -raportista.

– Siitä vaan ministerit katsomaan, Sarkomaa naurahtaa.

Taputuksia

Sarkomaan jättäytyminen opetusministerin virasta muistetaan. Päätöksestä tuli poikkeuksellisen paljon positiivista palautetta.

– Ihmisillä on omat mielipiteet, mutta ajattelen, että naisen täytyy tehdä mitä nainen tekee, eikä miettiä mitä miehet tekisivät. Naisen pitää saada valita. Kun menin kauppaan tai lenkille, ihmiset taputtivat ja sain palautetta, että hyvä kun uskalsit tehdä.

Sarkomaa sanoo, ettei suunnittele tekemisiään monen vuoden tähtäimellä. Hän painottaa olevansa sitoutunut ja motivoitunut uudistamaan Suomea eduskunnassa. Politiikka ja järjestötyö ovat elämäntapa ja intohimo. Perhe on yhtä tärkeä.

– Ei ole sellaista, että haluaisin miettiä jotain muuta. Elämänkumppaneitani en jätä: Kokoomusta tai Kimiä.

Lokakuu 2012
Kokoomuksen Elävä Helsinki-lehti (luettavissa tästä linkistä)

Sari Sarkomaa: ”Kuntapolitiikkaa tehdään joukkueena”

Yksi valtuustopaikkansa jättävistä helsinkiläisten luottopoliitikoista on kansanedustaja Sari Sarkomaa. Vaikka vuodesta 1997 alkanut työ Helsingin kaupunginvaltuustossa nyt toistaiseksi katkeaa, ei varsinaisesta vetäytymisestä hänen kohdallaan voida puhua.

- Niin kauan kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt töitä sen eteen, että Helsinki on eri ikäisille ihmisille hyvä paikka asua ja elää. Vaikka en tulevalla kaudella istu valtuuston kokouksissa, toimin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja teen hartiavoimin töitä koko kokoomusjoukkueemme eteen.

- Eduskuntatyössä on tällä kaudella poikkeuksellisen suuria haasteita ja uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja aion antaa täyden panostukseni näihin asioihin ja pitää helsinkiläisten puolta kaikessa eduskuntatyössäni.

Myös Helsingin kaupunginvaltuuston haasteita Sarkomaa tarkastelee laadukkaan palvelutarjonnan näkökulmasta. Hänen mukaansa Helsingissä aivan keskeistä on huolehtia siitä, että eri elämäntilanteissa oleville ihmisille on jatkossakin tarjolla erilaisia kuntapalveluja.

- Tiedetään, että esimerkiksi ikäihmisistä melkein puolet ovat yksinäisiä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin, riittävät palvelut ovat saatavilla ja jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä. Tässä kokoomus on tehnyt jo vuosia erinomaista työtä. Olemme olleet esimerkiksi vahvistamassa senioreiden palveluneuvontaa sekä parantamassa ikäihmisten liikuntapalveluja.

- Toinen tärkeä kokoomusjohtoinen teko on ollut lisärahan osoittaminen lasten iltapäivähoitoon tämän vuoden budjetissa. Aiemmin monet lapset ja nuoret jäivät koulunpäivän jälkeen yksin. Nyt tavoitteena on, että jokainen iltapäivähoitoa tarvitseva saisi paikan. Näin vanhempienkaan ei enää tarvitse kantaa niin suurta huolta lapsestaan, kun tiedetään varmasti, ettei tämä jää yksin.

Työ ihmisten näköisen kaupungin eteen siis jatkuu. Helsinkiläisten tapaaminen ja eri kaupunginosissa kiertäminen on tärkeä osa kansanedustajan työtä.  Sarkomaa onkin ollut pitkin syksyä tuttu näky kokoomusteltoilla ja -tapahtumissa eri puolilla kaupunkia. Hän on myös silminnähden innostunut kokoomuksen kuntavaalijoukkueesta.

- Kiertäessäni ympäri Helsinkiä olen huomannut, että meillä kokoomuslaisilla ovat aina olleet kaikkein suurimmat joukot mukana. Joukkueessamme on tänäkin vuonna paljon uusia ja vanhoja kasvoja, joita kaikkia yhdistää aito halu tehdä töitä paremman Helsingin puolesta. Tällaista yhteishenkeä todella tarvitaan.

- On hienoa, että kokoomus on edelleen rakentamassa sellaista Helsinkiä, jossa erilaisten kaupunginosien ääntä kuullaan, viheralueet ja joukkoliikenne ovat kunnossa ja yritystoiminta virkeää. Vaatii paljon työtä, että palvelut ovat jatkossakin kunnossa ja kaupungin taloutta hoidetaan järkevästi. Uskon, että tällaisella joukkueella se on mahdollista.

19.10.2012 Nykypäivä-lehti

Ikivanhan päivähoitolain uudistusta varhaiskasvatuslaiksi on odotettu. Nykyinen laki on vuodelta 1973. Uudistus on välttämätön, sillä varhaiskasvatus on varsinainen hyvinvointia tuottava Sampo: Kun lasten elinikäisen oppimisen alku saadaan hyvin käyntiin ja mahdollisiin ongelmiin puututaan välittömästi, se luo hyvän alun koko loppuelämälle.

Kuitenkaan lakia valmistelevaa työryhmää ei ole vielä edes asetettu ja hallinnon uudistus on menossa eri suuntaan, kuin mitä hallitusohjelmassa lukee.

Hallitusohjelmaan linjasimme yksiselitteisesti, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto sekä ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Opetusministeriön viimeaikaiset ulostulot hallinnon kehittämisestä ovat kuitenkin erisuuntaisia. Kannustammekin ministeri Gustafssonia puolustamaan yhdessä sovittuja toimia. Uudistustyössä meidän on kirittävä erityisesti kahdessa kohdassa.

Ensinnäkin, varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden laadinta ja uudistaminen ei saa jäädä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Varhaiskasvatussuunnitelma on tiukka varhaiskasvatusta ohjaava väline, joten sen on siirryttävä Opetushallitukselle. Jatkossa on erittäin tärkeää, että Opetushallitus osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuutta vastaa myös varhaiskasvatussuunnitelmista.

Toiseksi, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet eivät nekään saa jäädä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tällainen kaavailtu resurssien halkominen vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena.

Mielestämme paras ratkaisu on, että yhteen kuuluvat asiat hoidetaan yhdessä paikassa. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle, aivan kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin. Tämä on myös asiantuntijoiden mielipide.

Varhaiskasvatus, esiopetus ja koululaisten iltapäivätoiminta muodostavat kokonaisuuden, jonka kehittämisvastuu tulee olla selkeästi opetus- ja sivistyspuolella. Tähän mennessä enemmistö kunnista on jo siirtänyt varhaiskasvatuksen sosiaalitoimelta sivistystoimelle.

Kaikkein kiireellisintä on aloittaa uuden varhaiskasvatuslain valmistelu. Sitä työtä ei ole vieläkään aloitettu, vaikka uusi laki on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita ja lupaus on pidettävä. Tavoite on saada uusi varhaiskasvatuslaki tämän eduskunnan säädettäväksi.

Kun varoja on niukasti, tulee ne kohdistaa viisaasti. Viisautta koko kansantalouden kannalta on satsata kasvatukseen, koulutukseen ja opetukseen. Sillä luodaan pohja menestykselle ja tulevaisuudelle – siihen meillä pitää olla varaa.

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

18.10.2012 Lauttasaari-lehti

Olen kiertänyt syksyn aikana useissa tilaisuuksissa kuulemassa helsinkiläisten senioreiden toiveita valmistelussa olevaan vanhuspalvelulakiin. Viesti on ollut selvä. Meidän on rakennettava yhdessä sellaista Helsinkiä, jossa kukaan ei jää yksin ja ikääntyessään meistä jokainen voi asua kotonaan niin kauan kuin itse haluaa. Tarvitsemme laadukkaita vanhuspalveluita ja aitoa valinnanvapautta. Tärkeää on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korostaa vapaaehtoistyön merkitystä.

Vanhuspalvelulaki on kokoomuksen viime vaalikaudella aloittama hanke ja sen eteenpäin vieminen on tärkeä tavoitteemme. Olin mukana kokoomuksen hallitusneuvottelijoiden joukkueessa ja teimme Säätytalolla kovasti työtä, että vanhuspalvelulaki kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja että lisävoimavaroja osoitettaisiin senioreiden hyvän arjen kannalta välttämättömien palveluiden kehittämiseen. Tämä on säästötalkoiden keskellä tärkeä arvovalinta.

Olimme yhdessä emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa puhumassa ikäihmisten palveluiden kehittämisestä Munkkiniemen palvelukeskuksessa syyskuun lopussa. Oli ilahduttavaa, että mukana oli myös alueen seurakunnan ja yrittäjien edustajia. Keskusteltavaa oli paljon ja tilaisuuksia ikäihmisten palveluista on hyvä järjestää eri puolella kotikaupunkiamme myös jatkossa. Erityinen toive tuli senioreille sopivien liikuntapalveluiden tarpeesta.

Moni helsinkiläinen on tuonut terveisiä tai laittanut viestiä oman alueensa asioista. Lauttasaaren asukkaat ovat olleet erityisen aktiivisia. On hienoa, että ihmiset pysäyttävät kadulla ja tulevat keskustelemaan. Useampi on myös kysynyt enkö ole ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen innostunut tekemään. Lokakuun kunnallisvaaleissa olen täysillä mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumista niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Toimin jatkossakin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tekemässäni työssä.

Työtä kaupunkimme kehittämiseksi riittää. Helsingin monissa kaupunginosissa on pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista, koska päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Toisaalta kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet näkyvät kovalla tavalla perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen sekä päivien venymisenä. Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan.

Nämä virheet on korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Ehdotin, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin. On kaikkien etu, että päiväkoteja on siellä missä on lapsia.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

15.10.2012 Munkinseutu-lehti

Moni munkinseutulainen on tuonut terveisiä tai laittanut viestiä alueemme asioista. On hienoa, että ihmiset pysäyttävät kadulla ja tulevat juttelemaan ratikassa. Useampi on myös kysynyt enkö ole ehdolla syksyn kunnallisvaaleissa. Niin kauan, kun olen ollut politiikassa mukana, olen tehnyt työtä sen eteen, että Helsinki olisi hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Työstä on tullut enemmän elämäntapa kuin luottamustehtävä. Tätä työtä olen innostunut tekemään. Lokakuun kunnallisvaaleissa olen täysillä mukana viemässä kokoomuksen tavoitteita eteenpäin ja varmistamassa joukkueemme onnistumista niin Helsingissä kuin valtakunnallisestikin. Itse en tällä kertaa ole mukana kunnallisvaaliehdokkaana. Toimin jatkossakin lukuisin tavoin Helsingin kaupunkiin liittyvissä tehtävissä ja painan kaasua Helsingin puolesta tekemässäni työssä.

Eduskuntatyössä on meneillään poikkeuksellisen suuria uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Nämä uudistukset vaikuttavat merkittävästi jokaisen helsinkiläisen arkeen. Johdan eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja aion antaa täyden panostukseni näihin asioihin. Tietenkin keskeinen tavoite on turvata suomalaiset työpaikat ja edistää yrittäjyyttä sekä kehittää hyvää työelämää. Iso urakka on talouden tasapainottaminen kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.

Työtä alueemme kehittämiseksi riittää. Me munkinseutulaiset olemme odottaneet kauan uuden päiväkodin rakentamista. Hanke on lipunut vuosi vuodelta eteenpäin ja viimeisin tieto on, että rakentaminen alkaisi vuonna 2014. Hankkeiden etenemisongelmat näkyvät myös päiväkoti Ruusun kohdalla, joka on pitkään odottanut jo alun perin liian pienen pihansa laajennusta. Varmistin ennen kesää, että laajennus olisi tulossa kesän aikana. Syksyn saavuttua hanke olikin viraston toimesta siirretty ensi vuodelle ja rahat toiseen hankkeeseen.

Päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on ripeästi korjattava. Päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi olen ehdottanut tehtäväksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen päiväkotihankkeet. Näin päiväkoteja rakennettaisiin nykyistä suunnitelmaa nopeammin niin, että hoitopaikkoja olisi siellä, missä on lapsia.

Munkinseudulla pian alkava koulujemme peruskorjaus on tervetullut asia. Sen sijaan rakennusviraston aie väistötilojen eli kouluparakin sijoittamisesta Munkkiniemen ala-asteen pihalle useaksi vuodeksi on järjetön ajatus. Asian saamiseksi järkevälle tolalle on tehty hartiavoimin yhteistyötä. Koulun ja meidän vanhempien esitys on, että väistötilat sijoitettaisiin MYKin ja IBM:n väliselle kentälle, jonka toiminnan voi siirtää toisaalle. Pienten lasten välituntiliikunta ja koulun piha on oltava ensisijainen asia. Vähemmässä käytössä oleva kenttä ei voi mennä tämän ohi.

Minulla oli ilo olla kertomassa ja keskustelemassa valmisteilla olevasta vanhuspalvelulaista sekä Helsingin kehittämisestä yhdessä munkkalaisen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelän kanssa. Palvelutalossamme järjestetyssä tilaisuudessamme syntyi vilkas keskustelu. Pohdimme yhdessä niin asioita, mitä uuteen vanhuspalvelulakiin pitäisi kirjata kuin laajasti kotikaupunkimme senioreiden palveluja. Oli ilahduttavaa, että mukana oli myös oman seurakuntamme ja alueemme yrittäjien edustajia. Sovimme, että järjestämme vastaavia tilaisuuksia jatkossakin. Kiitos tilaisuuteen osallistujille hyvästä keskustelusta, joka varmasti vauhditti munkinseudun kehittämistä ja alueemme yhteisöllisyyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

10.10.2012 Haagalainen-lehti

Syyskuun alun Haagan markkinoilla sää oli perinteiseen tapaan aurinkoinen ja väkeä oli paljon. Tuntui siltä, että ihmisiä oli torilla vieläkin enemmän kuin aiempina vuosina. Se on osoitus siitä, että markkinoilla on oma tärkeä paikkansa. Tuntui hyvältä, kun niin moni vanha tuttu tuli tapaamaan. Markkinoilla syntyi myös paljon uusia tuttavuuksia. Oli hyvä, että runsaslukuinen joukko haagalaisia ehti markkinoiden lomassa myös tuomaan näkemyksiään oman kotiseutunsa kehittämiseksi.

Oli hyvä kertoa toritunnelman keskellä, että vanhuspalvelulaki on vihdoin etenemässä. Vanhuspalvelulaki tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Olin mukana kokoomuksen hallitusneuvottelijoiden joukkueessa ja teimme Säätytalolla kovasti työtä, että vanhuspalvelulaki kirjattaisiin hallitusohjelmaan ja että lisärahaa osoitettaisiin senioreiden hyvän arjen kannalta välttämättömien palveluiden kehittämiseen. Lakiin on nyt kirjattava oikeus palveluihin niin, että jokainen apua tarvitseva avun saisi, eikä kukaan jäisi yksin. Painopiste on oltava kotiin vietävien palveluiden ja omaishoidon kehittämisessä.

Me Helsingissä työstämme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Olen käärinyt hihani sen puolesta, että tuleva vanhuspalvelulaki palvelee parhaalla mahdollisella tavalla helsinkiläisten ikäihmisten tarpeita ja myös toteutuu ihmisten arjessa. Meillä Helsingissä on palveluiden osalta eniten tehtävää ikäihmisten palveluissa. Kun me elämme pidempään, niin koko kaupunkia on kehitettävä sen mukaisesti.

Markkinoilla keskusteltiin vilkkaasti myös lasten arjen hyvinvointiin liittyvistä huolenaiheista. Valtuustoryhmämme elokuisessa kokouksessa päätimme, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halua kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. Oli helpotus, että saimme asiasta myös kaupunginhallituksessa päätöksen. Menokurista pidämme tietenkin kiinni ja kaivamme koko kaupungin tasolla kustannustehokkaampia tapoja tehdä asioita.

Helsingin kroonistunut päivähoitopula tuntuu perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen venymisenä. Sosiaalilautakunnan palveluverkon tarkistusraportin mukaan esimerkiksi kantakaupungin, Latokartanon ja Haagan alueelle päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista. Päiväkotihankkeet jäävät liian usein kaupunkimme investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Kaiken lisäksi kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet on korjattava.

Olen ehdottanut päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi päiväkotien rakentamista vauhdittavaa, useammalle vuodelle laajennettua investointiohjelmaa. Se on tehokas tapa ottaa vahvaan poliittiseen ohjaukseen Helsingin päivähoitotilanne. Päiväkoteja on rakennettava kustannustehokkaasti ja nopeasti sinne, missä on lapsia. Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa.

Kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita on syytä käyttää päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen sekä muiden julkisten tilojen korjaamiseen. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu