Kauppalehden Olli Herrala kirjoitti blogissaan (Kauppalehti 17.3.2021) unelmoivansa yhteiskunnasta, joka mieluummin laskee kuin kiristää verotusta. Jaan Herralan unelman yhteiskunnasta, jossa työnteko kannattaa ja ihminen saa pitää reilun osan tuloistaan.
Unelma on kuitenkin vaarassa karata, kun verojen keventämisen sijaan hallitus kaavailee uusia veroja mm. maakuntaveron muodossa. Maakuntaverokomitean mietintö osoittaa, että maakuntavero johtaisi todennäköisesti työn ja eläkkeiden verotuksen kiristymiseen.
Kokoomus on ainoa puolue, joka irtisanoutui täysin uudesta verosta komitean raporttiin jättämässä eriävässä mielipiteessään.
Kireä työn verotus on jo nykyisin yksi keskeisimmistä kilpailukykyongelmistamme. Työn verotuksen kiristäminen on nimittäin myrkkyä työllisyydelle ja talouskasvulle. Suomalaisten vertailumaita heikompi ostovoima heikkenisi edelleen. Kiristämisen sijaan ansiotuloveroja on kevennettävä.
Kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan, että verotuksen painopistettä siirrettäisiin työstä ja yrittäjyydestä haittojen ja päästöjen verotukseen. Ansiotulojen verotusta keventäisimme lähes miljardilla. Vastaavasti olemme valmiita hyödyntämään verotuksen ohjausvaikutusta ilmastopäästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä terveyttä ja hyvinvointia vahvistavien kulutustottumusten edistämiseksi.
Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora yhteys kansansairauksiin. Kansanterveyden näkökulmasta on tärkeää saada erityisesti lasten ja nuorten ravinto vähemmän sokeria sisältäväksi.
Verottamalla sokeria voidaan ohjata kuluttajia vähentämään liiallista sokeripitoisten tuotteiden kulutusta. Siksi veropohjan laajentaminen koskemaan virvoitusjuomien lisäksi makeisia ja jäätelöä sekä kaikkia muita lisättyä sokeria sisältäviä sokeripitoisia tuotteita on perusteltua.
Kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen. Terveysperusteisella verotuksella voidaan ohjata myös elintarviketeollisuutta panostamaan vähäsokerisempien vaihtoehtojen kehittämiseen. Veron perusteen tulee olla kansanterveydellinen.
Aiemmin sokeriverotyöryhmän havaitsemat esteet yhdistelmämallin kaltaisen terveysveron käyttöönottoon ovat ainakin osin poistuneet, kun EU:n kuluttajainformaatioasetuksen soveltaminen on nyt pakottavaa. Tiedot tuotteiden ravintoainepitoisuuksista ovat aiempaa helpommin saatavilla.
Verotuksen lisäksi tarvitaan tietenkin paljon muita keinoja terveellisten ruokavalintojen ja tottumusten tukemiseksi. Verotusta tulee tarkastella kokonaisuutena ja huomioida myös se, että verotus koetaan oikeudenmukaiseksi. Siksi meidän on verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli haittoja ja päästöjä.
Sari Sarkomaa
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen