Kategoria: Blogi

Uusi Suomi Puheenvuoro 24.4.2024

Eduskunnassa tänään esitelty uusi tupakkalakiesitys on tärkeä harppaus kohti savutonta Suomea. Esityksessä kiellettäisiin nikotiinittomien sähkösavukkeiden eli ”vapen” hallussapito alaikäisiltä. Hallussapitokielto koskisi myös muita tupakan vastikkeita kuten energianuuskaa tai yrttisavukkeita. Lisäksi savuttomien nikotiinituotteiden sallittuja tuoksuja ja makuja rajoitettaisiin.

Pidän esitystä tervetulleena ja erittäin tärkeänä lasten ja nuorten terveyden suojelun kannalta. Vape on puhekielinen sana, jolla tarkoitetaan kaikkia sähkösavukkeita, joissa höyrystetään nestettä, jota hengitetään. Nikotiinittomissakin nesteestä löytyy lyijyä ja muita raskasmetalleja. Höyryn hengittäminen voi altistaa monille keuhkosairauksille. On tärkeää, että sosiaali-ja terveysvaliokunta paneutuu vapen terveyshaittoihin lain käsittelyssä.

Vaikka tupakointi on vähentynyt nuorilla, vapen käyttö on huolestuttavasti yleistynyt – jopa alakoulussa lapsilla koulupäivänkin aikana. Kouluterveyskyselyn mukaan sähkösavukkeita päivittäin käyttävien osuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä. Hallussapidon kieltäminen antaa pitkään odotetun työkalun oppilaitoksille ja kodeille puuttua järeästi asiaan.

Esityksen ehdotus ottaa nikotiinipussit kattavammin tupakkalain piiriin, terveysvaroitusten lisääminen pakkauksiin, pakkausten ulkoasun yhdenmukaistaminen ja etämyynnin kieltäminen ovat kannatettavia. Tärkeä tavoite on ehkäistä nuorisokäyttöä sekä harmaata ja laitonta kauppaa.

Kannatan lämpimästi sitä, että savuttomien nikotiinituotteiden käyttö kielletään päiväkodeissa, kouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja leikkikentillä. Ja että kaikkien tupakan vastikkeiden hallussapito kielletään alle 18-vuotiailta.

On aivan keskeistä terveyspolitiikkaa ja terveyden edistämistyötä huolehtia, etteivät lapset ja nuoret altistu tupakka- ja nikotiinituotteille ja aloita tuotteiden käyttöä.

Tupakkalakiin jää nyt käsittelyssä olevan lain hyväksymisen jälkeen vakavia epäkohtia. Uudistamistyötä on jatkettava.

Tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni lapsi ja aikuinen joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa. Nyt kielto jää useimmiten hakematta, koska hakuprosessi kunnalta on hankala ja kallis.

Tupakointikieltojen oikeudenmukaisuutta tulee tarkastella terveyden- ja työsuojelun näkökulmasta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. On vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä lisää niiden pahenemista. Passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke. Esitin eduskunnassa pitämässä puheessa, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyisi valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin.

Verkkouutiset 24.4.2024

Nykyinen tupakkalainsäädäntö on pahasti valuvikainen. Laki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa, mutta moni joutuu omassa kodissaan kärsimään naapurin tupakoinnista. 

Tämä on täysin kohtuutonta ja terveyspolitiikkamme vastaista. Tupakkalainsäädäntöä on välttämätöntä muuttaa ripeästi niin, että taloyhtiön yhtiökokous voisi enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistoissa.

Viimeisimmän vuonna 2022 voimaan tulleen tupakkalain mukaan tupakointi on jo kielletty asuntoyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa, kuten rappukäytävissä, pesutuvissa, kerhohuoneissa ja yhteisissä saunatiloissa.

Asuntoyhteisö voi nykylain mukaan kieltää tupakoinnin yhteisissä ulkotiloissa, mutta asukkaiden parvekkeille tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, mikä vaatii pitkän ja kankean hakuprosessin. Vain harva on prosessiin lähtenyt, vaikka tupakointikielto olisi tarpeellinen ja asukkaiden toivoma. Kaiken päälle lasku kiellosta voi nousta lähes tuhanteen euroon. Tupakointikiellon haku kunnalta koetaan raskaaksi ja hankalaksi niin asuntoyhteisöissä kuin kunnissakin.

Tupakointikieltojen oikeudenmukaisuutta tulee tarkastella terveyden- ja työsuojelun näkökulmasta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu osoittaa turvallista rajaa. On vahvaa näyttöä siitä, että passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä lisää niiden pahenemista. Lapsilla passiivinen tupakointi lisää keskikorvainfektioita, alempia hengitystieinfektioita, astmaa ja kätkytkuolemia; aikuisilla astmaa, keuhkoahtaumatautia, keuhkosyöpää sekä sydän- ja verisuonisairauksia.  Passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille ja raskaana oleville naisille.

Tupakansavun haitat koskettavat erityisesti kerrostaloja. Vuoden 2020 lopussa Suomen asunnoista 47 prosenttia oli kerrostaloasuntoja, ja niissä asui noin kaksi miljoonaa henkilöä.

Suomen ASH:n (Action on Smoking and Health) vuonna 2020 tekemän mielipidekyselyn mukaan 49 prosenttia kerrostaloasukkaista raportoi asuntoon tai parvekkeelle kulkeutuvasta tupakansavusta. Heistä 82 prosenttia koki sen häiritseväksi – tupakoivistakin 40 prosenttia.

Ehdotus asuntoyhteisöjen yhtiökokouksen oikeudesta kieltää tupakointi asunnoissa ja parvekkeilla määräenemmistöllä sisältyi sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna julkaisemaan tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän raporttiin.

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien norminpurkutyöryhmä on myös hiljattain kannattanut tupakkalain uudistamista turvaamaan savuton koti ja parveke. STM:n on viivytyksettä ryhdyttävä valmistelemaan seuraavaa tupakkalain muutosta. Tupakan savulle altistumiselta on suojeltava kotonakin.

Uusi Suomi Puheenvuoro 6.4.2024

Kiritän ministeri Kaisa Juusoa hallitusneuvotteluissa sovittujen lakimuutosten valmisteluun yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon sekä palliatiivisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Hyvä saattohoito turvaa sen, ettei kenenkään tarvitse kuolla kivuissa yksin.

Valtavan aluehallintouudistuksen tuomassa myllerryksessä ja hyvinvointialueiden kamppaillessa palveluiden uudistamisen kanssa on maassamme oltava selkeä lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon rakentamista. On varmistettava, ettei saattohoito ja palliatiivinen hoito jää uudistuksen jalkoihin.

Kirjasimme hallitusneuvotteluissa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan lupauksen selkeyttää säädöksiin oikeus saattohoitoon, joka turvaa hyvän elämän loppuvaiheen hoidon riippumatta ihmisen asuinpaikasta tai hoitopaikasta.

Eduskunnan vuonna 2018 tekemän tahdonilmaisun johdosta elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittämään asetetun asiantuntijaryhmän yksimielinen näkemys oli, että saattohoidon puutteiden korjaus edellyttää lakimuutoksia.

Työryhmän tekemät konkreettiset pykäläehdotukset perusteluineen ovat odottaneet jo reilu viisi vuotta toimeenpanoa. Nyt on korkea aika tuoda esitykset eduskuntaan.

Ehdotan, että vastuuministeri Kaisa Juuso kokoaisi alan toimijoista ryhmän arvioimaan vuonna 2018 tehtyä esitystä sekä tekemään mahdollisesti tarvittavat päivitykset.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallinen laatusuositus ja hankerahoitus ovat edistäneet palveluiden kehittämistä, mutta palveluiden laadussa, saatavuudessa ja kivunlievityksessä on edelleen eriarvoisuutta. Eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Saattohoidon tarvetta ei aina edes havaita, jolloin hoito jää kokonaan saamatta.

Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää.

Ihmisten huoli elämän loppuvaiheen hoidon ja hoivan laadusta on kuultava. Jokaisella on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan.

Tänään 4. maaliskuuta vietetään kansainvälistä HPV-tietoisuuspäivää. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, sillä ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama yhteiskunnallinen sekä inhimillinen tautitaakka on merkittävä. HPV aiheuttaa naisilla ja miehillä useita eri syöpiä sekä kondyloomia ja papilloomia. Yleisin HPV:n aiheuttama syöpä on kohdunkaulan syöpä.

Eduskunnan Syöpäverkoston varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Elorannan kanssa otimme asiaan tänään kantaa. Kannanotossa painotin Syöpäverkoston puheenjohtajana erityisesti sitä, että HPV:n aiheuttamat taudit vaikuttavat lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen, aiheuttavat työ- ja opintopoissaoloja sekä kuormittavat terveydenhuoltoa. Suomalaisten lapsitoiveiden täyttymisen ja Pohjoismaiden matalimman syntyvyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää ehkäistä ja hävittää lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen vaikuttavat sairaudet.

Eloranta muistutti, että inhimillisen ja terveyden edistämisen näkökulmien lisäksi myös terveydenhuollon kantokyvyn parantamiseksi kaikki vältettävissä oleva terveydenhuollon kuormitus tulisi ehkäistä. HPV:n aiheuttamien elämää uhkaavien syöpien sekä seksuaaliterveyteen ja nuorten hyvinvointiin kielteisesti vaikuttavien kondyloomien hävittäminen rokottamalla on kansanterveydellisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti perusteltua

Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan HPV:n aiheuttamat taudit näkyvät vastaanotolla päivittäin. Pahimmillaan HPV:n aiheuttamat syövät uhkaavat elämää. Lisäksi muut HPV:n aiheuttamat taudit aiheuttavat usein pitkäaikaista terveys- ja hyvinvointihaittaa, joka koskettaa erityisesti nuoria.

Suomen tulee sitoutua Euroopan unionin ja WHO:n tavoitteisiin hävittää HPV:n aiheuttamat syövät, kondyloomat ja papilloomat.

Euroopan unionin vuonna 2021 julkaiseman syöväntorjuntasuunnitelman yksi kärkihankkeista on HPV:n aiheuttamien syöpien eliminointi EU:n jäsenmaista vuoteen 2030 mennessä nostamalla tyttöjen rokotuskattavuus yli 90 prosenttiin ja merkittävästi nostamalla poikien rokotuskattavuutta. Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on hävittää rokottamalla HPV:n aiheuttama kohdunkaulan syöpä sekä kondyloomat.

Euroopan komission tuore suositus kannustaa jäsenvaltiota lisätoimiin rokotteilla ehkäistävien syöpien hävittämiseksi. Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajisto pitää välttämättömänä, että komission suosituksen mukaisesti HPV-eliminaatiotavoite sisällytetään myös tulevaan kansalliseen syöpästrategiaan.

Valmistelimme Elorannan kanssa kansanedustajien allekirjoitettavaksi kirjallisen kysymyksen Suomen sitoutumisesta HPV:n aiheuttamien syöpien, kondyloomien ja papilloomien hävittämiseen rokottamalla EU:n ja WHO:n tavoitteiden mukaisesti. Vastuuministerin on vastattava kysymykseen kolmen viikon kuluessa kysymyksen jättämisestä.

Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa ilmennyt peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku on vakava ilmiö, joka näkyy karulla tavalla nuorten elämässä. Lähes 15 % ikäluokasta ei saavuta minimitason osaamista päättäessään peruskoulun. Samankokoinen joukko keskeyttää ammattiopintonsa toisella asteella.

Ilmiön syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Lukuharrastus ja kaiken oppimisen perustana oleva lukutaito ovat hiipuneet.

Helsingin lähivuosien tärkeimpiä toimia on kääntää oppimistulokset nousuun ja varmistaa, että kaikki kaupunkimme lapset saavat riittävät perustiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon, edelleen työelämään tai jatko-opintoihin ja tavoittelemaan omia unelmia. Tavoitteemme on monin toimin tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen koulu on hyvä koulu.  Lisäsimme kaupunginvaltuustossa tämän vuoden budjettiin päiväkodeille ja kouluille määrärahoja 680 euroa jokaista lasta kohden.

Monissa kouluissamme on aloitettu käytäntö, jossa opettaja kerää kännykät tunnin alussa laatikkoon Tavoite on, että vastaavia toimia tehdään kaikissa Helsingin kouluissa. Opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua kännyköiden käyttöön, muuhun opetusta häiritsevään toimintaan, kiusaamiseen ja kouluväkivaltaan lisätään myös lakimuutoksin. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan. 

Oppimistulosten nostamiseen tulee vahvaa valtakunnallista vetoapua, kun myös maan hallitus lisää perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla. Erityisesti matematiikan ja lukemisen oppimista vahvistetaan. Oppimisen tukea korjataan niin, että oppilaat saavat paremmin tarvitsemansa avun. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden on jatkossa tarvittaessa mahdollista saada kaksi vuotta valmistavaa perusopetusta.

Korjaustoimia tehtäessä on kuultava opettajia ja annettava mahdollisuus keskittyä opettamiseen sekä oppilaille oppimiseen. Ensimmäiseksi on haudattava esitykset painotettujen luokkien lakkauttamisesta. Liikunta-, musiikki-, kieli ja matematiikkaluokat ovat tärkeitä oppilaille ja opettajille. Painotetun opetuksen tarjontaa ja tiedotusta on viisasta lisätä eri puolilla kaupunkia.  Kysytään lapsilta, nuorilta ja opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.

Olen eri mieltä pormestarimme Juhana Vartiaisen 7.2.2024 Helsingin Sanomissa esittämien pohdintojen kanssa painotetun opetuksen lakkauttamisesta nykyisessä luokkamuodossa. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että Helsingin kaupungin kouluissa kiellettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat.

Tavoite segregaation purusta on valtavan tärkeä, mutta keino on väärä. On varsin todennäköistä, että painotetun luokkamuotoisen opetuksen lopettaminen ja painotetun opetuksen edellytysten heikentäminen vauhdittaisi entisestään segregaatiota, koska asuinpaikan merkitys tulisi korostumaan jatkossa entistä enemmän.

Ehdotan, että Helsingissä luodaan puitteet sille, että painotetun  luokkamuotoisen opetuksen tarjontaa lisätään eri puolilla kaupunkia sen sijaan, että toiminta ajetaan alas. Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja samanarvoisia. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.

Helsingin on lisättävä  ohjausta ja tietoa perheille sekä lapsille painotetusta opetuksesta sekä siihen hakeutumisesta. Tiedon on saavutettava perheet  ja oppilaat, jotta jokaista lasta voidaan innostaa löytämään oma mielenkiinnon kohde. 

Helsingissä on tuettava lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Painotettu luokkamuotoinen opetus on hyvä lisä kaupunkimme koulujen toimintaan ja sitä on lakkauttamisen sijaan kehitettävä. Saamani palautteen ja kokemukseni mukaan painotettu opetus on erittäin tärkeää oppilaille ja opettajille. Painotettu opetus on usein vuosien tai jopa vuosikymmenten kehittelyn tulosta.

Alueellisen ja sosio-ekonominen eriarvoisuuden kitkemiseen tarvitaan vaikuttavia keinoja kaavoituksesta ja asuntopolitiikasta lähtien. Alueellinen ja sosiaalinen segregaatio ei ole koulujen synnyttämä eivätkä koulut voi eriarvoisuuden ongelmaa yksin ratkaista.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävää väkivaltaa. Se on brutaali kulttuurinen perinne, joka loukkaa tyttöjen ihmisoikeuksia ja aiheuttaa niin fyysistä kuin henkistä kärsimystä. Pahimmillaan silpomisesta seuraa kuolema.

Sukuelinten silpominen on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä ja koko maailmassa yli neljää miljoonaa tyttöä.

Muissa Pohjoismaissa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kielletty erillislailla. Suomessa tyttöjen silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. Useat tahot ovat pitäneet säätelyä riittämättömänä.

Eduskunta käsitteli vuonna 2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä koskevaa kansalaisaloitetta. Kansalaisaloitteessa ehdotettiin tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää erillislakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset. Aloitteesta tehdyssä mietinnössä eduskunta linjasi, että erillislain sijasta rikoslakia tulisi tältä osin täsmentää pikaisella aikataululla.

Tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta oli valtava pettymys, että Marinin hallitus laiminlöi eduskunnan tahdon eikä tuonut kautensa aikana eduskuntaan lakiesitystä tyttöjen silpomisen kriminalisoinnin selkeyttämisestä. Jäi suureksi kysymykseksi, miksi asiassa sivuutettiin eduskunnan tahto. Varsinkin kun lainsäädännön muutos vahvistaisi viestiä siitä, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on maassamme rikos.

Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimuksen mukaan Suomen tulee suojella silpomisen riskissä olevia tyttöjä kriminalisoimalla silpominen.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjasimme, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa nykyistä selkeämmin. Lisäksi alaikäisen tytön vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten kriminalisoidaan. Samalla vahvistetaan viranomaisten kykyä tunnistaa tyttöjen sukuelinten silpomista ilmiönä ja vaihtaa tietoja sekä tehostetaan ennaltaehkäiseviä toimia silpomisen estämiseksi.

On valtavan hyvä uutinen, että eduskunnan lainsäädäntösuunnitelmaan on kirjattu, että hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta tulee eduskuntaan kesäkuun alussa.

Eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa tuleva rikoslain tiukennus on tervetullut työkalu niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja ajuri asennemuutostyölle sekä vahva viesti maahan muuttaville perheille. Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimia. Lisäksi on olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä.

THL:n arvion mukaan silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa noin 10 000. Silpomisesta aiheutuu monia elinikäisiä terveyshaittoja. Istanbulin sopimus velvoittaa myös tarjoamaan terveyspalveluita kuten korjausleikkauksia silpomisen läpikäyneille.

Maailmassa yli 3 miljoonaa tyttöä kokee silpomisen joka vuosi. Yksikin väkivallanteko on liikaa. Brutaali perinne on lopetettava kaikkialta maailmasta. Silpominen loukkaa vakavasti tyttöjen ihmisoikeuksia. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Silpominen on kivulias väkivallanteko, joka aiheuttaa vakavia kärsimyksiä, vammoja, terveysriskejä ja myös tyttöjen kuolemia.

Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla.

Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietetään tänään 6. helmikuuta.

Hallituksen linjaus palauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset on suuri helpotus monelle. Tulevaisuudessa yhä useamman lapsitoive voi toteutua.

Korvausten palautus on tarkoitus astua voimaan ensi vuonna (2025). Myös korvaustasoa on tarkoitus nostaa merkittävästi. Hedelmöityshoitoihin on varattu vuosittain 2,7 miljoonaa euroa. Ennen Kela-korvauksen poistoa hedelmöityshoitojen korvausprosentti oli noin 12,8 %, ja nyt korvausprosentti noussee noin 40 prosenttiin.

On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Maassamme syntyvyys on historiallisen alhainen eikä merkkiä laskun taittumisesta ole näkyvissä. Suomessa on Pohjoismaiden matalin hedelmällisyysluku. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Marinin hallitus teki poistaessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen.

Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palautus on osa hallitusneuvotteluissa sopimaamme linjaa, jossa Kela-korvauksia nostetaan hallituskauden aikana yhteensä 500 miljoonalla eurolla.

Päätös on tärkeä perhepoliittinen teko. Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Tahaton lapsettomuus on monelle yksi elämän suurimmista suruista. Kela-korvausten palauttaminen mahdollistaa yhä useammalle yhdenvertaisemmat mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin.

Suomessa annetaan hedelmöityshoitoja vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa noin kuusi prosenttia lapsista syntyy hedelmöityshoidon avulla, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa vastaava luku on 10 prosenttia. Suomessa moni lapsitoive jää toteutumatta hoitojen saatavuusongelmien vuoksi.

Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Hedelmöityshoitojen saaminen julkisen terveydenhuollon varoin on mahdollista vain osalle lasta toivovista.

Marinin hallituksen tekemä Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoidon maksuja. Osalle perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen. Korvauksen poisto pidensi entisestään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle.

Tämä oli lannistava viesti niille, jotka hedelmöityshoitoja tarvitsevat. Hoidon odottaminen on erityisen raskasta, koska hoitoon pääsyssä on tiukat ikärajat

On valtavan hyvä uutinen, että monia lapsesta haaveilevia järkyttänyt päätös on mahdollista perua ja Kela-korvaus palautetaan korotettuna hedelmöityshoitoihin.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Julkaistu Uuden Suomen blogissani 12.1.2023

Valotaidefestivaali Lux Helsingin ja Helsingin tapahtumasäätiön toimet Katariina Sourin teoksia kohtaan ovat olleet osin hämmästyttäviä. Puhumattakaan millaiseen kohtelun kohteeksi Souri asian myllerryksessä joutui.

Tapahtunut on sen verran poikkeuksellista, että Lux Helsinki -tapahtuman järjestelyistä vastaavan Tapahtumasäätiön hallituksen on syytä olla hereillä. On perusteltua käydä läpi toimet sekä arvioida, missä meni vikaan.

Sourin Tapahtumasäätiön tilaaman teoskokonaisuuden yhdestä maalauksesta nousi somekohu, kun ainakin saamelaisvaikuttaja Petra Laiti syytti Souria stereotyyppisen kuvaston käytöstä ja kulttuurisesta omimisesta. Lopulta Tapahtumasäätiö tiedotti, ettei poista teosta mutta sen sijaan liittää sen yhteyteen sisältövaroituksen.

Olen asiassa pääosin julkisuudessa olevien tietojen varassa, mutta kuulin omin korvin varoituksen, joka kuulutettiin Senaatintorilla ennen Sourin teosten näyttöä. Pakko sanoa, että hämmästys oli valtava. Miksi ihmeessä sisältövaroitus piti tehdä? Mistä ylipäätään varoitettiin? Onko valittu toimintapa käytäntö Tapahtumasäätiön toiminnassa?

Millaisesta taideteoksesta Tapahtumasäätiön toimesta varoitetaan ja millä perusteilla varoitettavat teokset valitaan? Mihin sisältövaroitusten käyttö johtaa? Moni Senaatintorilla varoituksen kuullut asiaa minulta kysyi. Moni on huolissaan taiteen vapaudesta.

En osannut kyselijöille vastata kuin oman mielipiteeni, ettei taiteesta varoitukset voi kuulua helsinkiläisten verorahoilla rahoitettuun toimintaan, eivätkä ne tietenkään kuulu ylipäätään demokraattiseen avoimeen yhteiskuntaan, jossa vaalitaan ajattelun, taiteen ja tieteen vapautta. Asia kiinnostanee myös tapahtuman yhteistyökumppaneita.

Taide ja tiede ovat kautta aikojen herättäneet ihastusta ja vihastusta. Tällaiset reaktiot eivät saa kuitenkaan johtaa toimiin, jotka kahlitsevat ajattelun, tieteen tai taiteen vapautta.

Valotaidefestivaali Lux Helsinki oli mielestäni kokemuksena muutoin upea, suuret kiitokset kaikille tekijöille.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.

Oli kunnia saada olla puhujana tilaisuudessa, jossa julkistettiin uusi kansalaisaloite eutanasian laillistamisesta. Aloitteessa esitetään eduskunnan antavan hallitukselle tehtäväksi ryhtyä lainvalmistelutoimenpiteisiin eutanasiaa koskevan lain säätämiseksi ja eutanasian laillistamiseksi Suomessa.

Aloitteen puolesta puhumassa olivat myös mm. Li Andersson, Jorma Uotinen, Sirkka Hämäläinen ja Rosa Meriläinen, Rob Jonquiere, Jerker ja Pontus Smolander. Suuri kiitos Juha Hänninen, Stefan Wallin, Pirkko Lahti, Esko Valtaoja, Minna Lindgren ja muut aloitteen tekijät. Noin viikossa aloite on kerännyt jo yli 22 000 kannatusilmoitusta.

Oma kantani asiaan on useiden vuosien lopputulos. Pitkään ajattelin, että eutanasiasta säätäminen on liian iso eettinen kysymys, etten voi eikä lainsäätäjä voi sitä ylittää. Ajattelin, että palliatiivista hoitoa kehittämällä asiaan saadaan ratkaisut. Vuosien varrella on ajatukseni muuttuneet.

Nykyisin ajattelen, että en voi sulkea silmiä siltä tosiasialta, että laadukkaasta hoidosta huolimatta on sietämätöntä kärsimystä ja tilanteita, joissa ei ole eettisesti kestävää perustetta kieltää eutanasian mahdollisuutta. Mielestäni eutanasia on eettisesti perusteltu mahdollisuus niiden ihmisten kannalta, jotka sairastavat parantumatonta sairautta, joille ei sietämättömiin kärsimyksiin hyvästäkään hoidosta tule lievitystä ja jotka itse toivovat kuolevansa.

Eutanasialaki tarvitaan, jotta ihmisellä on laillinen mahdollisuus ja oikeus elämän loppuvaiheessa saada oman vakaan harkintansa pohjalta kuolinapua toivottamaan kärsimykseensä. Korostan aikuisen yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista, myös siitä kaikkein tärkeimmästä. En näe syytä, miksi tämä päätösvalta kuuluisi kenellekään tai millekään muulle taholle kuin ihmiselle itselleen. Itsemääräämisoikeus on erottamaton osa ihmiselämän arvokkuutta, joka kuuluu jokaiselle elämän viimeiseen päivään ja hetkeen asti.

Saattohoidolla ja palliatiivisella hoidolla ei voida ratkaista kysymystä eutanasiasta, eivätkä nämä asiat ole keskenään vaihtoehtoisia. Tietenkin palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat aina ehdottomasti ensisijaisia ja niiden kehittämistä on jatkettava. THL:n selvityksen mukaan kehittämistoimista huolimatta palliatiivisen hoidon laadussa ja saatavuudessa on edelleen räikeitä puutteita. Eduskunnan vuoden 2018 tahdon ilmaisun johdosta perustettu asiantuntijaryhmä esitti yksimielisesti lainsäädäntömuutosten olevan välttämättömiä. Uudessa hallitusohjelmassa on vihdoin sitouduttu saattohoidon säädösten selkeyttämiseen. Kirittääkseni asiaa jätin asiantuntijatyöryhmän pohjalta tehdyn lakialoitteen. Laki on saatava eduskuntaan pian.

Lisäksi eutanasia tulisi lainsäädännöllä sallia, ihmisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Eutanasialainsäädännön etenemisen kannalta kansalaisaloite on välttämätön. Uskon, että maailma on muuttunut viimeisimmän kansalaisaloitteen käsittelystä. Aika on juuri oikea uudelle laajalle keskustelulle ja kansalaisaloitteelle.

Useat kyselyt, vaalikonevastaukset ja puolueiden tekemät linjaukset antavat tukea uuden kansalaisaloitteen tavoitetta säätää laki eutanasiasta. Ilta-Sanomien kevään 2023 vaalikonevastausten mukaan selkeä enemmistö eduskuntavaalien ehdokkaista kannatti eutanasian laillistamista. On merkittävää, että useiden kansalaiskyselyjen perusteella selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista.  Myös osa puolueista mukaan lukien kokoomus on tehnyt puoluekokouspäätöksen, jossa puolletaan eutanasian laillistamista hyvin tarkoin rajatuin ehdoin.

Toivotan kansalaisaloitteen lämpimästi tervetulleeksi eduskuntaan. Ja sitten kun ja toivottavasti mahdollisimman pian ryhdytään eutanasian mahdollistavaa lainsäädäntöä laatimaan, on siinä yhteydessä välttämätöntä varmistaa, että lainsäätäjillä ja aikanaan terveydenhuollon ammattihenkilöillä on asiassa täysi omantunnon vapaus. Tällaisessa asiassa jokaisen on voitava muodostaa oma näkemyksensä oman perusteellisen eettisen harkintansa pohjalta. Olen oman harkintani tehnyt.

Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi Ajatuksesi ja palaute ovat tärkeitä, pidetään yhteyttä.