Eduskunnan puhemiehelle
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä on meneillään ja suunnitteilla useampia potilaspaikkojen sulkuja normaalien kesäsupistusten lisäksi. Keskeisenä syynä sulkuihin on HUS:n mukaan hoitajapula.
Hoitajaliitto Tehyn mukaan rekrytointiongelma alalla on valtakunnallinen ja kesäsijaisia on hankala saada. Kaikkein huolestuttavin tilanne on HUS:n sydän- ja keuhkokeskuksessa, jossa ollaan sulkemassa kymmeniä paikkoja useaksi kuukaudeksi. Lisäksi HUS kertoo, että Töölön sairaalassa on suljettuna ortopedialla reilut 10 paikkaa toukokuun puoliväliin saakka ja kuusi paikkaa kuun loppuun saakka. Peijaksen ortopedian osastolta potilaspaikkoja on suljettu viisitoista paikkaa 75:stä. Lisäksi meneillään on yksittäisiä muita sulkuja.
Hoitajat kertovat, että henkilöstö äänestää jaloillaan. Sydänkirurgiselta teho-osastolta on poistunut viimeisen vuoden aikana 18 tehohoitajaa. HUS:sta saadun tiedon mukaan on paikkoja, kuten esimerkiksi sydän- ja keuhkoyksikön osasto, joissa paikka on ollut auki ja johon ei ole tullut yhtäkään hakijaa. Ongelmia ei ole vain pääkaupunkiseudulla vaan koko maassa.
Useampi taho on kommentoinut, että näin merkittävää pulaa ei ole ollut hoitohenkilökunnassa, kun puhutaan sijaisuuksista. Sijaisuuksien täyttäminen alkaa olla erittäin haasteellista.
Helmikuun puolivälistä lähtien on jouduttu sulkemaan 5—6 leikkaussalia OYKS:ssa. Ajatuksena oli, että sulku kestäisi huhtikuun loppuun asti, mutta nyt jo tiedetään, että kaikkia saleja ei voida avata. Lopputuloksena ei-kiireellisen hoidon odotusajat ja jonot pitenevät.
Koronaepidemian on arvioitu "katkaisseen kamelin selän". Sote-alan ammattilaiset ovat venyneet hyvin pitkään, tehneet ylimääräistä työtä ja purkaneet hoitojonoja. Monien sote-alan ammattilaisten arjessa venyminen on ollut arkipäivää jo pitkään ennen koronaa. Vaikka koronatilanne on helpottumassa, ei tilanne ole ohi, vaan päin vastoin. Edessä on kasaantuva hoitovelka ja koronaepidemian aiheuttamien jonojen purku kiireettömään hoitoon. Piinaava koko maata koskeva hoitajapula on terveydenhuollon toimintakykyä eniten uhkaava asia.
Kaikissa sairaanhoitopiireissä on vaikeuksia saada sijaisia hoitajille. Kesän tilanne, lomien sijaiset, huolestuttaa jokaisessa sairaanhoitopiirissä. Potilaiden näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että hoitojonot kasvavat ja äärimmäisessä tapauksessa puhutaan potilasturvallisuudesta.
Tehy kysyi jäsenistön mielialoja viime vuoden puolella karuin tuloksin. Lähes 90 prosenttia vastaajista on miettinyt alan vaihtoa ja kymmenisen prosenttia miettii sitä päivittäin. Hoitoalan houkuttelevuutta sekä pito- ja vetovoimaa on lisättävä. Aivan ensimmäiseksi tarvitaan lisävoimavaroja hoitojonojen purkuun, että työtaakkaa voidaan keventää. Mahdollisuus pitää kesäloma on monen jaksamisen edellytys.
Maakuntasote-uudistus, jonka piti parantaa palveluja, on vahingollinen koko maalle ja katastrofi suurille kaupungeille. Uusimman arvion mukaan Helsingin ja Uudenmaan alueiden sote-rahoitus vähenee noin 300—400 miljoonalla eurolla. Esitys vaarantaisi alueen sote-palvelut, HUSin toiminnan ja korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme. Esityksestä puuttuvat ratkaisut yliopistollisen opetuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Vaarassa on esimerkiksi korkeatasoinen syöpätutkimus ja siten potilaiden mahdollisuus saada parasta mahdollista hoitoa.
Juuri valmistuneiden valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Helsingin asukaskohtainen leikkaus sote-palveluihin tarkoitettuun rahoitukseen on noussut maksimitasolle 100 euroon asukasta kohden. Tämä tarkoittaisi yhteensä yli 65 miljoonan euron leikkauksia helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Leikkauksia on tulossa muiden suurten kaupunkien ja kuntien sote- rahoitukseen eri puolilla Suomea. Tällaiset leikkaukset vaarantaisivat helsinkiläisten ja muiden kuntien palveluiden laadun ja toimivuuden sekä pidentäisivät jonoja entisestään.
Lisäksi hallitus kaavailee yksityisen terveydenhuollon tutkimuksen ja hoidon sairausvakuutuskorvausten poistamista, mikä entisestään vaikeuttaisi palveluiden saatavuutta ja lisäisi julkisen sektorin työn kuormittavuutta. Veto- ja pitovoimaa hoitotyöhön pitää kehittää, ja siinä palkkaus on ydinelementti. Hoitajilla on oltava aikaa tehdä työ hyvin. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen tehdyt leikkaukset vaikeuttavat entisestään mahdollisuuksia henkilöstöresurssien lisäämiseen ja kannustavaan palkkapolitiikkaan.
Hallituksen maakuntasote-esityksessä on arvioitu, että palkkaharmonisoinnin kustannukset olisivat noin 60 miljoonaa euroa, jos palkat sovitettaisiin yhteen mediaanipalkkatason mukaan, ja noin 560 miljoonaa euroa, jos palkat harmonisoidaan ylimpien palkkojen mukaan. Tähänastiset oikeudessa asti ratkaistut palkkakiistat viittaavat siihen, että harmonisointi pitää tehdä ylös- eikä alaspäin. Kun hyvinvointialueet perustetaan, niiden palvelukseen siirtyy peräti noin 173 000 henkilöä kunnista, sairaanhoitopiireistä ja kuntayhtymistä, joilla kaikilla on ollut oma palkkapolitiikkansa.
On selvää, että palkkaharmonisointikustannuksissa on otettava huomioon myös Helsinki. Jos muualla Uudellamaalla palkat nousevat, on sillä vaikutus Helsingin tilanteeseen. On epäselvää, onko tämä otettu hallituksen laskelmissa huomioon. Hallituksen arvio palkkaharmonisoinnin vaikutuksesta on olemassa olevien tietojen mukaan täysin aliarvioitu. KT Kuntatyönantajien mukaan palkkojen yhteensovitus niin sanottuun kärkipalkkaan nostaa julkishallinnon kustannuksia vähintään 500 miljoonaa euroa vuodessa, jos työnantajat joutuvat sovittamaan yhteen palkkansa korkeimpien palkkojen mukaan. Ponsiosa
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja jaksamisen turvaamiseksi,
millä tavoin on varmistettu, että hoitohenkilöstöä riittää tulevaisuuden tarpeisiin ja tulevien kesien sijaisuuksiin,
millaisia vaikutuksia arvioidaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin ja alueen muiden kaupunkien sekä muun Suomen rahoitusleikkauksilla olevan ihmisten palveluihin ja hoitohenkilöstön työtaakkaan sekä työssä jaksamiseen,
millaisia vaikutuksia rahoitusleikkauksilla arvioidaan olevan alueiden mahdollisuuksiin hoitohenkilöstön kannustavaan palkkapolitiikkaan,
millaisia toimia hallitus tekee julkisen sektorin henkilöstön työtaakan helpottamiseksi hoitojonon purkamisessa,mihin perustuu hallituksen palkkaharmonisaatiokustannusarvio,mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että palkkaharmonisaatiokustannusten laskelmissa ja arvioinneissa on otettu huomioon myös Helsinki ja
millaisia vaikutuksia arvioidaan olevan yksityisen hoidon ja tutkimuksen sairausvakuuutuskorvauksen leikkaamisella ja mahdollisella poistamisella väestön palveluiden saamiseen ja julkisen sektorin työtaakkaan?
Helsingissä 14.5.2021
Sari Sarkomaa kok
Timo Heinonen kok
Sari Multala kok
Pauli Kiuru kok
Paula Risikko kok
Anna-Kaisa Ikonen kok
Arto Satonen kok
Ilkka Kanerva kok
Marko Kilpi kok