Pedagogisesti laadukkaalla varhaiskasvatuksella on mittava merkitys lasten oppimisen edellytyksille, kasvulle, kehitykselle. On tärkeää, että jokainen lapsi löytää oppimisen ilon opin polun alussa.

Päiväkoti lähellä kotia on olennainen osa lapsen ja perheen sujuvaa arkea. Sen olen monella tapaa kokenut kolmen lapsen äitinä. Se on kaupungin  päätöksenteossa oltava selvä kaikille. Muistan vieläkin sen valtavan helpotuksen tunteen, kun vihdoin muuton jälkeen saimme paikat lähipäiväkodista melkoisen kuljetusrumban ja odotusajan jälkeen.

Helsingin tärkeitä investointi  ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat päiväkodit ja koulut lähellä kotia. Ja toimet, joilla varmistamme sen, että kaupunkimme on  varhaiskasvatuksen henkilöstölle hyvä paikka tehdä työtä ja asua.

Valtakunnallisella Varhaiskasvatuspäivällä on pitkät perinteet varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien työn näkyväksi tekemisessä. Päiväkodeissa tehdään moniammatillista työtä ja kiitos kuuluu koko henkilöstölle.

Tänä vuonna varhaiskasvatuspäivän teemana  on  päiväkodin johtajien merkitys. He ovat tärkeässä  roolissa siinä, millaiseksi päiväkotien toiminta muotoutuu ja että lapsen edun ensisijaisuus toteutuu arjen toiminnassa.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Ehdotin tänään, että hallitus käynnistäisi selvityksen kotitalousvähennyksen laajentamisesta asunto-osakeyhtiöiden teettämiin remontteihin. Omakotitalossa asuva voi saada verovähennyksen teettämänsä remontin palkkakustannuksista, mutta asunto-osakeyhtiössä asuva ei saa vastaavaa vähennystä taloyhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista, vaikka niistä osuutensa joutuu yhtä lailla maksamaan.

Olen asiaa pitkään ajanut ja nyt olisi oikea aika selvittää asiaa myös ympäristön ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Selvitystyöhön olisi perusteltua ottaa mukaan valtiovarainministeriön lisäksi ympäristöministeriö.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjasimme tavoitteen kehittää ja laajentaa kotitalousvähennyksen hyödyntämistä energiaremonteissa.

Energiaa ja ilmastoa säästävät remontit tehdään asunto-osakeyhtiön päätöksellä, mutta osakkaat sen maksavat. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden asukkaille vahvistaisi Suomen asuinrakennuskannan keskimääräistä energiatehokkuutta. Lisäksi se auttaisi Suomea saavuttamaan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) vaatimukset, jotka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä kesään 2026 mennessä.

Verotuksen pitää kohdella kansalaisia yhdenvertaisesti. Kun omakotitalon korjaaminen oikeuttaa verovähennykseen, olisi perusteltua, että vastaava etu ulotettaisiin myös asunto-osakeyhtiöissä asuville. Taloyhtiö on tosiasiassa vain yksi väliporras asukkaan ja remonttiyrityksen välissä.

Taloyhtiöt voisivat antaa osakkaille vuosittain laskelman remonttien työkustannuksista. Osakas voisi ilmoittaa tiedot verottajalle ja hyödyntää kotitalousvähennystä, mikä keventäisi merkittävästi taloudellista taakkaa erityisesti pääkaupunkiseudun korkeiden asumiskustannusten alueilla sekä vauhdittaisi energiatehokkuutta edistäviä remontteja.

Suomessa asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuuden arvion mukaan noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla.

Monille palkansaajille ja eläkeläisille etenkin korkeiden asumiskustannusten Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla taloyhtiöissä tehdyt remontit ovat taloudellisesti mittavia taakkoja. Noin puolet suomalaisista asuu kerros- tai rivitaloissa.

Kirjallinen kysymys HUS-yhtymään valtakunnallisesti keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen sekä tutkimuksen ja opetuksen voimavarojen turvaamisesta, HUSin alijäämän kattamisesta erityistilanteessa ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Helsingin kaupungin ja muun Uudenmaan maakunnan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymän (HUS) toimintaa vaikeuttaa merkittävästi edellisen hallituksen tekemä aluehallintouudistus ja sen rahoitusmalli. Rahoitusmallissa ei riittävästi huomioida yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta eikä valtakunnallisia vastuita. 

HUS-yhtymä vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella mutta myös valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoidosta. HUSille on keskitetty muun muassa elinsiirrot, erittäin vaikeiden palovammojen primaarihoito, aivoverisuonten ohitusleikkaukset ja vaativa lasten sydänkirurgia. HUS kantaa keskitetyistä tehtävistä suurimman vastuun. HUS-yhtymällä on myös laajat opetuksen ja tutkimuksen vastuut. 

Parhaillaan valmistellaan hyvinvointialueiden keskeneräiseksi jääneeseen rahoitusmalliin muutoksia. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että selvitetään valtakunnallisten erityistehtävien rahoitusta (mukaan lukien HUS), arvioidaan yliopistosairaalalisän rahoittamiseen kanavoidun rahoituksen kohdistumista tutkimukseen ja opetukseen sekä selvitetään mahdollisuus kohdentaa rahoitus suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen. 

Valtiovarainvaliokunnan kuluvan vuoden budjettimietinnössämme pidimme tärkeänä, että valtakunnallisina erityisvastuina tuotettujen terveyspalveluiden saatavuus turvataan ja että rahoitus kohdentuu oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi alueille, joille kustannukset syntyvät. 

Osana hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamista on perusteltua tehdä muutos, jonka myötä valtakunnallisesti keskitettyyn erityistason sairaanhoitoon tulisi rahoitus suoraan valtiolta. Samalla on varmistettava, että yliopistosairaalalisä mahdollistaa korkeatasoisen erikoissairaanhoidon edellytykset, kuten koulutuksen ja tutkimuksen. Tämä on välttämätöntä HUSin sekä muiden yliopistollisten sairaaloiden henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon turvaamiseksi.  

HUS-yhtymällä on poikkeuksellinen tilanne alijäämän kattamisvelvollisuuden osalta, josta HUS on lausunut kevään 2024 (VN/1082/2024) ja syksyn (HE 78/2024 vp) hyvinvointialuelakia (611/2021) koskevissa lausunnoissa. Hyvinvointialuelain 115 §:n mukaisesti hyvinvointiyhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. HUS-yhtymän tilikauden 2023 lopullinen tulos päätyi 111,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. HUS-yhtymällä oli kuitenkin ennestään vuodelta 2022 alijäämää 93 000 euroa, koska valtiovarainministeriön myöntämä rahoitus sote-muutoksen valmistelua varten ei kattanut kaikkia siitä aiheutuneita kuluja. Tämän seurauksena HUS-yhtymän tulee kattaa vuosilta 2022 ja 2023 kertynyt alijäämä 111,2 miljoonaa euroa (mukaan luettuna vuodelta 2024 kertyvä alijäämä) vuoden 2025 loppuun mennessä, mitä voidaan pitää erittäin haasteellisena huomioiden muun muassa koronavuosista kertynyt hoitovelka ja erittäin voimakkaana jatkuva erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä. 

HUS-yhtymä ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue, jolla on vastaava tilanne alijäämien kattamisen aikataulun suhteen, ovat yhdessä toimittaneet 15.8.2024 valtiovarainministeriölle kirjeen hyvinvointialuelain 115 §:n vaihtoehtoisesta tulkinnasta. Kirjeessä esitetään mainittua lainkohtaa tulkittavaksi siten, että alijäämän kattamisvelvollisuuden laskenta alkaisi vasta järjestämisvastuun siirtymisestä eli 1.1.2023. 

Kirjeessä ne toteavat, että kummankin osalta vuodelta 2022 syntynyttä alijäämää voidaan pitää eräänlaisena hallinnollisena virheenä, jonka ei tulisi vaikuttaa järjestäjien palvelutuotantoon. Lisäksi sote-uudistuksen valmisteluvaiheen eli vuoden 2022 kustannukset olisi tullut täysimääräisesti kattaa valtionavustuksilla.  

Eduskunnan asiantuntijalausunnoissa saadun tiedon mukaan HUS on tuonut tarveperusteista mallia käsitelleissä kehitystyöryhmissä esille, että malli jättää huomioimatta HUSin useita kalliita diagnooseja. On välttämätöntä, että mallin toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta arvioidaan säännöllisesti ja avoimesti. Hyvinvointialueet ovat päivittäneet diagnoosien tietotoimituksia runsaasti kevään ennakkotarvekertoimien laskennassa käytetyn aineiston poiminnan jälkeen. THL on päivittänyt tarvekertoimet syksyllä, minkä myötä kevään ennakollisissa rahoituslaskelmissa esitetyt hyvinvointialuekohtaiset rahoitussummat muuttuivat muutamien hyvinvointialueiden osalta merkittävästi. Jotta tietoa voidaan käyttää päätöksenteon ja rahoituksen jaon perustana, tulee taustalla olevan datan olla laadukasta ja sen oikeellisuuteen sekä eheyteen erityisesti panostaa. 

HUS toteaa lausunnossaan myös, että väärät ja puutteelliset tiedot pitää pystyä oikaisemaan, mutta jälkikäteisten korjausten vaikutusta rahoituksen jakautumisen muuttumiseen lyhyellä varoitusajalla tulee välttää. HUS on lausunnossaan nostanut huolen myös siitä, että jälkikäteisiin korjauksiin perustuvat äkilliset muutokset rahoituksen jakautumisessa eri hyvinvointialueille ovat omiaan herättämään kysymyksen rahoitusmallin taustalla olevan datapohjan laadusta ja koko rahoitusmallin toimivuudesta. Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin ryhdytään HUS-yhtymälle ja muille tahoille valtakunnallisesti keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen kohdentamiseksi suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen,

mihin toimiin ryhdytään hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamiseksi niin, että se vastaa yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta ja että tutkimuksen ja opetuksen rahoitus ja sen kohdentuminen yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen turvataan,

miten varmistetaan, että rahoitusmalli huomioi kalliit diagnoosit asianmukaisesti, ja miten rahoituksen taustalla olevan laskennallisen mallin luotettavuus sekä tietopohjan laatu varmistetaan ja

miten vastataan HUSin esille nostamaan huoleen siitä, että valtiovalta ei kattanut sote-uudistuksen valmistelukustannuksia, jotka jäivät HUS-yhtymän alijäämäksi ja siten lisäävät valtakunnallista vastuuta kantavan sairaalan sopeutustoimien tasoa merkittävästi? 

Helsingissä

4.2.2025 

Sari Sarkomaa kok  

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 4/2025 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen HUS-yhtymään valtakunnallisesti

keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen sekä tutkimuksen ja opetuksen voimavarojen turvaamisesta, HUSin alijäämän kattamisesta erityistilanteessa ja hyvinvointialueiden rahoitusmallin uudistamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 4/2025 vp:

Mihin toimenpiteisiin ryhdytään HUS-yhtymälle ja muille tahoille valtakunnallisesti keskitettyjen erityistehtävien rahoituksen kohdentamiseksi suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen,

mihin toimiin ryhdytään hyvinvointialueiden rahoituksen uudistamiseksi niin, että se vastaa yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta ja että tutkimuksen ja opetuksen rahoitus ja sen kohdentuminen yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen turvataan,

miten varmistetaan, että rahoitusmalli huomioi kalliit diagnoosit asianmukaisesti, ja miten
rahoituksen taustalla olevan laskennallisen mallin luotettavuus sekä tietopohjan laatu varmistetaan ja

miten vastataan HUSin esille nostamaan huoleen siitä, että valtiovalta ei kattanut sote-uudistuksen valmistelukustannuksia, jotka jäivät HUS-yhtymän alijäämäksi ja siten lisäävät
valtakunnallista vastuuta kantavan sairaalan sopeutustoimien tasoa merkittävästi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) mukaan osa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhden tai useamman hyvinvointialueen järjestettäväksi. Näin toimitaan, jos se on välttämätöntä palvelujen saatavuuden, laadun tai asiakkaiden oikeuksien varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai siitä
aiheutuvien suurten kustannusten vuoksi. Erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien
keskittämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (582/2017) säädetään tarkemmin erikoissairaanhoidon keskittämisestä valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä suunnittelu- ja yhteen sovittamisvastuista. Kukin hyvinvointialue vastaa asukkaidensa alueellisesti tai valtakunnallisesti keskitettyjen terveyspalvelujen kustannuksista. Hyvinvointialueen on korvattava palvelun antamisesta aiheutuneet kustannukset HUS-yhtymälle tai muulle hoidon antaneelle hyvinvointialueelle.
Kustannuksilla tarkoitetaan toteutuneita kuluja, jotka ovat aiheutuneet palvelun antamisesta.

Tämän hyvinvointialueiden välisen laskutuksen lisäksi vuodesta 2024 alkaen yliopistollisia sairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille kohdennetaan rahoitukseen niin
kutsuttua yliopistosairaalalisää niiden asukasluvun perusteella. Lisä on kaikille tasasuuruinen (41
euroa/asukas v. 2025) ja se kohdentuu alueille niiden asukasluvun perusteella. Lisällä katetaan
yliopistollisista sairaaloista niitä ylläpitäville hyvinvointialueille aiheutuvia muita alueita korkeampia kustannuksia. Yliopistosairaaloilla on keskeinen tehtävä koulutuksen, tutkimuksen ja vaikuttavien hoitojen kehittämisessä.

Hallitusohjelman mukaisesti valtakunnallisten erityistehtävien rahoitusta (mukaan lukien HUSyhtymä) selvitetään sekä otetaan huomioon verkostomaisten osaamiskeskittymien kehittämismahdollisuudet muun muassa kielellisten, harvoin tarvittavien tai erityisen vaativien sosiaali- ja
terveyspalvelujen kehittämisen ja tuottamisen tueksi. Lisäksi arvioidaan yliopistosairaalalisän rahoittamiseen kanavoidun rahoituksen kohdistumista tutkimukseen ja opetukseen sekä selvitetään
mahdollisuus kohdentaa rahoitus suoraan yliopistollisten sairaaloiden tehtävien toteuttamiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesti keskistettyjä tehtäviä ja toimintaa sekä näiden
kehittämistarpeita arvioidaan myös jatkuvaluonteisesti osana hyvinvointialueiden sekä sosiaalija terveydenhuollon kansallista ohjausta.

Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta noin 80 prosenttia jaetaan alueiden terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon tarvetta kuvaavien tekijöiden perusteella. Rahoituksen ennakoitavuuden ja aluekohtaisen kohdentumisen kannalta on tärkeää, että alueilla diagnoosikirjaukset on tehty huolellisesti ja toimitettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) määräajassa sen ohjeistuksen mukaisesti. Valtiovarainministeriö on yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n kanssa kehittänyt tietojen toimittamisen menettelyjä sekä käynyt läpi vuosittaisia tietojen toimittamisen määräaikoja rahoituksen ennakoitavuuden lisäämiseksi. THL on
marraskuussa 2024 ohjeistanut alueet toimittamaan vuoden 2023 diagnoositiedot helmikuuhun
2025 mennessä. Tällöin huhtikuussa 2025 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä julkaistavissa vuoden 2026 ennakollisissa rahoituslaskelmissa käytetyt tarvekertoimien diagnoositiedot
olisivat lopullisia ja alueet voisivat niiden perusteella ennakoida rahoitustaan nykyistä paremmin.
THL:n kullekin vuodelle asettaman määräajan jälkeen tietoja on mahdollista vielä korjata, mutta
määräajan jälkeen toimitettuja korjauksia tietoihin ei oteta huomioon rahoituksen perusteena.

Parhaillaan on lausuntokierroksella hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2025. Esityksessä ehdotettaisiin muun ohella sitä, että vuodesta 2026 lukien aluekohtaiset tarvetekijöiden tiedot otettaisiin huomioon kahden vuoden tietojen perusteella laskettujen palvelutarvekertoimien
keskiarvon perusteella. Esimerkiksi vuoden 2026 rahoituksen pohjana olisivat vuosien 2022 ja
2023 aluekohtaiset tiedot. Tarkoituksena olisi tasoittaa suuria vuosikohtaisia muutoksia, jotka
tässä vaiheessa ovat vielä johtuneet osin tietopohjaan liittyvistä ongelmista.

Hallitusohjelman mukaan tarveperusteisen rahoituksen kohdentamista kehitetään siten, että se nykyistä paremmin vastaa alueiden asukkaiden palvelutarvetta ja huomioi aluekohtaiset erot palvelutarpeessa. Valtiovarainministeriön asettama rahoitusmallin kehittämisen valmisteluryhmä valmistelee parhaillaan tähän liittyen terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon tarvetekijöiden päivittämistä THL:n tutkimukseen perustuen. THL:n tutkimus on tarkoitus julkaista keväällä 2025.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa siten, että muutokset tulisivat voimaan vuoden 2027 alusta.
Uusina tekijöinä otettaisiin huomioon nykyistä laajempi sairausluokitus. Sairausluokkien määrä
kasvaisi nykyisestä 120 sairausluokasta noin 190 luokkaan johtuen sekä sairausluokituksen laajennuksesta koskemaan uusia sairausluokkia että nykyisten luokkien jakamisesta. Lisäksi sairausluokitukseen poimitun diagnoositiedon laajuus laajenisi kattamaan esimerkiksi etävastaanotolla
kirjatut diagnoosit. Sairausluokituksen laajennus parantaa kalliiden diagnoosien huomioimista
tarvekertoimien mallinnuksessa.

Valtio osoitti hyvinvointialueiden toiminnan ja perustamisen valmistelukustannuksiin vuosina
2021 ja 2022 valtionavustuksia yhteensä noin 583 milj. euroa., joista maksettiin valmisteluvaiheen viranhaltijoiden sekä keväällä 2022 toimintansa aloittaneiden aluevaltuustojen kustannukset. HUS-yhtymän toiminnan valmisteluun osoitettiin valtiovarainministeriöstä rahoitusta seuraavasti: HUS-sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle vuonna 2021 yhteensä 75 000 euroa ja vuonna
2022 yhteensä 272 000 euroa sekä HUS-yhtymälle vuonna 2022 yhteensä 1 878 000 euroa.
Vuonna 2023 valtio osoitti HUS-yhtymälle erillismäärärahaa toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen vuosina 2023–2025 yhteensä 25 milj. euroa. Valtio osoitti uudistuksesta aiheutuviin
välttämättömiin kertaluonteisiin ICT-muutoskustannuksiin erillismäärärahaa myös sosiaali- ja
terveysministeriön toimesta.

Uudenmaan erillisratkaisussa keskeistä oli turvata HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan toiminta. Uudenmaan hyvinvointialueiden on tiukemmalla omistajaohjauksella mahdollisuus aiempaa paremmin vaikuttaa HUS-yhtymän, ja siten erikoissairaanhoidon, kustannusten hallintaan.
Tämä on keskeistä, jotta painopistettä palvelujärjestelmässä voidaan koko maan tasolla siirtää
perustason palveluihin. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaan rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan huomioon vuosittain jälkikäteen hyvinvointialueiden Valtiokonttorille toimittamien tilinpäätöstietojen mukaiset toteutuneet kustannukset. Valtiovarainministeriö seuraa ja arvioi jatkuvaluonteisesti yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa hyvinvointialueiden, HUS-yhtymän ja Helsingin kaupungin lakisääteisten järjestämistehtävien toteutumista ja talouden kehitystä.

Helsingissä 3.3.2025
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen

Verkkouutiset 25.2.2025

Hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on tukea hyvinvointialueiden onnistumista haastavassa tehtävässä. Kyseessä ovat ihmisten tärkeät palvelut, jotka on kyettävä yhdenvertaisesti turvaamaan ja samalla hillitsemään kustannusten kasvua.

Tilanteeseen ei ole yhtä lääkettä, ja siksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on yli 30 sivun verran ratkaisuja. Hyvinvointialueiden rahoitusta lisättiin kuluvana vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion budjetista. Alueita ja sote-palveluita koskevia lakeja on tuotu eduskuntaan jo toistakymmentä, ja lisää on tulossa.Learn more

Helsinkiä tulisi palkita hyvästä taloudenpidosta, ei rangaista

Lausuntokierroksella on tervetullut lakiesitys, jonka tavoite on kannustaa hyvinvointialueita asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on monin tavoin keskeneräinen, ja sen kannusteet hyvinvointialueille tehdä asioita paremmin ovat heikot.

Yllätys ja hämmennys oli valtava, kun odotettuun lakiesitykseen sisältyi myös ehdotus leikata Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ensi vuonna 15 miljoonalla ja seuraavana 20 miljoonalla eurolla. Leikkausta perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää viime- ja edellisvuonna. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että Helsinkiä rangaistaisiin hallituksen asettaman talouden tasapainottamistavoitteen saavuttamisesta.

Helsingissä olemme pitäneet menokasvun maltillisena huolimatta alati moninaistuvista metropoli-ilmiöistä. Samalla asukaskohtainen rahoituksemme on maan alimpia. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, sillä pääkaupunki kasvaa vauhdilla ja väestö ikääntyy.

Leikkausesitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen olisi täysin väärä viesti ja kamppaisi sote-uudistuksen onnistumista. Jos talouden tasapainottamisesta seuraa leikkauksia, niin se on omiaan jarruttamaan välttämätöntä kustannusten hillintää hyvinvointialueilla. Ministeriössä on ilmeisesti tapahtunut asiassa työtapaturma.

Lakiesitys on onneksi vasta lausuntokierroksella, eikä hallituksen kantaa ole vielä lyöty lukkoon. Hallituksen riveistä onkin jo Helsingistä antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan, että lakiluonnosta ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin ja muiden hyvinvointialueiden on voitava luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina, ja siitä ennemmin palkitaan kuin rangaistaan.

Yliopistollisten sairaaloiden ja suurten kaupunkien erityispiirteet  on otettava paremmin huomioon

Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on epäonnistunut myös siksi, että se ei ota riittävästi huomioon yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta, eikä valtakunnallisesti keskitettyjä vastuita. Hallitusohjelmassa asia on luvattu nostaa pöydälle.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa nostimme budjettimietinnössä esille tältä osin valtion rahoituksen kohdentamisen suoraan yliopistollisille sairaaloille. HUS kantaa merkittävimmän vastuun koko Suomen vaativimmasta hoidosta, kuten lasten sydänkirurgiasta ja elinsiirroista. Lain korjaus on erityisen tärkeää HUS:lle, sen potilaille ja henkilöstölle.

Rahoitusmallin ongelma on myös se, että suurien kaupunkien kassasta vuosittain kahmaistavat verotulontuotot vaikeuttavat asukasmäärän kasvun edellyttämiä investointeja muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin. Tätäkin kaupunkien kestävää kasvua jarruttavaa epäkohtaa on syytä yhdessä tarkastella.

Uusi Suomi Puheenvuoro 14.2.2025

Eduskunnassa on valmistunut mietintö lakimuutoksesta, jonka myötä lumen kaataminen mereen kielletään. Itämerta on suojeltava talvellakin.

Kun aurattua lunta kaadetaan mereen, sinne päätyy samalla huomattava määrä roskaa ja muita vahingollisia aineita. Roskasta valtaosa on erilaisia muoveja ja tupakantumppeja, jotka jauhautuvat edelleen pienemmäksi mikromuoviksi. Kielto ei poista yksin rannikkovesien roskaantumisongelmaa, mutta on osa ratkaisua.

Keväisin Helsingin rannoilta kauhotaan puhdistusalusten voimin lähes 100 kuutiometriä roskaa. Itämeren likaamiseen ja roskaamiseen on saatava loppu. Mereen lumen mukana kaadetut jätteet, roskat, tupakantumpit ja aineosat kulkeutuvat merivirtojen mukana laajalle. Mereen joutunut mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan.

Lakimuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti kotikaupunkiini Helsinkiin, jossa lumen mereen kaataminen useista toimista huolimatta on vielä käytössä. Muissa suurissa kaupungeissa on likaisen lumen mereen ajamiselle löydetty vaihtoehtoinen ratkaisu.

Helsingin kaupunginvaltuusto on vuonna 2019 kokoomuksen aloitteesta linjannut, että likaisen lumen kaatamiselle mereen on löydettävä ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto. Nyt asiaan tulee lakimuutoksella vauhtia. Helsingin on syytä kiriä ympäristöystävällisen ratkaisun löytämisessä lumen hallintaan.

Helppoa se ei ole mutta asiaan ovat löytäneet ratkaisun myös muut Pohjoismaiden pääkaupungit, niin kyllä Helsinginkin on osattava. Ratkaisun on oltava sellainen, että myös lumisina talvina teiden puhdistaminen sujuu.

Voit lukea lisää ohesta ympäristövaliokunnan mietinnöstä:

https://www.eduskunta.fi/…/Mietinto/Sivut/YmVM_1+2025.aspx

Mietintö on käsittelyssä eduskunnan istuntosalissa ensi viikolla, jossa se myös hyväksytään. Vihdoinkin!

Uusi Suomi Puheenvuoro 13.2.2025

Viimeisimmällä Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskustelimme kaupungin keskustan elinvoimaisuuden palauttamisesta.

Nostin puheenvuorossani esille matkailun keskeisenä toimena keskustan ja koko Helsingin elinvoiman lisäämisessä.

Matkailu tuo myönteisiä kerrannaisvaikutuksia monille aloille. Hotellit, ravintolat ja kauppa kaipaavat kipeästi lisää asiakkaita. Helsinkiläiset tarvitsevat lisää työpaikkoja ja kaupunki verotuloja.

Onnistuaksemme on yhden luukun periaate yrittäjille sekä tapahtumien järjestäjille, ja byrokratian purku välttämätöntä. Keskusta-alueellekin on päästävä sujuvasti kaikilla liikennemuodoilla.

Matkailun vauhdittamisessa on yhdistettävä kaupungin toimialojen ja yritysten voimavarat. Kysyin pormestari Vartiaiselta, millaisia lisätoimia on luvassa siihen, että kaupunki tekisi asioita vähemmän yksin ja enemmän yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Helsingin on vasta valittuna maailman kestävän matkailun kärkikaupunkina pystyttävä parempaan.

Kysymykseen vastannut pormestari Vartiainen kertoi hyvän uutisen. Helsinki on vihdoin luomassa mallia, jossa yrityslähtöisesti tehdään yhteistyötä. Toimintatapaan on haettu mallia mm. Ruotsista. Yhteistyötä ei ole se, että kaupunki pitää tiedotustilaisuuden yrittäjille. Kiritän uuden aidon yhteistyön toimintamallin käyttöönottoa!

Uusi Suomi Puheenvuoro 6.2.2025

Vasemmisto on taas kerran painotetun opetuksen kimpussa ja haaveilee kuntavaaliohjelmassaan painotetuista luokista luopumista. Vasemmistoliiton tavoite on kaupunkilaisjärjen vastainen.

Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että Helsingin kaupungin kouluissa kiellettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat.

Tavoite segregaation purusta on valtavan tärkeä, mutta keinona painotetun opetuksen lopettaminen on väärä.

Kaupunginvaltuusto on toistuvasti keskusteluissaan antanut tuen painotetuille luokille. Helsingin on jatkettava kunnianhimoisesti työtä ohjauksen ja tiedon lisäämiseksi perheille sekä lapsille painotetusta opetuksesta ja luokista sekä niihin hakeutumisesta. Tiedon on saavutettava perheet ja oppilaat, jotta jokaista lasta voidaan innostaa löytämään oma mielenkiinnon kohde. Tietoa varmasti monissa perheissä tarvitaan laajemminkin suomalaisen koulupolun mahdollisuuksista.

Helsingissä on tuettava lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Painotettu luokkamuotoinen opetus on hyvä lisä kaupunkimme koulujen toimintaan ja sitä on lakkauttamisen sijaan kehitettävä.

Saamani palautteen ja kokemukseni mukaan painotettu opetus on erittäin tärkeää oppilaille ja opettajille. Painotettu opetus on usein vuosien tai jopa vuosikymmenten kehittelyn tulosta.

Helsingissä on luotava puitteet sille, että painotetun, luokkamuotoisen opetuksen tarjontaa lisätään eri puolilla kaupunkia sen sijaan, että toiminta ajetaan alas. Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja samanarvoisia. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa, eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.

Hyvää vauhdissa olevaa uutta vuotta. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut terveyteni takaisin rintasyöpähoitojen jälkeen. Tunnen olevani elämäni kunnossa. Vuosi 2025 on kuntavaalivuosi. Vaalipäivä on 13.4. Olen motivoitunut lähtemään jälleen ehdokkaaksi. Mukavaa, jos tulet mukaan matkaani sinulle sopivalla tavalla.

Kuluneella valtuustokaudella olemme Helsingissä onnistuneet ottamaan useita tärkeitä askelia eteenpäin, mutta monessa on pystyttävä paljon parempaan. Helsingin päätöksentekoon tarvitaan lisää kaupunkilaisjärkeä ja yhteistyötä. Kaupungin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen kanssa ja vähemmän yksin.

Kaupungin on lisättävä tekemisen vapautta ja vähennettävä byrokratiaa. Yrittäjyyttä ja kulttuurin toimintaedellytyksiä on vahvistettava. Samoin kestävää matkailua, kongressien, urheilu- ja muiden tapahtumien järjestämistä on vauhditettava. Nämä kaikki tuovat työtä ja hyvinvointia.

Helsinkiin kuuluvat tasavertaisina eri kulkumuodot, riittävät parkkipaikat ja julkiseen liikenteeseen kohtuuhintainen lyhyiden matkojen kertalippu. Helsingissä on voitava sujuvasti elää, oppia, harrastaa, yrittää ja käydä töissä.

Keskustan näivettymisen pysäyttämiseksi, elinvoimaisuuden ja sujuvan liikenteen varmistamiseen tarvitaan myös tunneliratkaisuja. Katutyöt ja remontit on tehtävä ripeästi ja niin, ettei alueen arkea turhaan häiritä. Kaupunki on ihmisten koti. Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi, siksi ehdoton ei veronkorotuksille.

Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Asumiseen tarvitaan vaihtoehtoja. Ympärivuoden turvalliset kävely- ja kulkureitit luovat kaupunkiin viihtyisyyttä. Lähiluonto, viheralueet ja puhdas Itämeri ovat rikkautemme, joita on vaalittava entistä vahvemmin. Päätöksenteossa on otettava huomioon myös eläinten hyvinvointi.

Helsingin on oltava turvallinen ja monien mahdollisuuksien kotikaupunki kaiken ikäisille. Turvallisuuden perusta on vahvassa yhteisöllisyydessä ja välittämisessä. Yksinäisyyttä on torjuttava. Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveyspalveluihin on päästävä oikea-aikaisesti. Vanhusten ja omaishoitajan palveluihin tarvitaan inhimillisiä ratkaisuja.

Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet on oltava helposti saatavilla kaiken ikäisille ja kuntoisille eri puolilla kaupunkiamme. Tärkeä investointi ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia.

Kotikaupunkimme asukkaista, osaajista ja osaamisesta huolehtiminen on kaupungin hyvinvoinnin perusta. Helsingin on oltava edelläkävijä myös suurena työnantajana.

Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin.

Olet lämpimästi tervetullut tukemaan vaalityötäni sinulle sopivalla tavalla. Pienikin apu ja tuki on suuri ilo. Mukaan pääsee laittamalla minulle sähköpostia (sari.sarkomaa@eduskunta.fi) tai soittamalla minulle 050 511 3033.

Otan mielelläni palautetta vastaan Helsingin kehittämiseksi. Pidetään yhteyttä.

Helsingin Uutiset mielipide 4.1.2025

Helsingin yliopistollinen sairaala Hus on maamme suurin ja korkeatasoisin terveydenhuollon toimija. HUS vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella mutta myös valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoidosta. Husin toimintaa vaikeuttaa merkittävästi edellisen hallituksen tekemä aluehallintouudistus ja sen epäonnistunut rahoitusmalli. Viime vuoden lopussa käydyt YT-neuvottelut olivat kova isku niin jonossa apua odottaville ihmisille kuin sairaalan henkilöstölle, joka tekee vaativaa työtä ympäri vuorokauden.

Husin toiminta on turvattava valtakunnallisella ratkaisulla. Lainsäädäntöä on muutettava ja korjattava torsoksi jäänyttä rahoitusmallia, jossa ei riittävästi huomioida Husin kustannusrakennetta eikä valtakunnallisia vastuita. Kiireellisintä on tehdä muutos, jonka myötä valtakunnallisesti keskitettyyn erityistason sairaanhoitoon tulisi rahoitus suoraan valtiolta. HUS kantaa keskitetyistä tehtävistä suurimman vastuun.

Tapasin loppusyksystä Husin luottamusmiehiä ja vein heidän huoliterveisiänsä Husin hallituksen jäsenille. Husin ja yhtälailla Helsingin kaupungin on oltava esimerkillisiä työnantajia, vaikka aluehallintouudistus laittoi pääkaupunkiseudun vaikeaan pinteeseen.

Husin henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi Helsingin kaupunginhallituksessa olemme esittäneet nykyistä korkeampaa rahoitusta Hus-yhtymälle, jonka rahoitus tulee Helsingin kaupungilta ja neljältä Uudenmaan hyvinvointialueelta. Emme valitettavasti ole saaneet ehdotuksellemme vielä riittävää kannatusta muilta hyvinvointialueilta.

Helsingin kaupungin budjettineuvotteluissa asetimme valtuustoryhmien kesken tavoitteeksi vahvistaa kaupungin toimia hoitoon pääsyn varmistamiseksi. Erikoissairaanhoidon jonojen lisäksi pääsy perusterveydenhuoltoon on usein liian hidasta. Hoidon jatkuvuutta edistävä omatiimimalli on nyt otettava laajasti käyttöön. Tutun lääkärin ja hoitajan hoitaessa laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät. Varsinkin paljon palveluja tarvitseville on helpotus, että palvelun antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen. Sovimme tavoitteeksi, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Myös vanhusten palveluihin pääsyssä ja laadussa helsinkiläiset ansaitsevat parempaa. Onnistuminen edellyttää toimintojen uudistamista, helsinkiläisten ja kaupunkimme sote-ammattilaisten näkemyksien nykyistä parempaa huomioon ottamista.

Pidän hyvänä lähtökohtana alkaneelle vuodelle 2025 sitä, että kotikaupunkimme budjetista syntyi sopu valtuustoryhmien kesken. Kotikaupunkiamme on viisasta kehittää yhteistyössä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja (kok)

Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen