Suomen koronatilanne vaikeutui jälleen heinäkuussa, eikä tilanne ole hellittänyt syksyn lähestyessä. Helsingissä peruskoulujen syyslukukausi alkaa useimmissa kouluissa jo 10. elokuuta eikä edelleenkään ole selvää, voidaanko uusi kouluvuosi aloittaa lähiopetuksessa. h
Tiistaina Uutisaamussa vierailleen kansanedustaja Matias Mäkysen (SDP) mukaan opetusjärjestelyistä pyritään päättämään kuntakohtaisesti.
– Lähtökohtana on, että koulut alkavat lähiopetuksessa. On kuitenkin edelleen aivan asiallista vaatia, että opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa torjuntatoimenpiteiden kehittämistä, Mäkynen sanoo.
SDP:n ja Kokoomuksen riveissä ollaan yksimielisiä siitä, että koulujen tulisi pystyä toimimaan lähiopetuksessa.
– Olemme huolissamme kasvavista tartuntamääristä ja virusvarianteista. On aivan välttämätöntä, että hallitus kokoontuisi pikaisesti ja linjaisi miten tässä uudessa tilanteessa toimitaan, Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa.
– Olen erittäin huolissani myös siitä, että koulut ovat alkamassa vaikka 12–15-vuotiaiden rokottamisen mahdollistavaa asetusta vielä ole, hän jatkaa.
Sarkomaa korostaa, että nuorten rokotukset tulisi saada ripeästi käyntiin. Terveysturvallisen opetuksen järjestämistä vastaan puhuu Sarkomaan mukaan myös se, että peruskoulujen opettajista yli 10 000 on vielä ilman tehosterokotetta.
– Rokotukset pitää saada käyntiin, jotta voimme pitää Suomen avoimena.
Uutisaamussa keskustelua käytiin myös koronarajoitusten tarpeellisuudesta. Mäkysen mukaan on hyvin epätodennäköistä, että rajoituksia vaikeutuneen koronatilanteen myötä lievennettäisiin.
– Sairaalahoidon tarve on taas kasvamassa, ja koulujen alkamisen myötä on myös odotettavissa, että tartuntamäärät edelleen nousevat.
Sarkomaa puolestaan korostaa, että rokotukset ovat ainoa keino epidemian taltuttamiseen.
– Olemme jäämässä muiden pohjoismaiden rokotustahdista jälkeen. Vasta 35 prosenttia on saanut tehosteannoksen ja rokotuksia on vauhditettava.