Kategoria: Blogi

Verkkouutiset 7.11.2024

Lapsia syntyy Suomessa vähemmän kuin koskaan aiemmin. Selkeästi Pohjoismaiden matalin kokonaishedelmällisyys haastaa hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyyden monella tapaa. On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.

Syntyvyydestä käytävä keskustelu osoittaa, ettei asiaan ole yksinkertaisia ratkaisuja. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Sanna Marinin hallitus teki poistaessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen. Kyseessä oli ideologinen valinta, joka heikensi monen tahattomasti lapsettoman mahdollisuuksia toteuttaa lapsitoiveensa.

Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoitojen maksuja. Osalla perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen. Korvauksen poisto on omiaan pidentämään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle. Hoidon odottaminen on erityisen raskasta, koska hoitoon pääsyssä on tiukat ikärajat. Hedelmöityshoitojen korvausten lakkauttaminen heikensi erityisesti 40 vuotta täyttäneiden naisten, joilla on peruste hedelmöityshoitoihin, mahdollisuuksia saada lapsi.

Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista erityisesti niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Se on mahdollista vain osalle lasta toivovista.

Monelle lapsesta haaveilevalle on lämpimästi tervetullut uutinen eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys, jolla Kela-korvaukset palautetaan käyttöön laajuudeltaan sellaisina kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun ennen Marinin hallituksen lakkautuspäätöstä. Uutta on se, että korvaustaso nostetaan 40 prosenttiin. Aiemmin korvausprosentti oli noin 12,8. Nyt tehtävä korotus on tuntuva ja tärkeä tuki hoitoa tarvitseville.

Korvauksen palauttamisen tavoitteena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä, parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta sekä edistää syntyvyyttä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Se on monelle yksi aikuiselämän suurimmista suruista. Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2022 noin 2570 lasta, mikä on 5,9 prosenttia kaikista syntyneistä vauvoista.

On tärkeää yhtä lailla arvioida, tarjotaanko Suomessa tarpeeksi hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Suomessa on aloitettuja hedelmöityshoitoja väestöön suhteutettuna vähiten Pohjoismaissa. Nyt monella jää lapsitoive toteutumatta.

Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on perheystävällinen ja konkreettinen teko lapsihaaveiden toteutumisen puolesta. Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palautus on osa hallitusneuvotteluissa sopimaamme linjaa, jossa Kela-korvauksia nostetaan ja uudistetaan. Koko oppositio on raivoisasti kritisoinut ja vastustanut Kela-korvauksen kehittämistä.

Ennen joulua eduskunnassa käydyissä äänestyksissä näemme, antavatko nykyiset oppositiopuolueet tukensa hedelmöityshoidon Kela-korvaukselle vai äänestävätkö he esitystä vastaan. Silloin selviää, onko vasemmistovihreiden puolueiden ideologinen vastenmielisyys Kela-korvausta kohtaan yhä suurempi kuin ymmärrys perheiden lapsitoiveille.

Suomi-Seura ry:n ja johtamani eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän yhdessä järjestämä tilaisuus oli onnistunut. Paikan päällä eduskunnassa ja etäyhteyksin mukana oli yli 60 henkilöä eri puolilta maailmaa. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille.

Viime eduskuntakauden alussa perustimme aloitteestani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän. Ryhmä on eri eduskuntaryhmien kansanedustajien muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on toimia ulkosuomalaisten äänitorvena ja yhteistyötahona. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ulkosuomalaisten asioista ja nostaa ulkosuomalaisten näkökulmaa esille päätöksenteossa.

Tilaisuutemme tarjosi tärkeän foorumin ulkosuomalaisasioiden esiin nostamiselle ja heidän yhteytensä vahvistamiselle päättäjiin Suomessa.

Avauspuheenvuorossani nostin esille ajankohtaisia ulkosuomalaisten asioita, joiden eteen on tehty työtä.

Ulkosuomalaisten yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan ja mahdollisuus sujuvaan paluumuuttoon ovat tärkeitä tavoitteita sisäministeriön hallinnoimassa ulkosuomalaisstrategiassa. Strategian toimeenpanon vauhdittaminen on keskeisesti ystävyysryhmämme agendalla.

Hallitusohjelman mukaan paluumuuttoa helpotetaan esimerkiksi keventämällä suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia ja nopeuttamalla tutkintojen tunnustamisprosesseja.

Iloitsen, että esitys englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamisesta maamme lukioissa on vihdoin eduskunnan käsittelyssä.

Passien uusiminen on ollut iso huolenaihe monille. Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen biopassien myötä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön tinkimättä passien turvallisuudesta. Monessa EU-maassa passi on voimassa pidempään kuin meillä. On tervetullutta, että 10 vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden kesken toukokuussa. Kiritämme sitä, että päätös saadaan toteutettua ripeästi.

Ulkosuomalaiset tarvitsevat sujuvan tavan asioida Suomen viranomaisten kanssa. Kiritämme työn alla olevan digitaalisen henkilöllisyyden eli digilompakon valmistumista. Tämä parantaisi merkittävästi viranomaisasiointia etenkin niille, joilla ei ole suomalaista pankkitiliä käytössään.

Kirjeäänestyksen mahdollistuminen vuosien vaikuttamisen jälkeen oli iso demokratialoikka, joka paransi ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Nykyisin äänestää voi paikasta riippumatta kirjeellä, eikä esteenä ole enää pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Seuraavaksi on hiottavaa kirjeäänestyksessä vielä olevia haasteita.

Suomalaisuus, suomen kieli ja kulttuuri elävät suomalaisten mukana maailmalla.

On tärkeää, että ulkosuomalaisten identiteettiä ja yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan vahvistaa kielen ja kulttuurin avulla. Siinä Suomi-kouluilla on oma erityisen tärkeä tehtävä.

Suomi-koulut ovat kouluja, joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Suomi-kouluja on maailmalla noin 115, 30 maassa ja niissä opiskelee yli 3600 ulkosuomalaislasta ja -nuorta.

Suomi-koulut ovat olleet minulle sydämen asia. Eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa olemme toistuvasti onnistuneet lisäämään  määrärahoja Suomi-kouluille hallituksen väristä riippumatta. Keskeinen tavoitteemme on Suomi- koulujen määrärahatason nostaminen pysyvästi, jotta ne voivat kehittää toimintaansa. Suomi-koulut palvelevat kiitettävästi suomalaisia perheitä, heidän lastensa ja nuortensa kielellistä ja kulttuurista kehitystä kansainvälisessä maailmassa. Yhtälailla on tärkeää huolehtia Etäkoulu Kulkurin määrärahoista. Kulkuri on ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu, jossa lapsi oppii suomen kieltä ja suomeksi – tarvittaessa kaikkia peruskoulun aineita. Kulkurilla on lähes 50 vuoden kokemus ulkomailla asuvien lasten etäopetuksesta.

Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää. Meidän tehtävämme Arkadianmäellä on varmistaa, että ulkosuomalaiset tuntevat yhteytensä Suomeen vahvana ja he saavat tarvitsemansa palvelut asuinpaikasta huolimatta.

Puhujina eduskunnan tilaisuudessa olivat myös Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri, ystävyysryhmämme varapuheenjohtaja, kansanedustaja Saku Nikkanen (SDP), lainsäädäntöasiantuntija Ami Kimanen (PS) ja kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.), Atte Harjanne (vihr.) sekä Henrik Wickström (RKP). Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja puhujille.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.

Iloitsen, että voimme korjata  pääministeri Marinin hallituksen käsittämättömän päätöksen lakkauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaus. Monelle lapsesta haaveilevalle korvauksen palautus ja merkittävä nosto 40 prosenttiin on lämpimästi tervetullut. Vuonna 2022 korvausprosentti oli noin 12,8 %. Korotus on tuntuva.

Eduskunta on tänään  aloittanut lakiesityksen käsittelyn. Hedelmöityshoitojen korvaukset palautettaisiin laajuudeltaan sellaisina kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun saakka ennen Marinin hallituksen lakkautuspäätöstä.

Haluamme, että mahdollisimman monella on mahdollisuus toteuttaa lapsitoiveensa. Esityksen tavoitteena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä, parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta sekä edistää syntyvyyttä. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Valtaosa yksityisistä klinikoista on asettanut yläikärajan hoitoihin osallistumiselle, vaikkei laki ikärajaa määrääkään. Yläikäraja vaihtelee jonkin verran klinikoittain, mutta on yleisesti naisten kohdalla 40–47 vuotta. Julkisella sektorilla yläikärajat olivat yksityistä sektoria matalammat, yleisesti 40 vuotta.

Olen saanut kysymyksiä siitä miksi Kela-korvauksia maksetaan vain sairauden perusteella. Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulle korvataan tarpeelliset sairaanhoidon kustannukset. Sairausperuste on koko sairausvakuutusjärjestelmämme perusta ja sairausperuste korvauksen saamisen edellytyksenä pohjautuu siis järjestelmään pohjautuvan lakiin. Suurempi sairausvakuutuslain uudistaminen olisi viivästyttänyt hedelmöityshoitojen palautusta. Korvausten palauttaminen aiemman mallin mukaisesti oli toteutettavissa nopeasti. Ymmärrän varsin hyvin tämän sairausvakuutusjärjestelmämme tuoman rajauksen ongelmat, joihin ratkaisuja olisi jatkossa löydettävä.

Hoitoja annetaan julkisessa terveydenhuollossa yhdenvertaisesti naisille, naispareille ja nais-miespareille. Naisen tulee olla alle 40-vuotias, kun hoitopäätöstä annetaan, paitsi jos aiemmin on tehty hoitoja ja ne ovat vielä kesken. Julkisella sektorilla hedelmöityshoitojen määrä on rajoitettu, ja pääsääntöisesti IVF-hoitoja annetaan korkeintaan kolme hoitokierrosta. Hoitoja tehdään myös lahjoitetuilla sukusoluilla.

Esimerkiksi HUS ilmoittaa sivuillaan, että IVF-hoitoon on sen suuren kysynnän vuoksi jonoa, jonotusaika vaihtelee 4 ja 6 kuukauden välillä. Ovulaatioinduktio- ja inseminaatiohoitoon ei ole jonoa, mutta joskus hoitoa ei päästä aloittamaan heti vastaanottokäyntien ruuhkautumisen vuoksi. Lahjasukusoluhoitojen jonotusaika vaihtelee sukusolujen saatavuuden mukaan.

On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Suomessa on Pohjoismaiden matalin hedelmällisyysluku. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Marinin hallitus teki poistaessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen.

Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palautus on osa hallitusneuvotteluissa sopimaamme linjaa, jossa Kela-korvauksia nostetaan ja uudistetaan.

Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Tahaton lapsettomuus on monelle yksi elämän suurimmista suruista. Kela-korvausten palauttaminen mahdollistaa yhä useammalle yhdenvertaisemmat mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin.

Suomessa moni lapsitoive jää toteutumatta hoitojen saatavuusongelmien vuoksi. Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa on aloitettuja hedelmöityshoitoja väestöön suhteutettuna vähiten Pohjoismaissa. Myös lapsia syntyy koeputkihedelmöitysten avulla suhteellisesti vähiten Pohjoismaissa. Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on perheystävällinen ja konkreettinen teko lapsihaaveiden toteutumisen puolesta.

Peruskoulun tulevaisuustyö –hankkeen osana on avattu kaikille avoin verkkoaivoriihi. Kysely on avoinna 30.9. asti osoitteessa http://www.fountainpark.fi/tulevaisuudenperusopetus

Peruskoulun tulevaisuustyö on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa. Taustalla on huoli 2000-luvun ajan heikentyneistä oppimistuloksista, sekä tulosten erojen kasvusta oppilaiden ja koulujen välillä.

Tulevaisuustyön tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii opetusministeri ja minulla on ilo toimia varapuheenjohtajana. Kansainvälisenä yhteistyötahona on OECD.

Hankkeen tulokset ja ehdotukset koostava visioraportti valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.

Ajatukset peruskoulun muutostarpeista ja vahvuuksista ovat tervetulleita.

Verkkouutiset blogi 5.9.2024

Lasten ja nuorten elämän vallanneet sosiaalinen media ja älylaitteet eivät ole vain kotikutoinen ongelma. Lähes neljäsosa maailman maista on kieltänyt kokonaan puhelimen käytön kouluissa. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tuoreen raportin mukaan älypuhelimien käyttö aiheuttaa keskittymishäiriöitä ja heikentää oppimistuloksia. Valtioita suositellaan säätelemään digiteknologian käyttöä kouluissa nykyistä tarkemmin.

Unesco varoittaa teknologian liiallisesta käytöstä koulutuksessa ja siitä, että digitaaliset materiaalit voivat kääntyä haitaksi. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua. Myös OECD on katsonut, että digilaitteilla vietetty liika aika voi heikentää oppimista ja hyvinvointia. Unescon varoitus on syytä ottaa tosissaan. Tarvitsemme laajempia toimia luotsaamaan lasten ja nuorten digiarkea. Tehtävää ei saa jättää yksin koulujen ja varhaiskasvatuksen harteille. Kodin rooli on asiassa on  merkittävä.

Haaste on se, että digiteknologian lisäarvosta koulutuksessa on vähän vankkaa näyttöä ja tutkimustulokset ovat osin ristiriitaista. Tarkastelussa on syytä katsoa erikseen laajemmin digioppimista ja toisaalta älylaitteiden käyttöä sekä ruutuaikaa.

Digitaalisilla oppimateriaaleilla on monia hyvä puolia, kuten opetuksen eriyttäminen, mahdollisuus yksilölliseen ja aktiiviseen oppimiseen. Tulokset ovat riippuvaisia materiaalien laadusta ja opetuksen toteutuksesta. Teknologian hyödyt ja haitat vaihtelevat myös oppiaineesta ja oppimistavoitteista riippuen. Kaikissa oppiaineissa digitaaliset materiaalit eivät välttämättä tue oppimista yhtä hyvin kuin perinteiset menetelmät. Tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteiset painetut materiaalit, kuten kirjat, voivat tukea syvällisempää luetun ymmärtämistä ja oppimista.

Pelkkä innostus teknologian hyödyntämiseen voi johtaa pedagogisten tavoitteiden sivuuttamiseen. Monissa maamme kouluissa on päädytty tekemään loikka taaksepäin ja osin palattu perinteisiin oppimateriaaleihin liian nopean ja huonosti suunnitellun digiloikan jälkeen.

Ihmiset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta yhtä lailla nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat ja laaja pedagoginen vapaus toteuttaa opetusta.

Rehtorien ja opettajien yhtälailla välttämätöntä saada riittävästi koulutusta ja tukea, jotta he pystyvät käyttämään digitaalisia oppimateriaaleja pedagogisesti järkevällä tavalla. Tämä mahdollistaa myös sen, että oppilaat oppivat käyttämään teknologiaa turvallisesti ja vastuullisesti. Turvallinen ja kriittinen digitaalinen lukutaito on nykyään tärkeä osa oppimista ja työelämäntaitoja.

Useimmissa luokissa on havaittu, että oppilaat käyttävät digilaitteita väärin, kuten katsomalla videoita tai pelaamalla pelejä oppituntien aikana. Tämä heikentää oppimistuloksia ja lisää oppilaiden ruudulla olemisesta aiheutuvaa kokonaiskuormitusta.

Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä.  Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä, omaa kehoa ja elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.

Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan.

Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita. Olen samaa mieltä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa siitä, että opettajille tulee antaa oikeus päättää älylaitteiden käytöstä laajemmin ja tarvittaessa kerätä kaikkien oppilaiden puhelimet pois ennen koulupäivää tai oppitunnin alkua.

Opetusministeriössä on valmisteilla hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesitys, jonka avulla kouluissa voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen. Uudet säädökset on syytä saada viipymättä eduskunnan käsittelyyn. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin ja oppilaiden sekä opettajien hyvinvointiin.

Tarve on myös laajemmalle kansalliselle keskustelulle ja tarvittaessa lisälinjauksille pedagogisesti laadukkaan oppimisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi digitalisaation edessä. Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan kaikki asianosaiset, myös lapset ja nuoret.

Teknologia ei voi koskaan täysin korvata vuorovaikutteista, ammattitaitoisen opettajan johtamaa opetusta. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa ja vuorovaikutusta oppiakseen, kehittyäkseen ja kasvaakseen turvallisesti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on sanoi puhuessaan opiskelijoille osuvasti: ”Lukekaa kirjaa yksi tunti päivässä, liikkukaa yksi tunti päivässä ja rajoittakaa sosiaalinen media yhteen tuntiin päivässä.” Tämä ohje sopii hyvin kaikenikäisille.

Munkkiniemenbaanan eli Etu-Töölön ja Munkkiniemen välille suunnitteilla olevan pyöräliikenneväylän yleissuunnitelman käsittely on aloitettu kaupunkiympäristölautakunnassa. Suunnitelma on herättänyt valtavasti keskustelua, eikä ihme.

Tervetuloa keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia kokoomuslaisten kaupunginvaltuutettujen ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsenten kanssa Munkkiniemen baanan yleissuunnitelmasta Munkkiniemen Puukioskille Laajalahdenaukiolle lauantaina 31.8. klo 15.

Olen tavattavissa yhdessä kokoomuksen kaupunginvaltuutettu, kaupunkiympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Risto Rautavan sekä monen muun kokoomustoimijan kanssa.

Olen lauantaina menossa mukana myös Lauttasaari-päivillä ja tavattavissa Lauttasaaren Kasinonrannassa kokoomuksen ständillä klo 13-14.

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista.

Munkkiniemenbaanan reitti on suunniteltu kulkevan Humallahden kallioiden edessä merenlahden päälle rakennettavaa betonista rakennelmaa pitkin. Ainutlaatuiselle rantakallioalueelle esitetään rakentamista mm siksi, että pyöräilijät välttäisivät reitillä olevalla mäellä polkemisen. Betonisiltaa perustellaan myös sillä, että jyrkät mäet saattavat toimia esteenä sellaisille, jotka eivät vielä pyöräile.

Esitettyä luontoa pilaavaa, kallista ja täysin turhaa rakennelmaa ei tule toteuttaa. Järkevä toteuttamiskelpoinen ratkaisu on pitää baana jo olemassa olevalla Paciuksenkadun pyörätiellä. Tämä linjausvaihtoehto oli alun perin suunnitelmassa esillä ja siihen olisi viisasta palata.

Humallahden kalliot ovat luonnonarvoiltaan ja maisemallisesti arvokkaita. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kannanotossaan varoittanut, että baana uhkaa Humallahden rannan ruovikoita, arvolehtoa ja kalliomaisemaa. Helsingissä ei ole enää montaa luonnontilassa säilynyttä kalliorantaa ja nykyisiä on suojeltava.

Suunnitelma on herättänyt paljon muitakin huolia. Suunnitelman pelätään ruuhkauttavan liikennettä Mechelininkadulla ja Pohjoisella Hesperiankadulla entisestään. Ruuhkia lisäävät jo keskusta-alueella tehdyt liikenneratkaisut.

Aiemmissa suunnitelmaluonnoksissa on kaavailtu Munkkiniemen Puistotien poikkikatujen, Solnantie ja Kadetintien, sulkemista Puistotien ylityksen kohdalta autoliikenteeltä. Tämä ruuhkauttaisi liikennettä Puistotiellä ja pienemmillä asuinkaduilla, vaikeuttaen asukkaiden arkea ja liikkumista. Pienillä kaduilla on asuntojen lisäksi päiväkoteja, kouluja, urheilukenttiä ja siten paljon eri ikäisiä kävelijöitä.  Ruuhkautunut liikenne lisäisi turvattomuutta ja vähentäisi viihtyisyyttä. Uusimmassa suunnitelmaesityksessä teiden sulkua siirretään tuonnemmaksi muttei hylätä.

Puistotie on Munkkiniemen tärkeä keskus, jonka luonnetta ei saa baanasuunnitelmalla pilata. Suuri huoli on lippakioskialueesta, joka on alueen asukkaiden olohuone. Laajalahden aukio on säilytettävä turvallisena, riittävän väljänä sekä viihtyisänä tapaamis- ja kulkualueena, graniittikoroke on pidettävä jatkossakin koskemattomana paikallaan

Pahimpiin riskikohtiin Munkkiniemen puistotien itä- ja länsipään ongelmallisin kohtiin on saatava turvalliset liikenneratkaisut. Nykyinen Munkkiniemen puistotien pyörätie on muutoin vallan toimiva sellaisenaan.

Helsingin kaupunki on sitoutunut kehittämään pyöräilyinfrastruktuuriaan erityisesti kantakaupungin alueella ja laajentamalla baanaverkkoa.  On tärkeää, että pyöräilyn edellytyksiä ja pyöräilyreittejä kehitetään. Pyöräily on monelle mukava liikkumis- ja liikuntamuoto.  Helsinkiin ovat lämpimästi tervetulleita nykyistä yhtenäisemmät ja turvallisemmat pyöräilyreitit, mutta niitä ei pidä rakentaa piittaamatta vaikutuksista muihin liikkujiin, turvallisuuteen, asuinalueiden omaleimaisuuteen, luontoarvoihin tai verorahojen järkevään käyttöön.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset Helsingin kehittämiseksi ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.

Uusi Suomi Puheenvuoro 27.8.2024

Päivän paras uutinen: Ministeri Juuson johdolla käynnistetään pikaiset lainsäädäntötoimet ruuhkautuneen Soteri-rekisterin ongelmien ratkaisemiseksi.

Lainvalmistelun tavoitteena on mm. mahdollistaa se, että sote-alan itsenäiset ammatinharjoittajat voisivat vuoden 2025 loppuun saakka käynnistää toimintansa välittömästi jätettyään hakemuksen virastolle. Tilapäinen laki on määrä valmistella pikimmiten. Tällöin toiminnan aloittaminen ei viivästyisi kohtuuttomasti hakemuskäsittelyn ruuhkien seurauksena. Rekisteröintimenettelyn laajentamista julkisiin palveluihin myös lykätään vuoteen 2027.

Olen saanut kesän aikana paljon yhteydenottoja yrittäjiltä Soteri-rekisterin ruuhkautumisesta. Viime kaudella säädetyn ja vuoden alussa voimaan astuneen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain mukaisen Soteri-rekisterin jonotilanne johtaa suoriin tulonmenetyksiin sekä elinkeinotoiminnassa syntyvien verotulon menetyksiin.

Yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluntuottajat, sekä yksityiset elinkeinonharjoittajat, ovat velvoitettuja odottamaan rekisteröintipäätöstä ennen kuin voivat aloittaa toimintansa.

Viimeaikaiset tiedot Soteri-rekisterin tilanteesta ovat olleet huolestuttavia. Heinäkuussa julkaistun avin tiedotteen mukaan terveydenhuollon rekisteröintihakemusten käsittelyaika on venynyt joissain tapauksissa jopa kuuteen kuukauteen. Tämä on täysin kohtuuton tilanne monille yrittäjille ja yrityksille, joiden toiminta on rekisteröintipäätöksestä riippuvaista.

Ruuhkat aiheuttavat merkittäviä tulonmenetyksiä ja heikentävät palvelujen saatavuutta. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n tekemään kyselyyn vastanneet yrittäjät kertoivat menettäneensä keskimäärin 17 000 euroa tai 3,5 kuukauden palkan estyneen työnteon seurauksena.

Vaikea jonotilanne ei vaikuta ainoastaan uusiin toimijoihin, vaan se jarruttaa myös niiden yritysten toimintaa, jotka ovat jo rekisterissä. Ammatinharjoittajien palkkaaminen, sijaisuudet ja rekrytointi viivästyvät. Kuntoutuspalveluiden saaminen ajoissa on elintärkeää ihmisten työ- ja toimintakyvyn kannalta, ja nykyinen tilanne hidastaa kuntoutujien hoitoon pääsyä.

Nykyisin monet hakemukset palautetaan täydennettäväksi puuttuvien tietojen vuoksi, mikä hidastaa prosessia entisestään. Jos lupaviranomainen voisi hyväksyä hakemuksen ehdollisena, tämä nopeuttaisi käsittelyä ja purkaisi jonoja merkittävästi.

On erinomainen uutinen, että ministeriössä valmistellaan uusia keinoja, joilla vältetään turha byrokratia ja varmistetaan, ettei elinkeinonharjoittajien toimintaa viivytetä tarpeettomasti. On kohtuutonta, että esimerkiksi hakemuksessa yhden päivämäärätiedon puuttuminen voi estää yrittäjää aloittamasta toimintaansa.

Nostin aiemmin esille Kuntoutusyrittäjät ry:n ehdotuksen muuttaa asetusta käsittelyaikojen lyhentämiseksi ja jätin kirjallisen kysymyksen palvelutuottajarekisteri Soterin käsittelyaikojen saattamisesta valvontalain mukaiselle tasolle, sekä palveluntuottajien oikeuden elinkeinoon ja työhön turvaamisesta Soteri-rekisteriä koskevalla säädösmuutoksella.

Teen osaltani töitä, että asia etenee nopeasti, jotta helpotamme yrittäjien tilannetta ja parannamme palveluiden saatavuutta Suomessa.

Uusi Suomi Puheenvuoro 29.5.2024

Kansalaisaloite eutanasiasta luovutettiin tänään eduskunnan käsiteltäväksi. Suuri kiitos aloitteen tekijöille ja sen allekirjoittaneille.

Olin mukana luovutustilaisuudesta. Toivotin omasta puolestani kansalaisaloitteen tervetulleeksi ja annan sille tukeni.

Näkemykseni perustuu pitkään punnintaan. Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys lainsäätäjälle ylitettäväksi. En voi kuitenkaan sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä – tilanteita, joissa ei ole eettistä perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta.

Erittäin rajatuissa tilanteissa eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.

Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia.

Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava.

Edellinen kansalaisaloite eutanasiasta keräsi vaadittavat nimet ja eteni eduskuntaan, jossa se käsiteltiin ja hylättiin keväällä 2018. Tämän jälkeen asiantuntijaryhmä selvitti elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa sekä eutanasiaan liittyviä sääntelytarpeita, mutta ei päässyt yksimielisyyteen eutanasiakysymyksestä.

Samainen työryhmä esitti yksimielisesti lainsäädäntömuutosten olevan välttämättömiä saattohoidon kehittämiseksi. Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Lakiesitys on saatava eduskuntaan pian.

Eutanasialainsäädännön etenemisen kannalta kansalaisaloite on välttämätön.

Kansalaisaloite  keräsi vuorokaudessa yli 10000 allekirjoitusta. Nyt tarvittavat nimet on koossa ja eduskunta voi aloittaa aloitteen käsittelyn. Aika voi olla otollisempi aloitteen läpimenolle. Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Useat kyselyt, vaalikonevastaukset ja puolueiden tekemät linjaukset tukevat uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta.

Myös osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa puolletaan eutanasian laillistamista hyvin tarkoin rajatuin ehdoin.

Sitten kun ja toivottavasti mahdollisimman pian ryhdytään eutanasian mahdollistavaa lainsäädäntöä laatimaan, on siinä yhteydessä välttämätöntä varmistaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä on asiassa täysi omantunnon vapaus. Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt.

Uusi Suomi Puheenvuoro 31.5.2024

Monissa perheissä valmistaudutaan juhlistamaan kouluvuotensa päättäviä lapsia ja nuoria. Kevätjuhlat ovat perinteinen tapa päättää kouluvuosi. Suvivirsi on ollut pitkään osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä.

Viime vuosien varrella on aika ajoin käyty monenlaista keskustelua koulujen juhlien luonteesta ja siitäkin, voiko Suvivirren laulaa kevätjuhlassa. Lopulta asiaa on käsitelty jopa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, jonka linjaus oli odotettu: Suvivirren laulaminen kevätjuhlassa ei ole uskonnon harjoittamista.

Osana vilkkaimpana keskustelua Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry:n puheenjohtaja kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle Facebook-päivityksestäni, jossa kirjoitin Suvivirren olevan osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä eikä uskonnonharjoittamista.

Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja päätyi tukemaan näkemystäni: Suvivirsi on osa suomalaista kevätjuhlaperinnettä, eikä kevätjuhla ole uskonnollinen juhla.

Opetushallitus (OPH) on vuoden 2022 linjauksessaan muistuttanut, että kouluvuoteen kuuluu myös perinteisiä, kaikille yhteisiä juhlia, joihin lasten ja nuorten tulee osallistua. Näihin juhliin voi linjauksen mukaan sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, kuten Suvivirsi, jotka ovat suomalaiseen kulttuuriin liittyviä traditioita. OPH on perustuslakivaliokunnan kantaan pohjautuen linjannut, että juhlassa laulettava yksittäinen virsi ei tee juhlasta vielä uskonnollista tilaisuutta.

Tietenkin koulut ja päiväkodit itse päättävät juhlista, mutta ei ole mitään syytä siihen, että perinteitä pitäisi muuttaa. Päinvastoin globaalissa ja aina monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on vahvuus, samalla huomioiden lasten ja nuorten erilaisuus. Oman kulttuurin tunteminen sekä ymmärtäminen auttaa muiden kulttuurien ymmärtämisessä. Perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa.

Paljon onnea uusille ylioppilaille ja ammattiin valmistuneille. Iloa kaikille kouluvuoden päättäneille kesälomalle lähteville oppilaille ja opiskelijoille. Valtavat kiitokset opettajille, koulujen ja oppilaitosten väelle tärkeästä työstä.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Uusi Suomi Puheenvuoro 4.5.2024

Hallituspuolueiden norminpurkutyöryhmän linjaus palauttaa kymmenen vuotta voimassa olevat passit on tervetullut. Voimassaolon pidennys toisi helpotusta poliisin lupapalveluiden pitkiin odotusaikoihin ja kansalaisten arkeen.

Asia on hyvin tärkeä myös ulkosuomalaisille, joille passin uusiminen ulkomailla on kallista ja vaivalloista, mikäli ei asu lähetystön lähettyvillä.

Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen, kun biopassit otettiin käyttöön vuonna 2006. Peruste siirtyä viiden vuoden vaihtoväliin oli tekninen ja silloin käyttöön otettuun biometriikkaan liittyvä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön. Samalla on tietenkin varmistettava, että muutos voidaan tehdä passien turvallisuudesta tinkimättä.

Useissa maissa vaaditaan, että passi on voimassa vähintään puoli vuotta maahan saavuttaessa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viiden vuoden passi on neljän ja puolen vuoden passi. Se on hyvin lyhyt aika ja aiheuttaa turhaa byrokratiaa kaikille.

EU:n passiasetuksessa säädetään passien turvatekijöistä, kuten kasvokuvasta ja sormenjäljistä, mutta voimassaoloajan päättää kukin jäsenvaltio itse. Voimassaolon lyhentäminen viiteen vuoteen on aiheuttanut harmia monille suomalaisille.

Turhan byrokratian purkaminen on kaikkien etu. Useissa EU-maissa passit ovat voimassa pidempään kuin meillä. Passin voimassaolon pidennys olisi kansalaisille tervetullut uudistus.

Kymmenen vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmässä. Nyt on tavoitteen toteuttamiseen löydettävä keinot ja tuotava lakiesitys eduskunnan.