Kevään varma, mutta ikävä merkki on lumen alta paljastuvat tupakantumppiröykkiöt ja muut roskat. Tupakantumpit ovat yleisin roska Itämerellä ja sen rannoilla. Kaupunkiemme rannoilta löytyy keskimäärin 300 tumppia jokaista sataa metriä kohden. Tämä on järjetöntä kotimeremme ja luontomme myrkyttämistä.
Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei häviä luonnosta eikä merestä koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia ja maailmassa 4,5 biljoonaa tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja pihoilta vesistöihin ja mereen. Myrkyllisistä tupakantumpeista on monin tavoin haittaa luonnolle. Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Tumppi onkin maailma yleisin muoviroska.
Tupakantumppeja heitetään usein luontoon virheellisten olettamusten vuoksi. Moni luulee, että tupakantumpit seulotaan hulevesistä. Moni ei myöskään tiedä, että tupakantumppi on muovia, eikä maadu. Monelle on yllättävä tieto myös se, että tupakantumppi on ympäristömyrkky. Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Mikromuovi ei katoa merestä ehkä koskaan.
Maahan ja vesistöihin heitetystä tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja, kuten kadiumia, arsenikkia ja lyijyä. Tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta runsaasti erilaista kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on kymmeniä.
Yhden tupakantumpin hajoaminen mikromuoviksi kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti ruuaksi linnuille ja mereneläville, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.
Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien ja asuinalueiden pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on perusteltua myös ympäristön kannalta. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille.
Roskaaminen on niin yleistä, että kaupungissamme on tarve tehdä vaikuttavia toimia roskaamiseen kuriin saamiseksi. Roskaaminen ei yksinkertaisesti ole sallittua eikä millään muotoa hyväksyttävää. Kokoomuksen kansanedustajat ovat lakialoitteella esittäneet, että roskaamiskiellon rikkomisesta määrättyä rikesakkoa korotettaisiin 100 eurosta 200 euroon. Sen on syytä olla osa niitä toimia, joilla roskaamista kitketään. Roskiksia on syytä olla kaupungissa riittävästi. Tärkein toimi roskaamisen lopettamiseksi on se, että meistä itse kukin jaksaa kantaa roskansa roskakoriin.
Tupakantumpit eivät kuuluu luontoon eivätkä niiden myrkyt ruokalautasellemme. Tumppi on roska ja se kuuluu roskakoriin.
Sari Sarkomaa
helsinkiläinen kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja