Tiedote 6.3.2021
Julkaisuvapaa heti
Koronakriisin vaikutuksesta hoito- ja palveluvelka on kasvanut ennätysmäiseksi. Perjantaina hallitus kertoi esittävänsä valmiuslaista otettavaksi käyttöön pykälää, jolla voidaan poiketa kiireettömän hoidon määräajoista. Tämän johdosta terveydenhuollon yksiköt voisivat siirtää kiireettömiä hoitoja koronapotilaiden hoidon tieltä. Kokoomuksen Sari Sarkomaa, Mia Laiho ja Anna-Kaisa Ikonen pitävät tilannetta vakavana. Sote-uudistuksen väkinäinen runnominen eteenpäin kriisin keskellä herättää edustajissa huolta.
”Tänäänkin tuhannet suomalaiset jonottavat pääsyä terveydenhuoltoon. Jonotilanne tulee jälleen huononemaan nyt, kun hoitotakuusta joudutaan valmiuslailla tinkimään. Koronakriisin kerryttämän hoitovelan purku tulee koettelemaan terveydenhuoltoamme mahdollisesti vuosien ajan. Hoitamattomuuden seuraukset voivat olla inhimillisesti ja kansanterveydellisesti tuhoisia. Eduskunnan on pikaisesti saatava arvio siitä, miten nykyisen hoitotakuun päälle kertynyttä velkaa kurotaan umpeen ja miten se rahoitetaan”, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.
”Hallitusohjelmassa luvataan nopeampaa hoitoonpääsyä hoitotakuun tiukentamisen muodossa, mutta koronan kerryttämän hoitovelan alla tuo tavoite on lipumassa yhä kauemmas. Hallituksen tulee nyt avoimesti kertoa, onko tavoite seitsemän päivän hoitotakuusta ylipäänsä mahdollinen tällä hallituskaudella”, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo.
”Vaadimme hallitusta avaamaan suunnitelmaa koronan hoitovelan lyhentämiseksi ja kertomaan hallitusohjelmassa linjatun hoitotakuun tiukennuksen kohtalosta pikaisesti”, puolueen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen sanoo.
Edustajat pitävät hälyttävänä sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin rakennetaan uutta hallintoa tilanteessa, jossa hoitoonpääsy on pahasti kriisiytynyt ja mitään selkeää suunnitelmaa tai kestävää rahoitusta ongelman ratkaisemiseksi ei ole esitetty.
”Hallituksen sote-esitys on puhtaasti rakenteellinen uudistus, joka ei tarjoa mitään keinoja palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Päinvastoin esitys heikentää alueiden päättäjien mahdollisuuksia hyödyntää yksityistä palvelutuotantoa jonojen purkamisessa. Soten rahoitusmalli taas lupaa monille alueille leikkauksia ja säästöjä. Riskinä on siirtyminen kohti kahden kerroksen järjestelmää, jossa ne, joilla on varaa, hankkivat terveysvakuutuksen, kun taas pienituloiset jäävät kärvistelemään kasvavien jonojen ja heikentyvien terveyspalvelujen piiriin”, Ikonen sanoo.
”Meillä on käsissämme ennätyksellinen hoitovelka ja hallitus rakentaa sotea, joka heikentää hoitoonpääsyä ja kiihdyttää kustannusten kasvua. Nyt pitäisi hälytyskellojen soida”, Laiho sanoo.
Myös hallituksen aikoma Kela-korvauksen leikkaus lisäisi painetta julkisiin palveluihin. Yksityisestä lääkärikäynnistä sai Kela-korvauksia vuonna 2019 yli 1,5 miljoonaa suomalaista, ja käyntejä oli 3,34 miljoonaa.
”Kela-korvaus on yhteiskunnalle edullinen keino rahoittaa terveyspalveluita, sillä valtion 90 miljoonan euron panoksella saadaan noin 1 miljardin euron kokonaisrahoitus. Aikooko hallitus perua aikomansa Kela-korvauksen leikkauksen, joka toteutuessaan heikentäisi hoitoon pääsyä, lisäisi julkisen sektorin taakkaa entisestään ja saattaisi jopa kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia”, edustajat kysyvät.
”Kokoomuksen mielestä ihmisten oikea-aikaisten palveluiden turvaamiseksi on järkevää hyödyntää hoitojonojen purkamisessa ja nopeamman hoitoonpääsyn tavoittelussa yksityisen sektorin tarjoamia palveluita. Siksi Kela-korvausta olisi järkevä korottaa ja palveluseteleiden käyttöä laajentaa. Ihmisille on tärkeämpää se, että palvelun saa, kuin se, että mikä taho palvelun tuottaa”, Sarkomaa sanoo.
Edustajat ovat jättäneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen hoitotakuusta ja hoitovelan purkamisesta.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, p. 050 511 3033
Mia Laiho, p. 050 433 6461
Anna-Kaisa Ikonen, p. 09 432 3062