Eduskunnan puhemiehelle
Ennakointikamarin
selvityksen mukaan Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lukumäärä jää
selvästi muita maakuntia alhaisemmaksi suhteessa alueen toisen asteen tutkinnon
suorittaneisiin. Ennakointikamarin selvitys tarkastelee korkeakoulujen
aloituspaikkamääriä ja korkeakoulujen vetovoimaisuutta.
Helsingin seudulla toimii
neljä yliopistoa ja seitsemän ammattikorkeakoulua. Vaikka aloituspaikkojen
lukumääriä on viime vuosina nostettu, Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikat ja
opiskelemaan valittujen opiskelijoiden määrät ovat jääneet alemmalle tasolle
verrattuna muiden maakuntien korkeakouluihin. Samaan aikaan Uudenmaan osuus
maan opiskeluikäisestä ja työikäisestä väestöstä on kasvanut, ja yritysten
osaajapula on pahentunut voimakkaasti.
Ennusteiden mukaan työ-
ja opiskeluikäisen väestön määrä Uudellamaalla kasvaa aina 2030-luvulle asti,
ja samaan aikaan alueen yrityksillä on kasvava osaajatarve, mutta maakunnan
korkeakouluille myönnetyt korkeakoulujen aloituspaikat laahaavat jäljessä.
Uudenmaan korkeakoulujen kova vetovoima näkyy hyvin
Laurea-ammattikorkeakoulussa, johon oli kevään 2021 yhteishaussa 6,2
ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden. Luku oli maan korkein.
Aloituspaikkojen määrä
Uudenmaan korkeakouluissa on alimitoitettu suhteessa opiskelupaikkojen
kysyntään, jota indikoivat Uudenmaan 2. asteen tutkintojen korkea osuus sekä
maakunnan korkeakoulujen ensisijaisten hakijoiden suuri osuus suhteessa koko
maahan. Silti Uudenmaan korkeakoulujen osuus koko maan aloituspaikoista ja
opiskelemaan valituista on laskenut useita prosenttiyksiköitä vuodesta 2016
vuoteen 2021. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten kynnys päästä
opiskelemaan Uudenmaan korkeakouluihin on huomattavasti korkeampi kuin muun
Suomen korkeakouluihin.
Tämä korkeakoulujen
aloituspaikkojen alimitoitus on johtanut siihen, että Uudenmaan 2. asteen
tutkinnon suorittaneiden hakemukset muun Suomen ja ulkomaisiin korkeakouluihin
ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina, sen sijaan muualta Suomesta
Uudellemaalle kasvu on ollut vähäistä.
Useissa korkeakouluissa
on opintoaloja, joihin valittujen opiskelijoiden määrä ylittää ensisijaisten
hakijoiden määrän, ja suuri osa valituista ei ota vastaan tarjottua
opiskelupaikkaa. Korkeakoulujärjestelmä on tehoton, jos siihen sisältyy
pitkäaikaisesti useita opintoaloja, joissa korkeakoulujen väliset erot ovat
erittäin suuria ensisijaisten hakijoiden ja opiskelijoiksi valittavien
välisessä suhteessa.
Viime vuosina noin 7 500
Uudellamaalla asuvaa nuorta aloitti vuosittain opiskelun muiden maakuntien
korkeakouluissa ja noin 4 000 muissa maakunnissa asuvaa Uudenmaan
korkeakouluissa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden muuttovirta suuntautuu
kuitenkin muista maakunnista Uudellemaalle, jossa on eniten tarjolla
korkeakoulutusta vastaavia työpaikkoja. Väestöennusteiden mukaan suurimpien
kaupunkiseutujen maakuntien ulkopuolella työikäinen ja opiskeluikäisen väestön
supistuminen tulee jatkumaan, ja potentiaalisten korkeakouluopiskelijoiden
määrä tulee vähenemään.
Uudellamaalla tilanne on
päinvastainen: työikäinen ja opiskeluikäinen väestö kasvaa ennusteiden mukaan
ainakin 2030-luvun lopulle asti. Muutos vähentää erityisesti
maakuntakorkeakoulujen opiskelupaikkojen kysyntää, mutta lisää edelleen
Uudenmaan opiskelupaikkojen tarvetta. Työikäisen ja myös opiskeluikäisen
väestön väheneminen suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella tulee siis johtamaan
siihen, että korkeakoulumaakuntien välinen eriytyminen tulee jatkumaan, sillä
selvityksen mukaan Uudellamaalla ja osin suurissa korkeakoulumaakunnissa omien
nuorten hakemukset tulevat edelleen kasvamaan ainakin 2020-luvulla, samalla kun
keskisuurissa ja pienissä korkeakoulumaakunnissa alueiden omien nuorten
hakemukset maakuntien korkeakouluihin tulevat supistumaan, jolloin todellinen
opiskelupaikkakysyntä tulee laskemaan.
Ennakointikamarin mukaan sekä työvoiman kysyntä että osaajapulasta
raportoivien työnantajien osuus ovat Uudellamaalla palanneet ennen koronaa
käynnistyneelle kasvu-uralle, eikä tilanteeseen ole nähtävissä ratkaisua ilman
riittäviä panostuksia alueella tarjottavaan koulutukseen.
Uudenmaan
korkeakouluihin on suunnattava lisäaloituspaikkoja. Lisäksi niiden on saatava
tutkintotavoitteiden nostoa vastaavat määrärahat. Tämä on niin Uudenmaan kuin
koko maan kasvun ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Vallitseva tilanne on
sekä huonoa korkeakoulu- että aluepolitiikkaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
-Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Uudenmaan korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseksi ja vastaavien korkeakoulujen määrärahojen nostamiseksi?
Helsingissä 10.02.2022
Sari Sarkomaa kok.