Siirry sisältöön

Uusi Suomi Puheenvuoro 13.2.2025

Viimeisimmällä Helsingin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla keskustelimme kaupungin keskustan elinvoimaisuuden palauttamisesta.

Nostin puheenvuorossani esille matkailun keskeisenä toimena keskustan ja koko Helsingin elinvoiman lisäämisessä.

Matkailu tuo myönteisiä kerrannaisvaikutuksia monille aloille. Hotellit, ravintolat ja kauppa kaipaavat kipeästi lisää asiakkaita. Helsinkiläiset tarvitsevat lisää työpaikkoja ja kaupunki verotuloja.

Onnistuaksemme on yhden luukun periaate yrittäjille sekä tapahtumien järjestäjille, ja byrokratian purku välttämätöntä. Keskusta-alueellekin on päästävä sujuvasti kaikilla liikennemuodoilla.

Matkailun vauhdittamisessa on yhdistettävä kaupungin toimialojen ja yritysten voimavarat. Kysyin pormestari Vartiaiselta, millaisia lisätoimia on luvassa siihen, että kaupunki tekisi asioita vähemmän yksin ja enemmän yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Helsingin on vasta valittuna maailman kestävän matkailun kärkikaupunkina pystyttävä parempaan.

Kysymykseen vastannut pormestari Vartiainen kertoi hyvän uutisen. Helsinki on vihdoin luomassa mallia, jossa yrityslähtöisesti tehdään yhteistyötä. Toimintatapaan on haettu mallia mm. Ruotsista. Yhteistyötä ei ole se, että kaupunki pitää tiedotustilaisuuden yrittäjille. Kiritän uuden aidon yhteistyön toimintamallin käyttöönottoa!

Uusi Suomi Puheenvuoro 6.2.2025

Vasemmisto on taas kerran painotetun opetuksen kimpussa ja haaveilee kuntavaaliohjelmassaan painotetuista luokista luopumista. Vasemmistoliiton tavoite on kaupunkilaisjärjen vastainen.

Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että Helsingin kaupungin kouluissa kiellettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat.

Tavoite segregaation purusta on valtavan tärkeä, mutta keinona painotetun opetuksen lopettaminen on väärä.

Kaupunginvaltuusto on toistuvasti keskusteluissaan antanut tuen painotetuille luokille. Helsingin on jatkettava kunnianhimoisesti työtä ohjauksen ja tiedon lisäämiseksi perheille sekä lapsille painotetusta opetuksesta ja luokista sekä niihin hakeutumisesta. Tiedon on saavutettava perheet ja oppilaat, jotta jokaista lasta voidaan innostaa löytämään oma mielenkiinnon kohde. Tietoa varmasti monissa perheissä tarvitaan laajemminkin suomalaisen koulupolun mahdollisuuksista.

Helsingissä on tuettava lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Painotettu luokkamuotoinen opetus on hyvä lisä kaupunkimme koulujen toimintaan ja sitä on lakkauttamisen sijaan kehitettävä.

Saamani palautteen ja kokemukseni mukaan painotettu opetus on erittäin tärkeää oppilaille ja opettajille. Painotettu opetus on usein vuosien tai jopa vuosikymmenten kehittelyn tulosta.

Helsingissä on luotava puitteet sille, että painotetun, luokkamuotoisen opetuksen tarjontaa lisätään eri puolilla kaupunkia sen sijaan, että toiminta ajetaan alas. Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja samanarvoisia. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa, eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.

Hyvää vauhdissa olevaa uutta vuotta. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut terveyteni takaisin rintasyöpähoitojen jälkeen. Tunnen olevani elämäni kunnossa. Vuosi 2025 on kuntavaalivuosi. Vaalipäivä on 13.4. Olen motivoitunut lähtemään jälleen ehdokkaaksi. Mukavaa, jos tulet mukaan matkaani sinulle sopivalla tavalla.

Kuluneella valtuustokaudella olemme Helsingissä onnistuneet ottamaan useita tärkeitä askelia eteenpäin, mutta monessa on pystyttävä paljon parempaan. Helsingin päätöksentekoon tarvitaan lisää kaupunkilaisjärkeä ja yhteistyötä. Kaupungin on tehtävä enemmän yhdessä asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen kanssa ja vähemmän yksin.

Kaupungin on lisättävä tekemisen vapautta ja vähennettävä byrokratiaa. Yrittäjyyttä ja kulttuurin toimintaedellytyksiä on vahvistettava. Samoin kestävää matkailua, kongressien, urheilu- ja muiden tapahtumien järjestämistä on vauhditettava. Nämä kaikki tuovat työtä ja hyvinvointia.

Helsinkiin kuuluvat tasavertaisina eri kulkumuodot, riittävät parkkipaikat ja julkiseen liikenteeseen kohtuuhintainen lyhyiden matkojen kertalippu. Helsingissä on voitava sujuvasti elää, oppia, harrastaa, yrittää ja käydä töissä.

Keskustan näivettymisen pysäyttämiseksi, elinvoimaisuuden ja sujuvan liikenteen varmistamiseen tarvitaan myös tunneliratkaisuja. Katutyöt ja remontit on tehtävä ripeästi ja niin, ettei alueen arkea turhaan häiritä. Kaupunki on ihmisten koti. Asumista ja elämistä Helsingissä ei saa tehdä kalliimmaksi, siksi ehdoton ei veronkorotuksille.

Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Asumiseen tarvitaan vaihtoehtoja. Ympärivuoden turvalliset kävely- ja kulkureitit luovat kaupunkiin viihtyisyyttä. Lähiluonto, viheralueet ja puhdas Itämeri ovat rikkautemme, joita on vaalittava entistä vahvemmin. Päätöksenteossa on otettava huomioon myös eläinten hyvinvointi.

Helsingin on oltava turvallinen ja monien mahdollisuuksien kotikaupunki kaiken ikäisille. Turvallisuuden perusta on vahvassa yhteisöllisyydessä ja välittämisessä. Yksinäisyyttä on torjuttava. Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Terveyspalveluihin on päästävä oikea-aikaisesti. Vanhusten ja omaishoitajan palveluihin tarvitaan inhimillisiä ratkaisuja.

Liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet on oltava helposti saatavilla kaiken ikäisille ja kuntoisille eri puolilla kaupunkiamme. Tärkeä investointi ovat lapset ja nuoret sekä laadukkaat koulut ja päiväkodit lähellä kotia.

Kotikaupunkimme asukkaista, osaajista ja osaamisesta huolehtiminen on kaupungin hyvinvoinnin perusta. Helsingin on oltava edelläkävijä myös suurena työnantajana.

Ajattelen, että aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin.

Olet lämpimästi tervetullut tukemaan vaalityötäni sinulle sopivalla tavalla. Pienikin apu ja tuki on suuri ilo. Mukaan pääsee laittamalla minulle sähköpostia (sari.sarkomaa@eduskunta.fi) tai soittamalla minulle 050 511 3033.

Otan mielelläni palautetta vastaan Helsingin kehittämiseksi. Pidetään yhteyttä.

Helsingin Uutiset mielipide 4.1.2025

Helsingin yliopistollinen sairaala Hus on maamme suurin ja korkeatasoisin terveydenhuollon toimija. HUS vastaa erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudenmaan alueella mutta myös valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoidosta. Husin toimintaa vaikeuttaa merkittävästi edellisen hallituksen tekemä aluehallintouudistus ja sen epäonnistunut rahoitusmalli. Viime vuoden lopussa käydyt YT-neuvottelut olivat kova isku niin jonossa apua odottaville ihmisille kuin sairaalan henkilöstölle, joka tekee vaativaa työtä ympäri vuorokauden.

Husin toiminta on turvattava valtakunnallisella ratkaisulla. Lainsäädäntöä on muutettava ja korjattava torsoksi jäänyttä rahoitusmallia, jossa ei riittävästi huomioida Husin kustannusrakennetta eikä valtakunnallisia vastuita. Kiireellisintä on tehdä muutos, jonka myötä valtakunnallisesti keskitettyyn erityistason sairaanhoitoon tulisi rahoitus suoraan valtiolta. HUS kantaa keskitetyistä tehtävistä suurimman vastuun.

Tapasin loppusyksystä Husin luottamusmiehiä ja vein heidän huoliterveisiänsä Husin hallituksen jäsenille. Husin ja yhtälailla Helsingin kaupungin on oltava esimerkillisiä työnantajia, vaikka aluehallintouudistus laittoi pääkaupunkiseudun vaikeaan pinteeseen.

Husin henkilöstön laadukkaan työskentelyn ja erikoissairaanhoidon jonojen purkamiseksi Helsingin kaupunginhallituksessa olemme esittäneet nykyistä korkeampaa rahoitusta Hus-yhtymälle, jonka rahoitus tulee Helsingin kaupungilta ja neljältä Uudenmaan hyvinvointialueelta. Emme valitettavasti ole saaneet ehdotuksellemme vielä riittävää kannatusta muilta hyvinvointialueilta.

Helsingin kaupungin budjettineuvotteluissa asetimme valtuustoryhmien kesken tavoitteeksi vahvistaa kaupungin toimia hoitoon pääsyn varmistamiseksi. Erikoissairaanhoidon jonojen lisäksi pääsy perusterveydenhuoltoon on usein liian hidasta. Hoidon jatkuvuutta edistävä omatiimimalli on nyt otettava laajasti käyttöön. Tutun lääkärin ja hoitajan hoitaessa laatu paranee, palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät. Varsinkin paljon palveluja tarvitseville on helpotus, että palvelun antaa mahdollisimman usein tuttu ammattilainen. Sovimme tavoitteeksi, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Myös vanhusten palveluihin pääsyssä ja laadussa helsinkiläiset ansaitsevat parempaa. Onnistuminen edellyttää toimintojen uudistamista, helsinkiläisten ja kaupunkimme sote-ammattilaisten näkemyksien nykyistä parempaa huomioon ottamista.

Pidän hyvänä lähtökohtana alkaneelle vuodelle 2025 sitä, että kotikaupunkimme budjetista syntyi sopu valtuustoryhmien kesken. Kotikaupunkiamme on viisasta kehittää yhteistyössä.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja (kok)

Helsingin kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen

Uusi Suomi Puheenvuoro 31.1.2024

Eduskuntaan ehti kuin ehtikin vielä vuoden lopussa pitkään odotettu ja välttämätön lakiesitys, joilla pyritään saamaan peruskouluissamme häiritsevä älylaitteiden käyttö kuriin. Lakiesityksestä sovimme hallitusneuvotteluissa ja esitystä on odotettu ja kiritetty monin tavoin. Tervetullut lakiesitys edistää oppilaiden ja opettajien työrauhaa. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin ja oppilaiden sekä opettajien sekä muun koulun henkilöstön hyvinvointiin.

Lakiesityksessä puhelimien ja muiden mobiililaitteiden käyttö esitetään peruskoulussa kiellettäväksi. Opettajan tai rehtorin luvalla laitetta saisi käyttää oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitamiseen. 

Iloitsen, lakiesitykseen sisällytetty myös kännyköiden kuriin laittaminen välitunneilla. Lakimuutoksen jälkeen koulujen olisi määriteltävä säännöissään, miten puhelimia saa käyttää välitunneilla ja miten niitä säilytetään koulupäivän aikana. Olen asiaa sitkeästi kirittänyt.

Välitunnit tulisi omistaa pääosin esimerkiksi liikkumiseen ja sosiaalisiin kohtaamisiin. Tutkimusten mukaan nuorten liikkuminen ja sosiaaliset taidot ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Näitä opitaan yhdessä muiden kanssa toimiessa. 

Suomi on asiassa muita Pohjoismaita jäljessä. Tanskassa matkapuhelimia ei lähtökohtaisesti saa käyttää peruskouluissa. Kännykkäparkit ovat mm. Norjassa ja Ruotsissa arkipäivää.  Ruotsissa mobiililaitteita saa käyttää koulussa vain opettajan hyväksynnällä ja tulossa on lainsäädäntö, jossa luvanvaraisuus laajennetaan koskemaan myös välitunteja vuosiluokilla 1–9. Käyttö on mahdollista opettajan ohjeistuksesta tai lääketieteellisestä syystä.

Kannustan myös edistämään ehdotustani selvittää mobiililaitteiden käyttörajoitusten ulottamista myös perusopetuslain mukaiseen aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Suomessa hankitaan puhelimet lapsille hyvin varhain ja lähes kaikilta koululaisilta sellainen löytyy. Melkein jokainen älypuhelimen omistava lapsi viettää ruudulla aikaa enemmän kuin suositellaan. 

Helsingissä olemme asettanet tavoitteeksi edistää yhdessä kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Jatkossa kouluissamme opetetaan oman ruutuajan seuraamista sekä vastuullista mediankäyttöä. 

Selvää on, että tarvitsemme laajempia toimia yhä useamman lapsen ja nuoren elämän vallanneeseen sosiaalisen median käyttöön arjessa. Tehtävää ei saa jättää yksin koulujen harteille. Lapsen ja meidän aikuistenkin on opittava, että ihmisen pitää hallita teknologiaa ja puhelintaan eikä päinvastoin.

Juuri edusnnalle annetussa lakiesityksessä esitetään myös lisättäväksi  liikunnallisen elämäntavan edistäminen osaksi esi- ja perusopetuksen tavoitteita. Tämä on ilahduttava työvoitto. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. On viisasta lisätä koko koulupäivään liikuntaa ja ennenkaikkea toimia, joilla jokainen lapsi löytäisi oman tavan liikkua ja mieluusti myös liikunnan ilon.

Liikunta edistää lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä sekä tutkitusti myös oppimista.  Liikunnan lisääminen tarjoaa parhaimillaan ilon, leikin ja riemun lähteen oppilaille.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingin kaupunkipolitiikasta. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Terveyttä ja iloa uudelle vuodelle 2025

Verkkouutiset 7.11.2024

Lapsia syntyy Suomessa vähemmän kuin koskaan aiemmin. Selkeästi Pohjoismaiden matalin kokonaishedelmällisyys haastaa hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyyden monella tapaa. On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.

Syntyvyydestä käytävä keskustelu osoittaa, ettei asiaan ole yksinkertaisia ratkaisuja. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Sanna Marinin hallitus teki poistaessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen. Kyseessä oli ideologinen valinta, joka heikensi monen tahattomasti lapsettoman mahdollisuuksia toteuttaa lapsitoiveensa.

Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoitojen maksuja. Osalla perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen. Korvauksen poisto on omiaan pidentämään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle. Hoidon odottaminen on erityisen raskasta, koska hoitoon pääsyssä on tiukat ikärajat. Hedelmöityshoitojen korvausten lakkauttaminen heikensi erityisesti 40 vuotta täyttäneiden naisten, joilla on peruste hedelmöityshoitoihin, mahdollisuuksia saada lapsi.

Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista erityisesti niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Se on mahdollista vain osalle lasta toivovista.

Monelle lapsesta haaveilevalle on lämpimästi tervetullut uutinen eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys, jolla Kela-korvaukset palautetaan käyttöön laajuudeltaan sellaisina kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun ennen Marinin hallituksen lakkautuspäätöstä. Uutta on se, että korvaustaso nostetaan 40 prosenttiin. Aiemmin korvausprosentti oli noin 12,8. Nyt tehtävä korotus on tuntuva ja tärkeä tuki hoitoa tarvitseville.

Korvauksen palauttamisen tavoitteena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä, parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta sekä edistää syntyvyyttä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Se on monelle yksi aikuiselämän suurimmista suruista. Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2022 noin 2570 lasta, mikä on 5,9 prosenttia kaikista syntyneistä vauvoista.

On tärkeää yhtä lailla arvioida, tarjotaanko Suomessa tarpeeksi hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Suomessa on aloitettuja hedelmöityshoitoja väestöön suhteutettuna vähiten Pohjoismaissa. Nyt monella jää lapsitoive toteutumatta.

Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on perheystävällinen ja konkreettinen teko lapsihaaveiden toteutumisen puolesta. Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palautus on osa hallitusneuvotteluissa sopimaamme linjaa, jossa Kela-korvauksia nostetaan ja uudistetaan. Koko oppositio on raivoisasti kritisoinut ja vastustanut Kela-korvauksen kehittämistä.

Ennen joulua eduskunnassa käydyissä äänestyksissä näemme, antavatko nykyiset oppositiopuolueet tukensa hedelmöityshoidon Kela-korvaukselle vai äänestävätkö he esitystä vastaan. Silloin selviää, onko vasemmistovihreiden puolueiden ideologinen vastenmielisyys Kela-korvausta kohtaan yhä suurempi kuin ymmärrys perheiden lapsitoiveille.

Suomi-Seura ry:n ja johtamani eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän yhdessä järjestämä tilaisuus oli onnistunut. Paikan päällä eduskunnassa ja etäyhteyksin mukana oli yli 60 henkilöä eri puolilta maailmaa. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille.

Viime eduskuntakauden alussa perustimme aloitteestani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän. Ryhmä on eri eduskuntaryhmien kansanedustajien muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on toimia ulkosuomalaisten äänitorvena ja yhteistyötahona. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ulkosuomalaisten asioista ja nostaa ulkosuomalaisten näkökulmaa esille päätöksenteossa.

Tilaisuutemme tarjosi tärkeän foorumin ulkosuomalaisasioiden esiin nostamiselle ja heidän yhteytensä vahvistamiselle päättäjiin Suomessa.

Avauspuheenvuorossani nostin esille ajankohtaisia ulkosuomalaisten asioita, joiden eteen on tehty työtä.

Ulkosuomalaisten yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan ja mahdollisuus sujuvaan paluumuuttoon ovat tärkeitä tavoitteita sisäministeriön hallinnoimassa ulkosuomalaisstrategiassa. Strategian toimeenpanon vauhdittaminen on keskeisesti ystävyysryhmämme agendalla.

Hallitusohjelman mukaan paluumuuttoa helpotetaan esimerkiksi keventämällä suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia ja nopeuttamalla tutkintojen tunnustamisprosesseja.

Iloitsen, että esitys englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamisesta maamme lukioissa on vihdoin eduskunnan käsittelyssä.

Passien uusiminen on ollut iso huolenaihe monille. Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen biopassien myötä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön tinkimättä passien turvallisuudesta. Monessa EU-maassa passi on voimassa pidempään kuin meillä. On tervetullutta, että 10 vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden kesken toukokuussa. Kiritämme sitä, että päätös saadaan toteutettua ripeästi.

Ulkosuomalaiset tarvitsevat sujuvan tavan asioida Suomen viranomaisten kanssa. Kiritämme työn alla olevan digitaalisen henkilöllisyyden eli digilompakon valmistumista. Tämä parantaisi merkittävästi viranomaisasiointia etenkin niille, joilla ei ole suomalaista pankkitiliä käytössään.

Kirjeäänestyksen mahdollistuminen vuosien vaikuttamisen jälkeen oli iso demokratialoikka, joka paransi ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Nykyisin äänestää voi paikasta riippumatta kirjeellä, eikä esteenä ole enää pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Seuraavaksi on hiottavaa kirjeäänestyksessä vielä olevia haasteita.

Suomalaisuus, suomen kieli ja kulttuuri elävät suomalaisten mukana maailmalla.

On tärkeää, että ulkosuomalaisten identiteettiä ja yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan vahvistaa kielen ja kulttuurin avulla. Siinä Suomi-kouluilla on oma erityisen tärkeä tehtävä.

Suomi-koulut ovat kouluja, joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Suomi-kouluja on maailmalla noin 115, 30 maassa ja niissä opiskelee yli 3600 ulkosuomalaislasta ja -nuorta.

Suomi-koulut ovat olleet minulle sydämen asia. Eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa olemme toistuvasti onnistuneet lisäämään  määrärahoja Suomi-kouluille hallituksen väristä riippumatta. Keskeinen tavoitteemme on Suomi- koulujen määrärahatason nostaminen pysyvästi, jotta ne voivat kehittää toimintaansa. Suomi-koulut palvelevat kiitettävästi suomalaisia perheitä, heidän lastensa ja nuortensa kielellistä ja kulttuurista kehitystä kansainvälisessä maailmassa. Yhtälailla on tärkeää huolehtia Etäkoulu Kulkurin määrärahoista. Kulkuri on ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu, jossa lapsi oppii suomen kieltä ja suomeksi – tarvittaessa kaikkia peruskoulun aineita. Kulkurilla on lähes 50 vuoden kokemus ulkomailla asuvien lasten etäopetuksesta.

Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää. Meidän tehtävämme Arkadianmäellä on varmistaa, että ulkosuomalaiset tuntevat yhteytensä Suomeen vahvana ja he saavat tarvitsemansa palvelut asuinpaikasta huolimatta.

Puhujina eduskunnan tilaisuudessa olivat myös Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri, ystävyysryhmämme varapuheenjohtaja, kansanedustaja Saku Nikkanen (SDP), lainsäädäntöasiantuntija Ami Kimanen (PS) ja kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.), Atte Harjanne (vihr.) sekä Henrik Wickström (RKP). Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja puhujille.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.

Iloitsen, että voimme korjata  pääministeri Marinin hallituksen käsittämättömän päätöksen lakkauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaus. Monelle lapsesta haaveilevalle korvauksen palautus ja merkittävä nosto 40 prosenttiin on lämpimästi tervetullut. Vuonna 2022 korvausprosentti oli noin 12,8 %. Korotus on tuntuva.

Eduskunta on tänään  aloittanut lakiesityksen käsittelyn. Hedelmöityshoitojen korvaukset palautettaisiin laajuudeltaan sellaisina kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun saakka ennen Marinin hallituksen lakkautuspäätöstä.

Haluamme, että mahdollisimman monella on mahdollisuus toteuttaa lapsitoiveensa. Esityksen tavoitteena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä, parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta sekä edistää syntyvyyttä. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Valtaosa yksityisistä klinikoista on asettanut yläikärajan hoitoihin osallistumiselle, vaikkei laki ikärajaa määrääkään. Yläikäraja vaihtelee jonkin verran klinikoittain, mutta on yleisesti naisten kohdalla 40–47 vuotta. Julkisella sektorilla yläikärajat olivat yksityistä sektoria matalammat, yleisesti 40 vuotta.

Olen saanut kysymyksiä siitä miksi Kela-korvauksia maksetaan vain sairauden perusteella. Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulle korvataan tarpeelliset sairaanhoidon kustannukset. Sairausperuste on koko sairausvakuutusjärjestelmämme perusta ja sairausperuste korvauksen saamisen edellytyksenä pohjautuu siis järjestelmään pohjautuvan lakiin. Suurempi sairausvakuutuslain uudistaminen olisi viivästyttänyt hedelmöityshoitojen palautusta. Korvausten palauttaminen aiemman mallin mukaisesti oli toteutettavissa nopeasti. Ymmärrän varsin hyvin tämän sairausvakuutusjärjestelmämme tuoman rajauksen ongelmat, joihin ratkaisuja olisi jatkossa löydettävä.

Hoitoja annetaan julkisessa terveydenhuollossa yhdenvertaisesti naisille, naispareille ja nais-miespareille. Naisen tulee olla alle 40-vuotias, kun hoitopäätöstä annetaan, paitsi jos aiemmin on tehty hoitoja ja ne ovat vielä kesken. Julkisella sektorilla hedelmöityshoitojen määrä on rajoitettu, ja pääsääntöisesti IVF-hoitoja annetaan korkeintaan kolme hoitokierrosta. Hoitoja tehdään myös lahjoitetuilla sukusoluilla.

Esimerkiksi HUS ilmoittaa sivuillaan, että IVF-hoitoon on sen suuren kysynnän vuoksi jonoa, jonotusaika vaihtelee 4 ja 6 kuukauden välillä. Ovulaatioinduktio- ja inseminaatiohoitoon ei ole jonoa, mutta joskus hoitoa ei päästä aloittamaan heti vastaanottokäyntien ruuhkautumisen vuoksi. Lahjasukusoluhoitojen jonotusaika vaihtelee sukusolujen saatavuuden mukaan.

On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Suomessa on Pohjoismaiden matalin hedelmällisyysluku. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Marinin hallitus teki poistaessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen.

Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palautus on osa hallitusneuvotteluissa sopimaamme linjaa, jossa Kela-korvauksia nostetaan ja uudistetaan.

Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Tahaton lapsettomuus on monelle yksi elämän suurimmista suruista. Kela-korvausten palauttaminen mahdollistaa yhä useammalle yhdenvertaisemmat mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin.

Suomessa moni lapsitoive jää toteutumatta hoitojen saatavuusongelmien vuoksi. Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa on aloitettuja hedelmöityshoitoja väestöön suhteutettuna vähiten Pohjoismaissa. Myös lapsia syntyy koeputkihedelmöitysten avulla suhteellisesti vähiten Pohjoismaissa. Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on perheystävällinen ja konkreettinen teko lapsihaaveiden toteutumisen puolesta.

Peruskoulun tulevaisuustyö –hankkeen osana on avattu kaikille avoin verkkoaivoriihi. Kysely on avoinna 30.9. asti osoitteessa http://www.fountainpark.fi/tulevaisuudenperusopetus

Peruskoulun tulevaisuustyö on osa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa. Taustalla on huoli 2000-luvun ajan heikentyneistä oppimistuloksista, sekä tulosten erojen kasvusta oppilaiden ja koulujen välillä.

Tulevaisuustyön tueksi on perustettu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii opetusministeri ja minulla on ilo toimia varapuheenjohtajana. Kansainvälisenä yhteistyötahona on OECD.

Hankkeen tulokset ja ehdotukset koostava visioraportti valmistuu vuoden 2025 loppuun mennessä.

Ajatukset peruskoulun muutostarpeista ja vahvuuksista ovat tervetulleita.

Verkkouutiset blogi 5.9.2024

Lasten ja nuorten elämän vallanneet sosiaalinen media ja älylaitteet eivät ole vain kotikutoinen ongelma. Lähes neljäsosa maailman maista on kieltänyt kokonaan puhelimen käytön kouluissa. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon tuoreen raportin mukaan älypuhelimien käyttö aiheuttaa keskittymishäiriöitä ja heikentää oppimistuloksia. Valtioita suositellaan säätelemään digiteknologian käyttöä kouluissa nykyistä tarkemmin.

Unesco varoittaa teknologian liiallisesta käytöstä koulutuksessa ja siitä, että digitaaliset materiaalit voivat kääntyä haitaksi. Suositus on, että teknologian käytön tulee olla harkittua ja pedagogisesti perusteltua. Myös OECD on katsonut, että digilaitteilla vietetty liika aika voi heikentää oppimista ja hyvinvointia. Unescon varoitus on syytä ottaa tosissaan. Tarvitsemme laajempia toimia luotsaamaan lasten ja nuorten digiarkea. Tehtävää ei saa jättää yksin koulujen ja varhaiskasvatuksen harteille. Kodin rooli on asiassa on  merkittävä.

Haaste on se, että digiteknologian lisäarvosta koulutuksessa on vähän vankkaa näyttöä ja tutkimustulokset ovat osin ristiriitaista. Tarkastelussa on syytä katsoa erikseen laajemmin digioppimista ja toisaalta älylaitteiden käyttöä sekä ruutuaikaa.

Digitaalisilla oppimateriaaleilla on monia hyvä puolia, kuten opetuksen eriyttäminen, mahdollisuus yksilölliseen ja aktiiviseen oppimiseen. Tulokset ovat riippuvaisia materiaalien laadusta ja opetuksen toteutuksesta. Teknologian hyödyt ja haitat vaihtelevat myös oppiaineesta ja oppimistavoitteista riippuen. Kaikissa oppiaineissa digitaaliset materiaalit eivät välttämättä tue oppimista yhtä hyvin kuin perinteiset menetelmät. Tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteiset painetut materiaalit, kuten kirjat, voivat tukea syvällisempää luetun ymmärtämistä ja oppimista.

Pelkkä innostus teknologian hyödyntämiseen voi johtaa pedagogisten tavoitteiden sivuuttamiseen. Monissa maamme kouluissa on päädytty tekemään loikka taaksepäin ja osin palattu perinteisiin oppimateriaaleihin liian nopean ja huonosti suunnitellun digiloikan jälkeen.

Ihmiset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta yhtä lailla nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on vaikuttava keino nostaa oppimistuloksia. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat ja laaja pedagoginen vapaus toteuttaa opetusta.

Rehtorien ja opettajien yhtälailla välttämätöntä saada riittävästi koulutusta ja tukea, jotta he pystyvät käyttämään digitaalisia oppimateriaaleja pedagogisesti järkevällä tavalla. Tämä mahdollistaa myös sen, että oppilaat oppivat käyttämään teknologiaa turvallisesti ja vastuullisesti. Turvallinen ja kriittinen digitaalinen lukutaito on nykyään tärkeä osa oppimista ja työelämäntaitoja.

Useimmissa luokissa on havaittu, että oppilaat käyttävät digilaitteita väärin, kuten katsomalla videoita tai pelaamalla pelejä oppituntien aikana. Tämä heikentää oppimistuloksia ja lisää oppilaiden ruudulla olemisesta aiheutuvaa kokonaiskuormitusta.

Liika ruutuaika on iso riski aivoterveydelle. Riskeinä ovat erityisesti ahdistuneisuushäiriöt, masennus ja tarkkaavaisuuden häiriöt. Päänsärky, niskan ja selän vaivat ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta. Pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä.  Lisäksi sosiaalisen median riskinä ovat myös itsetunnon ja kehonkuvan ongelmat, kun itseä, omaa kehoa ja elämää verrataan jatkuvasti äärimmäisen valikoituun, suodatettuun ja käsiteltyyn sisältöön.

Älylaitteiden liiallinen käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Sosiaalisia taitoja ei opita, ulkoilu ja liikkuminen jäävät, kun aika kuluu älylaitteen ruudulla. Älylaitteita käytetään myös yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaan.

Oppilaat tarvitsevat myös koulussa ruudutonta aikaa ja mahdollisuuden keskittyä ilman ympärillä häiritseviä laitteita. Olen samaa mieltä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa siitä, että opettajille tulee antaa oikeus päättää älylaitteiden käytöstä laajemmin ja tarvittaessa kerätä kaikkien oppilaiden puhelimet pois ennen koulupäivää tai oppitunnin alkua.

Opetusministeriössä on valmisteilla hallitusneuvotteluissa sopimamme lakiesitys, jonka avulla kouluissa voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa älylaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen. Uudet säädökset on syytä saada viipymättä eduskunnan käsittelyyn. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin ja oppilaiden sekä opettajien hyvinvointiin.

Tarve on myös laajemmalle kansalliselle keskustelulle ja tarvittaessa lisälinjauksille pedagogisesti laadukkaan oppimisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi digitalisaation edessä. Tähän keskusteluun tarvitaan mukaan kaikki asianosaiset, myös lapset ja nuoret.

Teknologia ei voi koskaan täysin korvata vuorovaikutteista, ammattitaitoisen opettajan johtamaa opetusta. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa ja vuorovaikutusta oppiakseen, kehittyäkseen ja kasvaakseen turvallisesti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on sanoi puhuessaan opiskelijoille osuvasti: ”Lukekaa kirjaa yksi tunti päivässä, liikkukaa yksi tunti päivässä ja rajoittakaa sosiaalinen media yhteen tuntiin päivässä.” Tämä ohje sopii hyvin kaikenikäisille.