Kun puhutaan
senioreista, puhutaan hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä. Yhä useampi
suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä
jälkeen. Ikäero juuri eläkkeelle jääneen ja hyvin
ikääntyneen hoivaa tarvitsevan ihmisen välillä voi olla jopa 40 vuotta. Haluan
muutoksen siihen, että senioreista puhutaan yhtenä ryhmänä.
Suomalaisista yli miljoona on yli 65-vuotiaita. Kyse on mittavasta joukosta ihmisiä. Ikäihmiset eivät todellakaan ole mikään yhtenäinen joukko. Ilman senioreiden aktiivista toimintaa kaupungit ja kunnat eivät toimisi. Seniorit ovat aktiivisia toimijoita sekä kantava voima kaupungin päätöksentekijöinä, vapaaehtoistyössä, omaishoitajina ja isovanhempia. Moni seniori jatkaa eläkeiän jälkeen yrittäjänä tai ansiotyössä. Osa taas tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai omaisen hoidossa. Osa tarvitsee apua ympäri vuorokauden hoivakodissa. Tärkeintä on, että seniorit kohdataan yksilöinä.
Ikäystävällisessä kunnassa ihmisiä arvostetaan riippumatta ikävuosien määrästä. Kaupunkiympäristö ja palvelut on suunniteltava esteettömiksi. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava. Esteetön kohtuuhintainen joukkoliikenne ja parkkipaikat kuuluvat toimivaan kaupunkiin.
Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille. Asuinalueilla tarvitaan lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä puisto- ja parvekejumppia. Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa. Valaistaan lenkkipolut, hiekoitetaan ja aurataan kadut sekä huolehditaan, että penkkejä on riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua levähtämään.
Kitketään kuntoutuspalveluista ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille. Siirrytään makuuttamisesta toimintakyvyn aktiiviseen edistämiseen. Otetaan käyttöön ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus. Vauhditetaan terveyttä edistävää, liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden palveluissa. Fysio- ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen ohjaajat ovat tärkeä osa senioreiden palveluja.
Ikäystävällisessä kunnassa senioria ei jätetä jonoon. Palveluiden tuottamisessa on hyödynnettävä myös ostopalveluita ja palveluseteleitä, jotta seniorit pääsevät sujuvasti tarvitsemiinsa palveluihin. Ihmisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Helsingissä on kitkettävä terveyskeskusjonot ja huolehdittava sujuvista palveluista. Senioreiden ja omaishoitajien palveluihin on luotava inhimillisiä vaihtoehtoja.
Vanhuspalveluiden laatua on valvottava tiukasti ja epäkohtiin kitkettävä: kotiin saatavia palveluja ei saa riittävästi, ympärivuorokautiseen hoivaan on pitkät jonot, ja ikäihmiset kokevat tulevansa syrjityksi sairauksiensa hoidossa. Vanhusasianvaltuutetulle on annettava vahvat valtuudet puuttua ikäihmisten palveluissa oleviin epäkohtiin, sekä valtuuksia ikääntyneiden oikeuksien turvaamiseen.
Kaiken ikäisten senioreiden, heidän omaistensa ja henkilöstön näkemykset sekä kokemukset ovat mukana palveluiden, kaupunkisuunnittelun sekä koko kunnan kehittämisessä.
Johdollani valmistellut teesit ovat ohessa luettavissa. Toivon, että ne kuuluvat tulevien valtuutettujen käytössä ja vauhdittavat ikäystävällisten kotikuntien rakentamista. Teesien valmistelussa oli vahvasti mukana eduskuntaryhmämme yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa johtamani Kokoomuksen Seniorifoorumin kanssa. Vastaanotan mielelläni palautetta ja kommentteja siitä, kuinka sinun mielestäsi senioreiden palveluja pitäisi kaupungissamme tai kotikunnassani kehittää. Ollaan yhteydessä.
10 teesiä ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi:
1. Pidetään kaikki mukana
- Ikäystävällisessä kunnassa pidetään kaikki mukana. Ihmisiä arvostetaan riippumatta kertyneiden ikävuosien määrästä.
- Kehitetään kuntia hyviksi ja turvallisiksi paikoiksi asua ja elää omannäköistä elämää kaikenikäisille.
- Annetaan kaikenikäisten mahdollisuus vaikuttaa, osallistua, tulla kuulluksi ja tehdä omaan elämään liittyviä ratkaisuja.
- Tehdään töitä sen eteen, että jokainen seniori voi luottaa saavansa tarvitsemansa laadukkaat palvelut ja inhimillisen kohtelun.
- Turvataan kuntien palveluissa ikäihmisten tarvitsema hoiva ja tuki arjen toimiin, arvokas elämä sekä mahdollisuus yksilöllisiin valintoihin säilyttäen.
2. Edistetään mahdollisuuksia aktiiviseen arkeen
- Ikäystävällisessä kunnassa seniorit ovat aktiivisia toimijoita.
- Ikäystävällisessä kunnassa työnteon pitää olla mahdollista ja siihen on kannustettava, jos seniorilla on tahtoa jatkaa työntekoa muodossa tai toisessa.
- Seniorit ovat kantava voima vapaaehtoistyössä. Omaishoitaja ja isovanhempi on useimmiten seniori.
- Toteutetaan ikäihmisten harrastustakuu kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Senioreilla on oltava mahdollisuuksia osallistua monenlaiseen harrastus- ja virkistystoimintaan – se pitää toimintakykyä ja hyvää mieltä yllä sekä yksinäisyyttä loitolla.
- Huolehditaan koulutus- ja kulttuuripalvelujen saavutettavuudesta ja kulttuurilaitosten esteettömyydestä sekä sisällytetään hoiva- ja hoitokotien toimintaan taidetta ja kulttuuria.
- Otetaan käyttöön koronatodistus palvelujen, tapahtumien ja kulttuurin nopeaksi avaamiseksi.
3. Kehitetään palveluita senioreita kuunnellen
- Ikäystävällisessä kunnassa seniorit ovat mukana kehittämässä palveluja. Vahvistetaan vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen vaikuttamis- ja toimintamahdollisuuksia.
- Edistetään digitaalisia ratkaisuja ja teknologiaa senioreiden asioinnin ja yhteydenpidon helpottamiseksi sekä yksinäisyyden torjumiseksi. Asiointi kasvokkain tai puhelimitse on aina kuitenkin mahdollistettava.
- Ikäystävällisessä kunnassa tarjotaan matalalla kynnyksellä opastusta tietotekniikan käyttämiseen. Järjestelmien on oltava esteettömiä, helppokäyttöisiä ja saavutettavia.
- Ikäystävällisessä kunnassa neuvoja ja ratkaisuja arjen haasteisiin saa yhdeltä luukulta, matalan kynnyksen seniori-infossa.
- Ikäystävällisessä kunnassa toteutetaan esteettömyyden periaatetta kaupunkisuunnittelussa ja palveluiden toteuttamisessa. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava samoin lähiparkkipaikoista.
4. Mahdollistetaan liikunta ja ulkoilu kaikenikäisille
- Ikäystävällisessä kunnassa liikunta ja ulkoilu kuuluvat kaikille. Liikunnan ja ulkoilun on oltava mahdollista ja turvallista kaikenikäisille ja -kuntoisille.
- Ikäystävällisessä kunnassa on lähiliikuntapaikkoja, liikuntapuistoja sekä puisto- ja parvekejumppia. Puitteet monipuoliselle liikkumiselle luodaan yhteistyössä seurojen ja järjestöjen kanssa.
- Valaistaan lenkkipolut, hiekoitetaan ja aurataan kadut sekä huolehditaan, että penkkejä on riittävästi, jotta kesken kävelyn voi istua levähtämään.
- Tarjotaan senioreille terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisten liikuntaneuvontaa. Ikäystävällisessä kunnassa on käytössä on liikuntaresepti, joka sisältää terveydenhuollon ammattilaisten liikuntaneuvot.
- Kirjataan osaksi yli 75-vuotiaiden hoitotyön suunnitelmaa liikkumissopimus, jossa on yksilölliset toimet toimintakyvyn parantamiseksi. Emme hyväksy sitä, että kotihoidon piirissä olevien ihmisten matot pääsevät useammin ulos kuin ihminen itse.
- Ikäystävällisessä kunnassa senioreille on käytössä liikuntaseteleitä ja maksuttomia liikuntapalveluita, kuten sporttiranneke.
- Toteutetaan etsivää liikuntatyötä vaikeasti tavoitettaville ja liikkumattomille ryhmille ja yksilöille, erityisesti omaishoitaja- sekä muistisairaiden perheille.
5. Huolehditaan senioreiden toimintakyvystä
- Senioreiden fyysisen, henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen on oltava osa kaikkia kunnan toimintoja. Se on vaikuttavin ja inhimillisin tapa edistää hyvää elämää, itsenäistä selviytymistä ja vähentää raskaampien palveluiden tarvetta.
- Kitketään kuntoutuspalveluista ikäsyrjintä. Kuntoutus kuuluu kaikille.
- Tarjotaan senioreille matalan kynnyksen terapiapalveluja ja ohjausta apuvälineiden käyttöönottoon.
- Siirrytään makuuttamisesta toimintakyvyn aktiiviseen edistämiseen.
- Otetaan käyttöön ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseksi erilaisia kuntoutusmalleja, kuten lonkkamurtumapotilaiden hoidossa käytettävä välitön kuntoutus leikkauksen jälkeen eli ns. lonkkaliukumäki-toimintamalli ja kotikuntoutus.
- Vauhditetaan terveyttä edistävää, liikunnallista ja kuntouttavaa otetta kaikissa senioreiden palveluissa. Fysio- ja toimintaterapeutit sekä liikunnan ja kuntoutuksen ohjaajat ovat tärkeä osa senioreiden palveluja.
6. Laitetaan verot ja muut elämisen kustannukset kuriin
- Ikäystävällisessä kunnassa verot, piiloverot, palvelumaksut ja muut elämisen kustannukset pidetään kohtuullisena. Taloudellinen pärjääminen luo edellytykset ihmisarvoiselle vanhuudelle.
- Otetaan käyttöön senioreiden superkotitalousvähennys. Verovähennysoikeutta kasvatettaisiin 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistettaisiin. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.
- Superkotitalousvähennys laskisi merkittävästi ostettavan palvelun hintaa tukien kotona asumista ja itsemääräämisoikeutta. Mallista voisivat hyötyä kaikki yli 75-vuotiaat, myös pienituloiset eläkeläiset.
- Laajennetaan kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kotikuntoutusta sekä liikunnan ohjausta. Kotitalousvähennyksen piiriin siirretään myös senioreiden kodin turvapuhelin.
7. Turvataan senioreille tarpeellinen hoito ja hoiva
- Ikäystävällisessä kunnassa seniorit saavat oikea-aikaisesti sellaista hoitoa ja hoivaa kuin tarvitsevat. Pidetään palvelut lähellä ihmistä ja helposti saatavilla.
- Huolehditaan seniorit jonoista hoitoon. Hyödynnetään ostopalvelua ja palveluseteleitä palveluihin pääsyn sujuvoittamiseksi.
- Hyödynnetään palveluseteliä myös lääkehoidon arviointiin. Kitketään lääketokkuroita, turhia lääkkeitä, lääkekustannuksia ja lääkehävikkiä.
- Annetaan ihmisille vapaus valita palveluntuottaja. Turvataan yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaus.
- Annetaan paljon palveluita tarvitseville ikäihmisille mahdollisuus räätälöidä itselleen sopiva palvelukokonaisuus hyödyntäen henkilökohtaista budjetointia tarvittaessa yhdessä sote-ammattilaisten kanssa.
- Otetaan käyttöön matalan kynnyksen terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn helpottamiseksi.
8. Valvotaan palveluiden laatua ja puututaan niiden epäkohtiin
- Ikäystävällisessä kunnassa jokainen voi luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen.
- Valvotaan vanhuspalveluiden laatua esimerkiksi tarkastuskäynneillä niin yksityisissä kuin julkisissa hoivakodeissa ja kotihoidossa. Digitaaliset seurantajärjestelmät helpottavat laadun seurantaa ja avoimuutta.
- Osoitetaan vanhusten oikeuksien valvonta ja edistäminen eduskunnan oikeusasiamiehen erityistehtäväksi.
- Otetaan käyttöön hoitotyöhön kansallinen laaturekisteri. Avoimella laatutiedolla sote-palveluja parannetaan ja kehitetään vaikuttaviksi, yhdenvertaisiksi ja turvallisiksi.
- Kuullaan monipuolisesti senioreiden, hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten, omaishoitajien sekä omaisten näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi, esimerkiksi asukaskyselyiden avulla.
9. Tarjotaan monipuolisesti asumisen vaihtoehtoja
- Ikäystävällisessä kunnassa hoivapaikan saaminen ei ole huutokauppaa. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee, kun sille on tarve.
- Turvataan osaavan hoitohenkilöstön riittävyys niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi. Ikäystävällinen kunta on esimerkillinen työnantaja sote-alan ammattilaisille.
- Otetaan käyttöön monimuotoisia asumisen vaihtoehtoja. Lisätään väliaikaisia asumispalveluja niille, joiden ei ole enää turvallista asua kotona.
- Otetaan käyttöön liikkuvia palveluita ilman apua jääneiden ikääntyneiden ambulanssirallin kitkemiseksi. Esimerkiksi Liikkuva Sairaala vähentää päivystyskäyntejä ja kotiuttamishoitajat varmistavat turvallisen kotiutumisen.
- Lisätään kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja vapaaehtoisten välistä yhteistyötä yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Ikäystävällisessä kunnassa kukaan ei jää yksin.
- Vahvistetaan yhteisöllisyyttä palveluasumisen suunnittelussa. Kehitetään uudenlaisia yhteisöasumisen muotoja, joissa on mukana erilaisia palveluja.
10. Turvataan toimiva arki omaishoitajille ja muistisairaille
- Turvataan omaishoitajien asema tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Omaishoitoa kehitetään osana muuta kunnan hoiva- ja palvelujärjestelmää.
- Tuetaan omaishoitajien jaksamista ja tosiasiallista mahdollisuutta pitää vapaapäiviä palvelusetelin lisäksi kotiavustajapalveluilla, kiertävän perhehoitajan avulla ja henkilökohtaisella budjetilla.
- Otetaan omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset laajaan käyttöön sekä huolehditaan tiiviistä yhteydenpidosta ja neuvonnasta omaistaan hoitaville.
- Ikäystävällisessä kunnassa omaishoitajille ja kotihoidon hoitajille on puhelimitse tarjolla geriatrista tukea myös iltaisin ja viikonloppuisin.
- Jatketaan kansallista muistiohjelmaa. Juurrutetaan se kaikkiin kuntiin edistäen eri ikäisten muistisairaiden ja heidän läheisten hyvää arkea ja elämää.
- Lisätään muistikoordinaattorien ja muistihoitajien määrää. Vapaaehtoisjärjestöjen asiantuntemusta ja vertaistukea ei voi muulla toiminnalla korvata.
- Otetaan käyttöön palveluiden kehittämisessä muistisairaan ihmisen hoidon kriteeristö, joka mahdollistaa muistisairaudesta huolimatta mahdollisuuden elää omannäköistä elämää niin muistisairaalle ihmisille, kuin hänen perheelleenkin.
- Pilotoidaan tuettua hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan mahdollistamiseksi.