Kategoria: Blogi

Blogi Verkkouutisissa

Aina kun puhutaan lapsista, on puhuttava myös vanhemmista. Vanhemmilla on aina ensisijainen kasvatusvastuu. Ilman vanhempien nykyistä vahvempaa panosta emme onnistu kitkemään kurittomuutta kouluista. Meidän vanhempien kasvatuksen ryhtiliikkeelle on huutava tarve. Minkä kotona oppii, sen koulussa taitaa. Myös kodin ja koulun yhteistyössä on paljon käyttämätöntä voimavaraa, joka on täysimääräisesti otettava käyttöön.

Olen ehdottanut koulurauhasopimusta, jossa oppilaat, vanhemmat sekä koko koulun väki sopisivat yhdessä oman koulunsa käyttäytymis- ja pelisäännöt. Koulurauhasopimukselle luo perustan eduskuntaan keväällä tulevat koulujen työrauhasäädökset. Niiden mukaan koulujen olisi opetussuunnitelman laatimisen yhteydessä tehtävä oma suunnitelmansa kurinpito- ja ojentamiskeinojen käyttämisestä sekä henkilöstön kouluttamisesta. Mielestäni säädöksiin on myös kirjattava oppilaiden ja vanhempien vahva rooli yhteistyössä koulun väen kanssa.

Koulutasolla, mutta myös kodeissa, tarvitaan lisää tietoa koulun kurinpito- ja ojentamiskeinoista sekä muista säännöistä. Yhdessä tekeminen on alku sitoutumiselle ja koulurauhasopimuksen onnistumiselle. Yhteisöllisyyden voima on yllättävän vahva, eikä se vaadi lisäbudjetteja.

Opetushallituksen on hyvä valmistella koulurauhasopimusta varten valtakunnalliset perusteet. Opettajilla ja rehtoreilla on oltava koulukuriin liittyvää koulutusta nykyistä enemmän perus- ja täydennyskoulutuksessa. Kodin ja koulun yhteistyöhön on luotava uusia elementtejä. Tässä työssä on Opetushallituksella tärkeä rooli. On välttämätöntä, että vanhemmat tietävät koulun pelisäännöt ja huolehtivat sekä kasvattavat ja opettavat lapsiaan pelisääntöjen noudattamiseen. Kurinpitoasioissa vanhempien ja opettajien yhtenäinen linja on tehokkain.

Koulukurikeskustelussa on tietenkin aina muistettava, että häiriökäyttäytymisen taustalla on usein oppimisen vaikeudet ja muut tukea edellyttävät ongelmat, joihin tulisi puuttua oppilashuollollisin toimenpitein. Opettajaa eikä oppilasta ei saa jättää yksin vaan oppilashuollon on oltavana tukena jo ennaltaehkäisevästi. Koulurauhasopimuksessa on tärkeää sopia myös oppilashuollon toimista ja arvioida myös voimavarojen riittävyyttä.

Lasten kannalta on olennaista, että vanhempien mielenterveys- ja alkoholiongelmiin sekä väkivallan käyttöön puututaan viipymättä. Esimerkiksi aikuisten päihdepalveluiden puutteet näkyvät myös koulussa. Lasten pahoinvoinnin kitkemisessä myös aikuisten auttaminen on olennaista. Opettajan tehtävä ei ole olla psykiatri tai poliisi.

Yksilöllinen ja lapsen tarpeista lähtevä opetus edellyttää entistä enemmän vuoropuhelua vanhempien ja opettajien välillä. Vuorovaikutus kodin kanssa auttaa opettajaa tuntemaan oppilaansa. Hyvä yhteistyö auttaa vanhempia tukemaan lastensa oppimista ja koulunkäyntiä. Lapselle hyvä turvaverkko syntyy, kun kodin ja koulun aikuiset toimivat johdonmukaisesti ja tasavertaisesti yhdessä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Tärkein kehysriihitavoite oli saada tuntuvia toimia uusien työpaikkojen, hyvän työelämän ja yrittäjyyden edistämiseksi. Ilman työtä ei ole hyvinvointia. Verotuksen on kannustettava kaiken kokoisia yrityksiä ja kaikkia palkansaajia. Työnteon on aina kannatettava. Tämän eteen on hallituksen jatkettava työtä koko kautensa ajan.

Työllistävää yritysverouudistusta tarvitaan. Oli hyvä, että hallitus korjasi päätöstään ripeästi ja reilusti. Tulemme tapamme mukaan valtiovarainvaliokunnassa puimaan hyvin tarkkaan kehysselonteon annin.

Kaipaamme kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottaminen 2 400 euroon oli perusteltua. Vähennys on hyvää arkea, työllisyyttä, palvelualojen kehittymistä sekä harmaan talouden kitkemistä edistävä täsmätoimi. Kannustan vähennyksen laajentamista, ensimmäiseksi kuntoutukseen. Näin edistettäisiin terveyttä ja toimintakykyä. Palvelun voisi ostaa vaikka ikääntyvälle omaiselle. Se olisi kansantaloudellisesti ja terveydellisesi kannattavaa.

Uusi joustava hoitoraha vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tarvitsemme kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa – käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla.

Pettymys oli, että vieläkään ei ole edetty työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisessa. Hallitusohjelma velvoittaa hallitusta löytämään ratkaisun yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kyse on yrittäjyyden jarrun ja tasa-arvon häpeätahran poistamisesta. Olen ehdottanut, että vanhempainetuuksista muodostetaan vanhempainvakuutus. Se tuo esille millaisia kustannuksia vanhemmuus aiheuttaa ja mahdollistaa niiden tasaamisen.

Jokaisen nuoren on päästävä koulutukseen ja sitä kautta työhön, ettei yksikään syrjäydy. Oli viisasta lisätä voimavaroja ammatilliseen koulutukseen ja uudistaa oppisopimusta. Ikävä kyllä Helsingin saamat lisäpaikat ovat riittämättömiä. Meillä vaje on suurin. Paikkoja puuttuu ainakin 1500. Hallituksen on vielä budjettiriihessä katsottava lisäratkaisuja pääkaupunkiseudulle. Muutoin ei takuu koulutus- ja yhteiskuntatakuu toteudu.

Edessä on mittavia menoleikkauksia ja tuntuvia veronkorotuksia. Terveydelle haitallisten tuotteiden kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien verotusta korotetaan. Verouudistus kannustaa jokaista pohtimaan kulutusvalinnoillaan myös terveyttään. Alkoholin ja ylipainon aiheuttamat sairaudet ovat karmaiseva taakka kansanterveydelle. Siksi toimet terveyden edistämiseksi ja terveyserojen vähentämiseksi ovat välttämättömiä.

Myös sähkövero nousee ja se näkyy kaikkien kukkarossa sekä asumisen kustannuksissa. On hyvä, että asuntopolitiikkaan on tulossa puhtia ja toimia. Tavallisella palkansaajalla ja eläkeläisellä pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä. Asumisen sietämätön kalleus on metropolin ja siten koko Suomen menestymisen este.

Kestäyysvajeen umpeenkuromisen ja hyvinvointipalveluiden pelastamisen edellytys on, että sote-uudistus onnistuu. Sote-uudistuksen mutkista ja virheistä on otettava oppia. Perustana on oltava riittävän suuret asukaspohjat. Muutoin tavoite potilaan pompottelun poistavista sujuvista hoitoketjuista ei toteudu. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Metropolialueella on oltava oma ratkaisunsa. HUSin pilkkomisesta onkin viisaasti luovuttu.

Olen tyytyväinen, että peruspalveluministeri on luvannut täydentää sote-työryhmää niin, että siellä on tarvittava perusterveyden- ja sosiaalihuollon osaaminen. Hoitotyön osaamisen mukaan ottaminen on edellytys uudistuksen onnistumiselle. Tieto on siellä missä työ tehdään.

Olen iloinen siitä, että hallitus toimi eduskunnan lausuman mukaisesti ja osoitti uuden lastensairaalan rakentamiseen 40 miljoonaa euroa. Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala.

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tie on ollut mutkainen. Matkan varrella useampikin virkamies- ja asiantuntijatyö on heitetty roskakoriin. Yksi kansliapäällikkö on lähtenyt ja uusi kansliapäällikkö on jo ehdotettu sivuutettavan vetovastuusta. Hallituskausi on jo yli puolivälin ja uudistuksen keskeinen sisältö on edelleen monin osin avoinna ja ratkaisua vailla. Nyt on viimeinen hetki ottaa oppia tehdyistä virheistä ja löytää yhteinen sävel.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tehtävä parhain virkamies- ja asiantuntijavoimin. Uudistuksen onnistumisen ehdoton edellytys on se, että asiantuntijatietoa uskotaan ja tutkimustuloksia hyödynnetään. Uudistuksen ratkaisuista, niin pienistä kuin suuristakin, on saatava taloudelliset ja toiminnalliset arviot. Nyt tämä ei ole riittävällä tavalla toteutunut. Nykymenolla on suuri vaara, että ajaudutaan liian silppuiseen ja monimutkaiseen järjestelmään, jossa tavoite ihmisten pallottelun poistavista sujuvista hoitoketjuista ei toteudu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet toteutuvat ainoastaan ja vain, jos pohjaksi otetaan riittävän suuret väestöpohjat. Liian pienet yksiköt eivät ole henkilöstönkään näkökulmasta kilpailukykyisiä. On tärkeä muistaa, että esimerkiksi hoitajapulan keskeinen syy on työpaikkojen vetovoimaisuuden puute. Jotta tulevaisuudessa onnistuttaisiin torjumaan yhä pahenevaa työvoimapulaa, on sote-uudistuksessa syytä ottaa tarkasteluun myös se, miten hoitotyötä johdetaan ja miten työhyvinvointiin panostetaan.

Painopiste on saatava ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Terveyskeskuksien, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden on toimittava yhdessä ihmisen parhaaksi. Selvää on, että sote-uudistusta ei pidä vain odotella, vaan kunnissa on urakoitava jatkuvasti terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kehittämiseksi. Viime eduskuntakaudella eduskunnassa hyväksymämme terveydenhuoltolain toimeenpanossa on vielä paljon tehtävää.

Sote- ja kuntauudistus on tehtävä käsikädessä niin, että saavutetaan kokonaisuuden perimmäinen tavoite tasavertaisista ja laadukkaista peruspalveluista. Kumpikaan uudistus ei voi eikä saa olla alisteinen toiselle, vaan niiden on tähdättävä samaan maaliin. Metropoli- ja HUS- alueella tarvitaan aivan omia ratkaisuja, ja näin on aivan oikein jo vaateestamme sovittu tehtävän.

Viime viikolla peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sdp) nimeämän sote-lain valmistelutyöryhmän kokoonpanon puutteellisuus on herättänyt kritiikkiä eikä syyttä. Huolta on herättänyt myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen sivuuttaminen työryhmän vetovastuusta. Tätä on mahdoton ymmärtää. Juuri nyt tarvitaan kaikki osaaminen. Myös pitkäjänteisyys ja jatkuvuus ovat ison uudistuksen eteenpäinviemisessä olennaisia.

Työryhmän työn onnistumisen perusedellytys on, että siinä on uudistuksen kannata olennaista osaamista. Tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita. Siksi työryhmästä uupuvaa tämän alan asiantuntemusta on ehdottomasti täydennettävä. Työryhmän on myös syytä kuulla tarkalla korvalla hoito- ja sosiaalityöntekijöitä. Tieto on siellä missä työ tehdään. Ja tätä asiantuntemusta on myös työryhmässä oltava.

Sanomattakin pitäisi olla selvää, että työryhmätyön ytimessä ja perustana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) edustus sekä sosiaali- ja terveysministeriön parhaat ja kokeneimmat virkamiehet. Nämä korjaukset ovat välttämätön alku sote-työn oikeille raiteille saamiseksi.

Työryhmän täydentämisen vaateemme ovat olleet perusteltuja. On mainiota, että peruspalveluministeri on valmis työryhmää täydentämään. Täydentäminen on syytä tehdä viipymättä, ettei enää yhtään kallisarvoista aikaa valu hukkaan. Hyvällä yhteistyöllä on kaikki mahdollisuudet onnistua sote-uudistuksessa. Tämä vahva ja rakentava yhteistyö on hyvä rakentaa samalla, kun ministerit yhdessä täydentävät sote-valmisteluryhmää. Vain näin voimme varmistaa, että saamme eduskuntaan keväällä 2014 laadukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain.

Blogi Verkkouutisissa

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan helsinkiläisten tokaluokkalaisten iltapäivätoiminta on vaarassa taantua taloushaasteiden vuoksi. Lipsuminen tavoitteestamme tarjota kaikille eka- ja tokaluokkalaisille turvallinen iltapäivä olisi lyhytnäköistä.

Lisäsimme viime vuonna Helsingin kaupungin budjettiin voimavaroja, jotta kaikki iltapäivähoitopaikkaa hakevat eka- ja tokaluokkalaiset sen saisivat. Tässä onnistuimme. Ensi vuonna pienten koululaisten määrä, mutta myös perheiden halukkuus hakea paikkaa arvioidaan olevan nykyistä suurempi.

Opetusvirasto on julkisuudessa arvioinut, että tavoitteesta turvata kaikille halukkaille pienille koululaisille turvallinen iltapäivä luovutaan, jotta rahat riittäisivät. Tämä vaikeuttaisi monen perheen arkea. Ilman iltapäivähoitopaikkaa jäisi arviolta noin 200-300 tokaluokkalaista ensi lukuvuonna, sillä paikat täytettäisiin priorisoiden ekaluokkalaisten tarpeita.

Helsingin kaupunginvaltuusto teki viime vuonna näyttävästi 200-vuotisjuhlapäätöksen 10 miljoonan euron kohdentamista nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Syrjäytymisen ehkäisy edellyttää pitkäjänteistä työtä. Tokaluokkalaisten ja heidän perheidensä tyhjän päälle jättäminen ei ole viisasta, koska se vetäisi mattoa alta työltä, jolla edistetään perheiden hyvää arkea ja ennaltaehkäistään lasten syrjäytymistä. Kannustan opetusvirastoa ja -lautakuntaa etsimään talouden tiukoissa kehyksissä ratkaisun, jossa perheitä ei jätetä pulaan.

Ajassa, jolloin kipuilemme työelämän hektisyyden, lasten yksinäisyyden, syrjäytymisen sekä kasvavien huostaanottomäärien kanssa, on nähtävä, että iltapäivähoidosta huolehtiminen on kustannustehokas tapa edistää lasten ja perheiden hyvinvointia sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

On myönteinen asia, että lapsiperheet viihtyvät Helsingissä. Lapsilukumäärän kasvu näkyy tietenkin myös lapsiperheiden palvelujen tarpeessa. Oli välttämätöntä, että viime vuonna päätimme päiväkotien rakentamisen vauhdittamisohjelmasta Helsingissä. Päivähoitopaikkoja on oltava siellä missä lapsiakin. Helsingin on otettava lisääntynyt lasten määrä tosissaan myös ensi vuoden budjettivalmistelussa ja huolehdittava perheiden peruspalveluista.

Ennaltaehkäiseviin ja perheiden hyvän arjen palveluihin panostaminen on fiksu investointi. Asiantuntijat ovat osoittaneet, että mitkä tahansa ennaltaehkäisevät toimet tulevat edullisemmaksi taloudellisesti - puhumattakaan inhimillisistä kustannuksista – kuin lapsen huostaanotto.

Hyvä esimerkki monelle perheelle tärkeästä palvelusta on Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) tilapäinen lastenhoitoapu. Palvelun vahvuus on siinä, että perheet saavat tarvittaessa apua ilman odotusaikoja ja kohtuuhintaan. Juuri tällaisia hyvää arkea edistäviä ja ongelmia ennaltaehkäiseviä palveluita tarvitaan.

On viisasta huolehtia, että Helsinki on hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille, myös kaikkein pienimmille. Helsingin ei kannata ajaa lapsiperheitä naapurikuntiin.

Hallituksen tekemä tuore päätös valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014 – 2017 oli oiva osoitus pääministeri Kataisen hallituksen vastuullisuudesta ja toimintakyvystä. Suomen tulevaisuuden kannalta oli aivan välttämätöntä, että päätöksen painopiste oli luoda Suomeen uutta työtä ja kasvua sekä kilpailukykyä. Meille kokoomuslaisille on olennaista, että hallituspuolueet ovat sitoutuneet kestävyysvajeen purkuun ja velkaantumisen taittamiseen. Seuraavaksi kehysselonteko tulee meille eduskuntaan käsittelyyn. Meidän kansanedustajien tehtävä on arvioida kokonaisuus ja sen vaikutukset.

Meidän kokoomusedustajien tärkein tavoite oli saada tuntuvia toimia uusien työpaikkojen luomisen ja yrittäjyyden vauhdittamiseksi ja tässä onnistuimme. Kehysriihen päätöksestä tuli Kokoomuksen johdolla varsin yrittäjämyönteinen. Työllistävä yritysverouudistus tuli todelliseen tarpeeseen. Yritysten yhteisöverokannan alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin on merkittävä päätös. Verotuksen painopiste siirtyy tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen. Kaikenkokoisten yritysten mahdollisuudet investoida ja työllistää ja parantuvat. Päätös on tärkeä keino houkutella myös ulkomaisia investointeja Suomeen. Hallitus käynnistää mittavan kasvurahoitusohjelman pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten kasvun tukemiseksi. Tavoitteena on tukea erityisesti siemen- ja kasvuvaiheen yritysten kasvua sekä vahvistaa pääomamarkkinoita.

Tulevaisuutemme kannalta on välttämätöntä, että jokainen nuori saa laadukkaan koulutuksen ja pääsee mukaan työelämään, eikä yksikään syrjäydy. Helsingille on välttämätöntä että onnistuimme sopimaan ammatillisen koulutuksen opiskelupaikkojen lisäämisestä sekä oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä.

Maassamme kaivataan kipeästi uusia keinoja nostaa työllisyysastetta ja edistää perheiden hyvinvointia. On hyvä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 2 400 euroon. Kotitalousvähennys on täsmätoimi, joka edistää ihmisten hyvää arkea, työllisyyttä, palvelualojen kehittymistä sekä harmaan talouden kitkemistä.

Olen tyytyväinen päätöksestä ottaa käyttöön uusi joustava hoitoraha, joka vauhdittaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on aivan välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla.

Sen lisäksi, että kehyspäätöksellä vauhditetaan työntekoa ja uusien työpaikkojen syntyä, kiristetään myös verotusta ja tehdään menosopeutuksia. Terveydelle haitallisten tuotteiden kuten alkoholin, tupakan sekä makeisten ja virvoitusjuomien verotusta korotetaan. Verouudistus kannustaa jokaista pohtimaan kulutusvalinnoillaan myös terveyttään. Myös sähkövero nousee. Näihin kulueriin voimme onneksi jokainen itse vaikuttaa omassa arjessamme. Nettosopeutuksen määrä on noin 600 miljoonaa euroa vuoden 2015 tasolla. Menoja leikataan noin 300 me, ja erinäisiä veroja korotetaan suunnilleen yhtä paljon. Säästöjä tehdään mm. kuntien valtionosuuksista, kehitysyhteistyörahoista ja yritystuista.

Kehysriihessä päätetyillä toimilla velkasuhteen kasvun on arvioitu taittuvan vaalikauden loppupuolella. On hyvä muistaa, että hallituskauden aikana sopeutustoimia on tehty jo noin 5 miljardin euron edestä. Hallitusohjelman ns. perälautakirjauksista ei ole luovuttu. Tilannetta arvioidaan vuosittain kehyspäätösten yhteydessä.

Johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta koko valtiovarainvaliokunta ja sitten eduskunta edellytti, että hallitus päättää uuden lastensairaalan tarvitsemasta valtion rahoitusosuudesta. Oli välttämätöntä, että kehysriihessä osoitettiin uuden lastensairaalan perustamiskustannuksiin 40 miljoonaa euroa. On perusteltua, että valtiovalta on maan ainoan valtakunnallisen lastensairaalan rakentamisen rahoittamisessa mukana. Uusi sairaala on suunniteltu rakennettavan vuosina 2014-2017. Mikä olisikaan parempi lahja sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville kuin uusi lastensairaala.

18.2.2013
Blogi Verkkouutisissa

Väkivalta ja sen uhka ovat kasvava riski sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville. Nimittelylle, nyrkiniskuille ja muulle väkivallalle on saatava nollatoleranssi. Turvaton työpaikka vaikuttaa ihmiseen itseensä, alan houkuttelevuuteen ja työhyvinvointiin. Väkivalta näkyy vakavalla tavalla kasvavana työn kuormittavuutena sekä hoitajapulana.

Tilanteen vakavuutta kuvaa kunta-alan työolobarometri (2011). Terveystoimessa vastaajista yli puolet ilmoitti, että joku työpaikalla on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi kerran tai useita kertoja. On selvää, että tarvitsemme kiireellisesti uusia keinoja sosiaali- ja terveydenhuollon työturvallisuuden parantamiseksi. Kaikilla työpaikoilla on kyettävä varautumaan ennakoimattomaan väkivaltaan.

Eduskunnan viimeviikkoisessa keskustelussa työturvallisuuslaista tuli tervetullut uutinen: Sosiaali- ja terveysministeri Risikko vastasi kysymykseeni ja lupasi täsmentää väkivallan torjuntaa sekä yksintyöskentelyä koskevaa asetusta.

Uuden turvallisuusasetuksen lisäksi tarvitaan myös monia muita toimia. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalaa edustavan Tehyn saaman tiedon mukaan työnantajat eivät kaikin paikoin tee lievistä pahoinpitelyistä rikosilmoituksia. Ilmoituksen tekeminen on jätetty yksin väkivallan kohteeksi joutuneen työntekijän harteille. Tämä on kohtuutonta. Työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta lievissä pahoinpitelytapauksissa tulisi säätää rikoslaissa.

Lähtökohtana on oltava ajantasaiset turvallisuussuunnitelmat, riittävästi osaamista sekä henkilökuntaa, jotta uhkaaviin tilanteisiin voidaan varautua. Etenkin pienissä yksiköissä kuten terveyskeskuksissa tilanne on haastava: Paikalla henkilökuntaa saattaa olla vähän eikä koulutusta vaaratilanteisiin välttämättä ole riittävästi.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer:in työhyvinvointiselvityksen mukaan kotihoidon työntekijöistä reilusti yli kolmannes ilmoitti kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa. Uhkaavat tilanteet ovat lisääntymässä kotisairaanhoidossa. Vakava esimerkki on viime vuoden loppupuolella kotikäynnillä tapahtunut terveydenhoitajan surma.

Palautetta on tullut myös siitä, että tutkittua tietoa asiakkaan kotona tehtävän työn väkivalta- ja uhkatilanteista ei ole saatavilla riittävästi. Tämä puute on korjattava viipymättä.

Tosiasia on, että sosiaali- ja terveysalalle koulutetaan tarpeeksi työvoimaa, mutta alalla ei jakseta eläkeikään asti. Moni siirtyy toisiin tehtäviin. Arviolta 30 000 koulutettua sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa työskentelee muilla aloilla.

Hoitajapulan keskeinen syy on työpaikkojen vetovoimaisuuden puute. Jotta tulevaisuudessa onnistuttaisiin torjumaan yhä pahenevaa työvoimapulaa, on valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa otettava tarkasteluun myös se, miten hoitotyötä johdetaan ja miten työhyvinvointiin panostetaan. Mikään ei korvaa ammattitaitoista sekä motivoitunutta henkilöstöä ja osaavaa hoitotyön johtoa.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Terveydenhuollon maisteri, röntgenhoitaja

Sarkomaa jätti 8.2.2013 ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työturvallisuuden parantamisesta.

Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen. Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta.

Heinäkuussa voimaan astuva vanhuspalvelulaki vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Se jättää kuitenkin paljon uusien kuntapäättäjien harkinnan varaan. Jotta käytettävissä olevat resurssit riittävät ikäihmisten palveluiden kattavaan ja laadukkaaseen järjestämiseen, on välttämätöntä tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Liikunta on aivan olennainen asia ihmisten arjen ja elämän laadun kannalta. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy ovat painopisteitä valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa.

Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Seuraava askel on vanhuspalvelulain seurantakriteerien tekeminen. Nyt on varmistettava, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan.

Ikäihmisten riittävä päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus sekä kuntouttava työote vanhusten hoivassa tuovat mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun. Maassamme vuosittain tapahtuvien reilun 7000 lonkkamurtuman hoito on puhutteleva esimerkki. Ennen murtumaa kotona asuneista lähes 30% päätyy vuoden kuluessa pysyvään laitoshoitoon. Leikkaus kyllä onnistuu, mutta sen jälkeistä kuntoutusta ei saa, jatkohoitoon pääsy pitkittyy eikä kotiapu järjesty.

Asiat voidaan ja ne pitää tehdä toisin. Kriteereiden seurannan ohessa on valtiovallan kerättävä palveluiden hyviä käytäntöjä, jotta ne saadaan ripeästi käyttöön koko maassa. Espoon Jorvissa toteutettu "lonkkaliukumäki" on osoitus kuntoutuksen mittavista vaikutuksista ihmisten elämänlaatuun ja kustannusten säästöön. Normaalissa leikkausprosessissa kotiutuminen kestää keskimäärin 43 päivää, mutta lonkkaliukumäen kuntoutusketjun läpikäyneillä vain 24 päivää. Mikä tärkeintä, pysyvään laitoshoitoon joutumista on onnistuttu vähentämään merkittävästi.

Kun elämme pidempään, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa.

Sari Sarkomaa

-------------------------------------------------------------

Kokoomuksen kansanedustajat Sarkomaa, Toivakka ja Virolainen jättivät 4.2.2013 kirjallisen kysymyksen liikunnan, oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen sisällyttämisestä vanhuspalvelulain seurantakriteereihin. Kansanedustajat kirjoittivat asiasta myös mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin 3.2.2013.

Nykyisen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on uudistaa terveydenhuolto. Olin mukana hallitusneuvotteluissa tästä asiasta päättämässä. Terveydenhuollon ammattilaisena tiedän varsin hyvin, että jonot tulevat kalliiksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyössä on ollut monta mutkaa matkassa, mutta nyt selvityshenkilöt hakevat alueellisia ratkaisuja. Olen mukana kokoomuksen SOTE-uudistusta vauhdittavassa ryhmässä. Tehtäväni on myös tuoda hoitohenkilöstön näkemykset uudistukseen mukaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän loppuraportissa esitetyn terveyspalvelujen väestöpohjan riittävyys on suuri huolenaihe: 50 000 – 100 000 asukkaan väestöpohja ei ole riittävä erityisesti erikoissairaanhoidon järjestämiseen, mutta ei se tue myöskään perusterveydenhuollon vahvistamista. Liian pienissä kokonaisuuksissa ei pystytä myöskään varmistamaan riittävää osaamista ja hoidon laatua. Selvitysmiesten raportit toivottavasti tuovat tämän vahvasti esille ja vauhdittavat tekemään rohkeampia ratkaisuja, jotta hallitusohjelman asettamiin tavoitteisiin päästäisiin.

Liian pienet yksiköt eivät ole hoitohenkilökunnan näkökulmasta kilpailukykyisiä ja palkanmaksukyvyltään vakaita työnantajia. Ne eivät ole välttämättä kovinkaan vetovoimaisia työpaikkoja riittämättömien resurssien vuoksi. Myös urakehitys ja koulutusmahdollisuudet ovat vähäisempiä. Tämän Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola on aivan oikein linjannut.

On tärkeä muistaa, että hoitajapulan keskeinen syy on työpaikkojen vetovoimaisuuden puute. Jotta tulevaisuudessa onnistuttaisiin torjumaan yhä pahenevaa työvoimapulaa, olisi SOTE-uudistuksessa syytä ottaa tarkasteluun myös se miten hoitotyötä johdetaan ja miten työhyvinvointiin panostetaan.

Painopiste on saatava terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Terveyskeskuksien, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalveluiden on toimittava yhdessä ihmisen parhaaksi niin, että apua tarvitsevan ihmisen pallottelu lopetetaan ja palvelun saa sujuvasti. Selvää on, että SOTE-uudistusta ei pidä vain odotella, vaan kunnissa on urakoitava jatkuvasti terveydenhuollon kehittämiseksi. Viime eduskuntakaudella eduskunnassa hyväksymämme terveydenhuoltolain toimeenpanossa on vielä paljon tehtävää.

Ajankohtaista on myös se, että valmisteilla on yliopistolain muutos, jossa koulutusvastuita määriteltäisiin uudestaan. Tarkoitus on vähentää oppiainetasoista sääntelyä sekä mahdollistaa nykyistä paremmin eri tieteen- ja koulutusaloja yhdistävien opintokokonaisuuksien toteuttaminen. Uudistustyötä tarvitaan, mutta ministeriössä on säilytettävä vastuu pienten tieteenalojen turvaamisesta. Tässä yhteydessä on löydettävä ratkaisu laboratoriotieteen ja radiografiatieteen jatkuvuudelle.

Meidän terveydenhuollon vaikuttajien työ sen eteen, että terveystieteiden maisterikoulutus saataisiin Helsinkiin, jatkuu. HUS on ainoa yliopistollinen sairaanhoitopiiri, jonka alueen yliopistossa ei ole olemassa terveystieteellistä maisterikoulutusta ja tilanteeseen on saatava muutos. Asiassa ollaan vahvoin joukoin liikkeellä. Uskon, että nyt saamme asiaa eteenpäin.

Yhteistyötä on tehtävä koulutuksemme, alamme työskentelyolosuhteiden sekä houkuttelevuuden edistämiseksi. Terveydenhuollon koulutukseen panostaminen on elintärkeää. Mikään ei korvaa ammattitaitoista sekä motivoitunutta henkilöstöä ja hoitotyön johtajia.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksianne. Kotisivujeni www.sarisarkomaa.fi kautta voi seurata näiden asioiden etenemistä. Sieltä voi myös tilata kuukausittain lähettämäni kirjeen, jossa käsittelen ajankohtaisia asioita.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, THM, röntgenhoitaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
puh. 050 511 3033

30.1.2013 Blogi Verkkouutisissa

Raskaus ei ole työperäinen sairaus, eikä mikään muukaan työstä aiheutuva kustannus. Ei ole mitään järkevää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi korvata vanhemmuuden kustannukset. Tilanne on täysin epäoikeudenmukainen ja kohtuuton.

Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudenaikaiset sairauspoissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on joka tapauksessa jonkun maksettava. Se ”joku” on tällä hetkellä perhevapaita käyttävien naisten työnantajat.

Niin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy ja tuntuu kovalla tavalla naisten palkassa sekä työsuhteissa pätkätöinä sekä esteinä edetä uralla. Vanhemmuuden kustannuksista aiheutuva "äitiriski" näkyy naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa ja työllistämismahdollisuuksissa. Tähän ei Suomella ole varaa. Tarvitsemme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

Suomen Yrittäjänaisten kansalaisaloite työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi on erittäin tervetullut. Jos aloite saa vähintään 50 000 allekirjoitusta, se tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Toivon, että aloite vauhdittaa tätä työelämän suurimman häpeätahran ja yrittäjyyden jarrun poistamista ja kannustaa hallitusta asiassa aloitteellisuuteen.

Naapurimaassamme asia on hoidettu jo vuosia sitten. Ruotsissa tasataan vanhemmuuden kulut verovaroin. Nyt Suomen on aika ryhdistäytyä ja laittaa asia kuntoon. Olen tästä toistuvasti hallitusta muistuttanut. Hallitus on ohjelmaansa kirjannut tavoitteen jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korvauksia. Asia on nyt jo kolmannen hallituksen ohjelmassa ja kaipaa vauhtia, sillä vaalikausi on pian puolessa välissä. Linjaukset on tehtävä tulevassa puolivälitarkistuksessa ja kehysriihessä.

Hallitusohjelma velvoittaa hallituksen aktiivisesti hakemaan ratkaisuja yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa, niin että vielä tämä eduskunta ehtii käsittelemään asiaa koskevat lait. Työryhmiä asian tiimoilta on ollut jo yli tarpeen. Vanhemmuuden kustannusasian pallottelu on lopetettava.

Johtamani kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta valmisteli ennen eduskuntavaaleja kannanoton ”hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokamiehenoikeus”. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Valtuuskuntamme kannanotossa ehdotimme, että vanhempainetuuksista muodostettaisiin itsenäinen vanhempainvakuutus. Se toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen. Ehdotan, että hallitus ottaisi esityksen vanhempainvakuutuksesta omakseen ja lähtisi viemään sitä eteenpäin.

Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on tehokas täsmätoimi harmaantuvassa ja taloushaasteiden kourissa kamppailevassa Suomessa. Suomessa yrittäjistä naisia on vain noin 30 prosenttia. Me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjiä, yrittäjiä työnantajiksi sekä myös lisää lapsia Suomeen.

Sari Sarkomaa
Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja
Kolmen lapsen äiti

Ksylitolipastillit on vuoden alusta kielletty Helsingin päiväkodeissa muilta kuin esikouluikäisiltä. Aiemmin vanhemmilla oli mahdollisuus ostaa pastillit, jotka päiväkodin henkilökunta jakoi lapsille. Kummallinen kielto on aiheuttanut paljon keskustelua eikä syyttä. Espoossa ja Vantaalla ksylitolipastilliasia toimii päiväkodeissa mainiosti. Helsinginkin terveydenhuollon ammattilaiset suosittelevat lapsille ksylitolin käyttöä aterioiden jälkeen. Pääkaupungin ksylitolikielto onkin syytä laittaa roskakoriin.

Kieltojen sijaan tarvitaan kannustusta perheille huolehtia lasten hampaista. Suomalaislasten suun terveys on heikentynyt. Lastemme hampaiden kunto on huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Iso ongelma on lasten hampaiden reikiintyminen. Syynä ovat erityisesti harjauksen laiminlyönti ja napostelu. Tarvitsemme lisätoimia ja uusia keinoja, jotta heikkenevä suun terveys saadaan kuriin.

Hätkähdyttävä tosiasia on, että vuonna 2000 reikien vaurioittamia hampaita oli lähes 40 %:lla viisivuotiaista, yli 50 %:lla 12-vuotiaista ja 75 %:lla 15-vuotiaista. Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulua käyvistä pojista vain 38 % ja tytöistä vain 62 % harjaa hampaat fluorihammastahnalla suositusten mukaisesti vähintään kaksi kertaa päivässä.

Karieksen hallinnasta on ohjeita Käypä hoito –suosituksissa, joissa suositellaan päivittäistä ksylitolituotteiden käyttöä. Ksylitoli vähentää hammasplakin ja mutans streptokokkien määrää ja siten täydentää muita keinoja hammasterveyden ylläpitämiseksi. Ksylitolin säännöllinen käyttö suojaa hampaita erityisesti silloin kun suuhun puhkeaa hampaita.

Tietenkin päävastuu lapsista ja hampaiden harjauksesta on meillä vanhemmilla. Iso terveyshyöty hampaiden hoidossa tulee ravitsemustottumuksista, jotka opitaan kotona. Selvää on, että lasten suunterveyden edistämisessä tarvitaan kodin, päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon antamaa opetusta ja yhteistyötä. Päiväkodeissa ja kouluissa tavoitetaan lapsia, joiden perheet tarvitsevat erityistä tukea terveyden edistämisessä.

Ksylitolin käytöstä lasten päivähoidossa tai kouluissa ei ole valtakunnallisia suosituksia ja kunnilla on erilaisia käytäntöjä. Ksylitolin käyttö ei tietenkään korvaa hampaiden harjausta, mutta se on osa terveyskäyttäytymistä joka on hyvä oppia jo lapsena ja saada osaksi arjen toimintoja. Selvää on, että ksylitolin käytölle sekä sen yhteydessä annettavalle terveyskasvatukselle tarvitaan yhtenäiset ohjeet. Kiritin tästä sosiaali- ja terveysministeriötä jättämällä asiasta kirjallisen kysymyksen. On välttämätöntä, että ministeriö viipymättä antaa asiasta ohjeen.

Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen professori Satu Alaluusua sekä Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen dosentti Eva Söderling ovat todenneet (HS 2.1.2013), että päiväkodeissa pitäisi jatkaa ksylitolipastillien jakamista niin esikouluikäisille kuin sitä nuoremmille, kunhan lasten vanhemmat ymmärtävät, että yksinomaan päiväkodin antamat pastillit eivät riitä karieksen ehkäisyssä.

Viimeisin OECD:n Suomea koskeva maa-arvio nosti vahvasti esille huolen kasvavista terveyseroista. OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorilla. Terveyserojen kasvun taittaminen edellyttää toimia juuri lapsiin ja lapsiperheisiin. Sanonta ”minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” pätee myös tässä: Pohja hyvälle suunterveydelle rakennetaan lapsena.