Myös koronarokotusten lisäämiseen tartuntatautilakiin suhtaudutaan pääosin myönteisesti, etenkin jos asiantuntija-arviot puoltavat sitä.

• Iltalehti kysyi eduskuntapuolueilta, pitääkö myös hoiva- ja hoitoalan työpaikoilla ottaa käyttöön koronapassi?

• Puolueista myönteisimmin koronapassin käytön laajentamiseen suhtautuivat kokoomus ja Liike Nyt.
• Hallituspuolueista SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto ovat myös jatkossa valmiita arvioimaan koronapassin käytön laajentamista.

Useat asiantuntijat, kuten Lääkäriliitto ja THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta, ovat jo aiemmin esittäneet, että koronapassi pitäisi ottaa käyttöön myös sote-alan työpaikoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kertoi tiistaina Ylelle pohtivansa koronapassin käytön jatkamista, ja myös koronapassin käytön mahdollista laajentamista.

Iltalehden kyselyssä eduskuntapuolueista kaikkein myönteisimmin koronapassin käytön laajentamiseen suhtautuvat kokoomus ja Liike Nyt.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan kokoomus on jo aiemmin esittänyt, että hallitus valmistelisi työaikalainsäädännön muutokset, jotka mahdollistaisivat työnantajalle mahdollisuuden vaatia koronapassia työntekijöiltä.

Hallituspuolueet SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto muistuttivat, että nykymuodossaan koronapassi on tarkoitettu ainoastaan vaihtoehdoksi koronarajoituksille, mutta puolueiden mukaan vuoden loppuun voimassa olevan koronapassin jatkovalmistelussa pitää arvioida tarve sen käyttöalan laajentamiseksi.

Myös RKP:n mukaan asiaa pitää selvittää laajemmin.

–On syytä harkita vakavasti sitä, voitaisiinko koronapassia vaatia esimerkiksi vanhustenhuollon työntekijöiltä, jotka ovat suorassa asiakaskontaktissa, RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz sanoo.

Perussuomalaiset vastustaa koronapassin käytön laajentamista. Samoin kuin Valta kuuluu kansalle -puolue.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen korostaa, että koronakysymyksissä linjauksia pitää tehdä ennen muuta lääketieteellisiin arvioihin nojaten, eikä poliittisin perustein.

Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset muistuttavat myös, ettei puolueissa ole vielä muodostettu virallista kantaa koronapassin käytön laajentamiseen, eikä muihinkaan Iltalehden esittämiin koronakysymyksiin, ja siksi esimerkiksi perussuomalaisten esittämät kannat perustuvat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion näkemyksiin.

Hoivakotien kuolemat

Suomessa on syksyn aikana raportoitu hoivakodeissa ilmenneistä koronatartunnoista ja -kuolemista, kun tartunnat ovat kulkeutuneet niihin rokottamattoman henkilöstön mukana.

Moni kansalainen on myös ollut huolissaan siitä, etteivät he tiedä, hoitaako heitä tai heidän omaisiaan rokotettu vai rokottamaton henkilö.

Iltalehti kysyi eduskuntapuolueilta, pitääkö terveydenhuollon työnantajilla olla oikeus tietää, ovatko heidän työntekijänsä rokotettuja?

Nykylain mukaan työnantaja saa tiedon työntekijän rokotesuojasta vain siinä tapauksessa, jos tämä suostuu itse kertomaan siitä.

Kokoomuksen, vihreiden ja Liike Nytin mielestä työnantajalla pitää olla oikeus tietää työntekijän koronarokotteesta.

–Jos työntekijällä ei ole rokotusta ja hän työskentelee esimerkiksi teho-osastolla, syöpä- tai sydänpotilaiden kanssa tai vaikkapa päivystyksessä, on työnantajalla oltava mahdollisuus siirtää työntekijä toisiin työsopimustaan vastaaviin tehtäviin potilasturvallisuuden varmistamiseksi, kokoomuksen Sarkomaa painottaa.

–Nyt on ilmennyt tapauksia, joissa ihmisten hengen ja terveyden suojelussa on epäonnistuttu. Se antaa aihetta arvioida, miten tilannetta voidaan korjata, vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö sanoo.

Vasemmistoliiton mukaan työnantajalla pitää jatkossa olla oikeus tietää työntekijän koronarokotteesta, vaikka tällä hetkellä se ei vielä ole mahdollista.

Myös keskustan mukaan tiedonsaantioikeutta on tarpeen pohtia tarkemmin.

Pääministeripuolue SDP korostaa, että potilasturvallisuuden näkökulmasta olisi tärkeää, että työnantajalla on riittävät tiedot, mutta samalla pitää varmistaa työtekijöiden yksityisyyden suoja.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman viittaa Lääkäriliiton ehdotukseen, jonka mukaan työterveyshuoltoa pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin työntekijöiden rokotustiedon keräämisessä, jolloin myös yksityisyydensuoja olisi turvattu.

Perussuomalaisten Tavion mielestä ihmisten jaotteluun koronarokotusten mukaan työpaikoilla on syytä suhtautua varauksella.

–Toivoisin hoitohenkilöstön olevan rokotettuja, mutta toisaalta en toivo rokottamattomille työpaikan menetyksiä.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen korostaa, että rokotekattavuuden nousuun pitää pyrkiä vapaaehtoisuuden ja terveystietojen yksityisyyden pohjalta.

Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen on sitä mieltä, ettei työnantajalle pidä antaa tietoja henkilökunnan rokotesuojasta. Samaa mieltä on myös hallituspuolue RKP.

Hoidettavien oikeudet

Kaikki Iltalehden kyselyyn vastanneet eduskuntapuolueet ovat sitä mieltä, ettei hoitoon hakeutuvalla, hoivakodissa asuvalla, tai hänen omaisellaan pidä olla oikeutta tietää, ovatko heitä hoitavat henkilöt rokotettuja.

–Nykytiedon valossa olisi suotavaa, että henkilökunta on rokotettua. En kuitenkaan pidä asiallisena, että omaiset kyselisivät hoitajien terveystietoja. Asia on hoidettava siis toisin, perussuomalaisten Tavio sanoo.

Liike Nytin Harry Harkimon mukaan ihmisten pitää luottaa palvelun tarjoajien valvontaan.

Vihreät puolestaan korostaa, että kynnys ihmisten henkilökohtaisten terveystietojen jakamiseen on perustellusti korkea.

–Emme laajentaisi tiedonsaantioikeutta yhtään enempää, kuin on ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi välttämätöntä, vihreiden Hyrkkö toteaa.

Koronarokotus lakiin?

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että koronarokotus pitäisi sisällyttää tartuntatautilain 48 pykälän rokotelistaan, jossa luetellaan haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hoitajilta vaaditut rokotukset.

Kokoomus on sitä mieltä, että koronarokotukset pitäisi ”viipymättä” sisällyttää tartuntatautilakiin. Samaa mieltä on myös Liike Nytin Harkimo.

–Moneen muuhunkin työtehtävään liittyy tarkastuksia ja selvityksiä. Miten ei sitten tähän, jos kyse on vakavasta tarttuvasta taudista, Harkimo sanoo.

Myös vihreät kannattaa koronarokotuksen lisäämistä tartuntatautilain 48 pykälän rokotelistaan, jotta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä voidaan suojella.

–Tälle on myös tullut tukea monelta asiantuntijataholta, vihreiden Hyrkkö muistuttaa.

SDP:ssä ja vasemmistoliitossa koronarokotusten kirjaamiseksi tartuntatautilakiin suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti, mutta korostetaan samalla, että asiassa pitää edetä asiantuntija-arvioiden pohjalta.

Asiantuntijoiden roolia asian arvioinnissa korostavat myös keskusta, RKP, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset.

–Haavoittuvia, puolustuskyvyltään heikkoja on suojeltava koronainfektioilta samojen periaatteiden mukaan kuin muiltakin tarttuvilta taudeilta, kristillisdemokraattien Räsänen sanoo.

Perussuomalaisten Tavion mukaan puolue muodostaa lopullisen kantansa asiantuntijakuulemisten jälkeen, jos hallitus antaa asiasta esityksen.

Ainoa täysin kielteinen kanta koronarokotteiden lisäämiseksi tartuntatautilakiin on Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiaisella.

LUE MYÖS

Näin puolueet vastasivat Iltalehden neljään kysymykseen:

1.Pitääkö terveydenhuollon työnantajilla olla oikeus tietää, onko työntekijä ottanut koronarokotteen?

SDP: Potilasturvallisuuden näkökulmasta olisi tärkeää, että työnantajalla on riittävät tiedot. Nykylainkin mukaan työnantajalla on mahdollista kysyä ja yksityisyyden suojaa työelämässä rikkomatta työntekijän ottaessa vastaan työn häneltä voidaan edellyttää tehtävään soveltuvuutta ja esim. osana sitä voi olla riittävä rokotussuoja.

Esimerkiksi Lääkäriliiton ehdottamalla tavalla työterveyshuollon hyödyntäminen niin että rokotustieto olisi heillä, voisi olla mahdollinen tapa varmistaa sekä potilasturvallisuus että työntekijöiden yksityisyyden suoja työelämässä.

Perussuomalaiset Tavio: En kannata yleisesti pakollisia koronarokotuksia, joten ihmisten jaotteluun koronarokotusten mukaan työpaikoilla on syytä suhtautua varauksella. Toivoisin hoitohenkilöstön olevan rokotettuja, mutta toisaalta en toivo rokottamattomille työpaikan menetyksiä.

Pidän perusteltuna selvittää missä määrin tartuntoja on saatu terveydenhoidon henkilökunnalta, ja miten tartuntariskiä voisi vielä vähentää ilman koronarokotuspakkoa.

Hoitohenkilökunnan pakollista koronarokotetta koskevasta keskustelusta tekee osin vaikean sekin, että tutkimus on yhä kesken tämän rokotteen tehosta ja tartuttamista estävästä vaikutuksesta.

Kenties tilannetta voisi myös lähestyä lievemmin niin, että jos henkilökuntaan kuuluva ei halua tai pysty oman terveydentilansa vuoksi ottamaan koronarokotetta, voisi työnantaja pyrkiä laittamaan henkilön työtehtäviin, jossa on vähemmän kontaktia. Toisaalta henkilökunnan jatkuva testaaminen on mahdollisesti tehokas keino välttyä tartunnoilta.

Kokoomus: Kyllä. Työnantajalla pitäisi olla oikeus saada tieto, onko työntekijällä koronarokotus. Työnantajille tieto henkilöstön rokotesuojasta on tärkeä potilas- ja työturvallisuuden varmistamiseksi. Jos työntekijällä ei ole rokotusta ja hän työskentelee esimerkiksi teho-osastolla, syöpä- tai sydänpotilaiden kanssa tai vaikkapa päivystyksessä, on työnantajalla oltava mahdollisuus siirtää työntekijä toisiin työsopimustaan vastaaviin tehtäviin potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

Kokoomus kannattaa perusteltuja keinoja vauhdittaa riittävän rokotuskattavuuden saavuttamista, mutta emme kannata rokotepakkoa.

Keskusta: Tällä hetkellä lainsäädäntö ei anna työnantajalle oikeutta saada tietoa työntekijän saamasta koronarokotteesta. Tiedonsaantioikeutta on tarpeen pohtia tarkemmin.

Vihreät: Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työyhteisön työturvallisuudesta ja työntekijöiden sekä potilaiden terveydestä. Potilas- ja työturvallisuuden varmistamisen kannalta työnantajalla olisi hyvä olla oikeus tietää työntekijän koronarokotteesta. Nyt on ilmennyt tapauksia, joissa ihmisten hengen ja terveyden suojelussa on epäonnistuttu. Se antaa aihetta arvioida, miten tilannetta voidaan korjata. Tärkeintä tietenkin on, että mahdollisimman moni kynnelle kykenevä ottaisi rokotteen.

Vasemmistoliitto: Jatkossa pitää, mutta tällä hetkellä ei vielä ole mahdollista.

RKP: Ei. Nyt on aivan keskeistä, että saamme Suomessa rokotekattavuuden korkeammaksi. Ottamalla rokotteen voimme jokainen vaikuttaa siihen, että sairaalat eivät ylikuormitu ja että yhteiskuntaa voi pitää auki. Tässä asiassa voisi olla mielekästä edetä esimerkiksi vapaaehtoisuuden pohjalla.

KD Räsänen: Lähtökohtaisesti korkeisiin rokotekattavuuksiin tulee pyrkiä vapaaehtoisuuden ja terveystietojen yksityisyyden pohjalta.

Liike Nyt: Pitää.

Valta kuuluu kansalle: Ei tietenkään pidä. Terveystiedot ovat yksityisasia.

2.Pitäisikö myös hoitoon hakeutuvalla, hoivakodissa asuvalla, tai hänen omaisellaan olla oikeus tietää, onko hoitaja koronarokotettu?

SDP: Ei. Nämä ovat yksityisiä terveystietoja. Painottaisin työnantajan mahdollisuutta siirtää työntekijä muihin tehtäviin työntekijän ja potilaiden suojaamiseksi

Perussuomalaiset Tavio: Omaisten huoli varsinkin vanhustenhoidon henkilökunnan koronarokotuksista on ymmärrettävä. Olisi nykytiedon valossa suotavaa, että henkilökunta on rokotettua. En kuitenkaan pidä asiallisena, että omaiset kyselisivät hoitajien terveystietoja. Asia on hoidettava siis toisin.

Kokoomus: Jokaisen hoitoa ja hoivaa tarvitsevan on voitava luottaa siihen, että hoitoympäristö on turvallinen. Kokoomus katsoo, että riittävä muutos on se, että työantaja voi saada tiedon henkilöstön rokotuksista ja siten nykyistä paremmin huolehtia potilas- ja työturvallisuudesta.

Keskusta: Ei pitäisi. Asiakkaalla tai hänen omaisellaan ei voi olla oikeutta saada tietoa henkilöstön terveystiedoista, joiksi tieto saadusta rokotuksesta myös luetaan. Koronapassistakaan sen lukeva henkilö ei saa tietoa siitä, onko koronapassi ”vihreä” täyden rokotesuojan, sairastetun taudin vai tuoreen negatiivisen testituloksen perusteella.

Vihreät: Kyse on ihmisten henkilökohtaisista terveystiedoista, joiden jakamisen kynnys on perustellusti korkea. Emme siis laajentaisi tiedonsaantioikeutta yhtään enempää, kuin on ihmisten hengen ja terveyden suojelemiseksi välttämätöntä. Lähtökohtaisesti työnantajan velvollisuus on varmistaa potilasturvallisuus ja tarvittaessa siirtää rokottamaton työntekijä toisiin tehtäviin.

Vasemmistoliitto: Omaisilla ja asiakkailla ei voi olla pääsyä henkilökunnan terveystietoihin ja tietosuojavaltuutettu luokitteli koronarokotteen terveystiedoksi. Jokaisen on kuitenkin voitava luottaa, että riski hoivahenkilökunnan tartunnoista on minimoitu.

RKP: Ei.

KD: -

Liike Nyt: Ei. Heidän pitää luottaa palvelun tarjoajien valvontaan.

Valta kuuluu kansalle: Ei tietenkään pidä.

3.Pitäisikö hoito- ja hoiva-alan työpaikolla ottaa käyttöön koronapassi?

SDP: Koronapassi on tarkoitettu vaihtoehdoksi rajoituksille, joten se ei nykymuodossaan ole mahdollista. Passia koskeva lainsäädäntö on voimassa vuoden loppuun ja sen jatkon valmistelussa tulee arvioida myös tarve käyttöalan laajentamiseen.

Perussuomalaiset Tavio: En kannata vastustamamme koronapassin käytön laajentamista, varsinkaan kun koronarokotettujen tartuttavuudesta tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Koronapassi voi tuoda valheellista turvallisuuden tunnetta ilman merkittävää tosiasiallista hyötyä.

Kokoomus: Kokoomus pitää perusteltuna koronpassin käyttöönottoa tukemaan potilas- ja työturvallisuutta, jos se on asiakkaiden terveyden suojelemiseksi ja taudin leviämisen ehkäisemiseksi perusteltua.

Kokoomus on tartuntatautilain muuttamista koskevassa vastalauseessa esittänyt, että hallitus valmistelisi työaikalainsäädännön muutokset, jotka mahdollistaisivat työnantajalle mahdollisuuden vaatia koronapassia myös työntekijöiltä.

Keskusta: Koronapassia koskeva väliaikainen lainsäädäntö on voimassa nyt tämän vuoden loppuun asti. Koronapassia tultaneen tarvitsemaan myös ensi vuoden puolella. Kysymyksessä esitettyä passin käyttämisen laajentamista on tarpeen harkita koronapassin jatkumista koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä.

Vihreät: Koronapassi voisi olla tapa toteuttaa potilas- ja työturvallisuuden edellyttämää työnantajien tiedonsaantia suorien rokotustietojen keräämisen sijaan. Sen käyttöönottoa hoito- ja hoiva-alalla kannattaa selvittää etenkin, jos epidemiatilanne heikkenee. Samaan aikaan on varmistettava henkilökunnan riittävyys, jos rokottamattomia työntekijöitä siirretään korvaaviin tehtäviin. Jos koronapassi otetaan käyttöön, rokottamattomia työntekijöitä ei voi velvoittaa maksamaan itse testejä. Asiaan liittyvät perusoikeusherkkyydet on syytä arvioida tarkasti.

Vasemmistoliitto: Passia koskeva lainsäädäntö on voimassa vuoden loppuun ja kun jatkoa arvioidaan, on arvioitava myös käytön laajuutta. Turvallisuudesta on joka tapauksessa huolehdittava muilla keinoilla, koska passin käytön laajentaminen työhön ei välttämättä ole lainsäädännöllisesti mahdollista.

RKP: Tätä asiaa tulisi selvittää. On syytä harkita vakavasti sitä, voitaisiinko koronapassia vaatia esimerkiksi vanhustenhuollon työntekijöiltä, jotka ovat suorassa asiakaskontaktissa.

KD: -

Liike Nyt: Pitäisi.

Valta kuuluu kansalle: Ei pidä, ja kyseinen syrjivä ja perustuslakimme vastainen natsipassi kuuluu hylätä välittömästi.

4.Onko koronarokotus syytä lisätä tartuntatautilain 48 pykälän rokotelistaan?

SDP: Suhtaudun ajatukseen myönteisesti, sillä tartuntatautilain 48 pykälän keskeinen tavoite on parantaa potilaiden turvallisuutta. Asia on syytä selvittää ja edetä asiantuntija-arvion pohjalta.

Samalla painotan edelleen koronarokotteen mahdollistamista työpaikalla ja työajalla, mahdollisimman matalalla kynnyksellä.

Perussuomalaiset Tavio: Tartuntatautilain 48 pykälän pakollista koronarokotetta koskevasta keskustelusta tekee osin vaikean sekin, että tutkimus on yhä kesken tämän rokotteen tehosta ja tartuttamista estävästä vaikutuksesta.

Eduskuntaryhmä muodostaa lopullisen kannan vasta asiantuntijakuulemisten jälkeen, jos hallitus antaisi tällaisen esityksen.

En kannata yleisesti pakollisia koronarokotuksia, joten ihmisten jaotteluun koronarokotusten mukaan työpaikoilla on syytä suhtautua varauksella. Toivoisin hoitohenkilöstön olevan rokotettuja, mutta toisaalta en toivo rokottamattomille työpaikan menetyksiä.

Kenties tilannetta voisi myös lähestyä lievemmin niin, että jos henkilökuntaan kuuluva ei halua tai pysty oman terveydentilansa vuoksi ottamaan koronarokotetta, voisi työnantaja pyrkiä laittamaan henkilön työtehtäviin, jossa on vähemmän kontaktia. Toisaalta henkilökunnan jatkuva testaaminen on mahdollisesti tehokas keino välttyä tartunnoilta.

Kokoomus: Kyllä. Koronarokotukset on syytä viipymättä sisällyttää tartuntatautilain 48 pykälän rokotelistaan. Se tarkoittaisi sitä, että tartuntatautien vakaville seuraamuksella alttiiden hoidossa saa työskennellä henkilö, jolla on puutteellinen rokotesuoja vain erityisistä syistä. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä esitti jo syyskuussa, että valtioneuvosto tekisi kiireellisesti esityksen tartuntatautilain 48 pykälän muuttamiseksi.

Keskusta: Koronarokotuksen lisäämistä tartuntatautilain 48 §:n rokotelistaan on tarpeen arvioida tarkemmin asiantuntijatietoon pohjautuen. Keskustan eduskuntaryhmä vetosi viime viikolla kaikkiin suomalaisiin, kenellä ei ole lääketieteellistä estettä, jotta jokainen ottaisi koronarokotuksen ja suojelisi sillä tavoin itseään, läheisiään ja muita kanssaihmisiä ja edistäisi tällä tavoin Suomen auki pysymistä.

Vihreät: Kyllä, kannatamme koronarokotuksen lisäämistä tartuntatautilain 48 pykälän rokotelistaan, jotta haavoittuvassa asemassa olevien oikeutta elämään voidaan suojella. Tälle on myös tullut tukea monelta asiantuntijataholta.

Vasemmistoliitto: Mikäli asialle saadaan asiantuntijoiden tuki tulemme myös me kannattamaan lisäystä.

RKP: Tämä asia tulisi arvioida asiantuntijatiedon valossa.

KD Räsänen: Haavoittuvia, puolustuskyvyltään heikkoja on suojeltava koronainfektioilta samojen periaatteiden mukaan kuin muiltakin tarttuvilta taudeilta. Tässä oleellista on lääketieteellinen arvio koronataudin vakavuudesta ja toisaalta rokotteiden kyvystä ehkäistä vakavia tautimuotoja sekä toki rokotteiden mahdollisista haittavaikutuksista. Linjauksia näihin esitettyihin kysymyksiin tulisi tehdä ennen muuta lääketieteellisten arvioiden, ei poliittisten linjausten pohjalta.

Liike Nyt: On syytä lisätä. Moneen muuhunkin työtehtävään liittyy tarkastuksia ja selvityksiä. Miten ei sitten tähän, jos kyse on vakavasta tarttuvasta taudista? Meillä on monessa asiassa liikaa sitä vikaa, että suojaamme itsemme kuoliaaksi. Viimeistään perustuslakivaliokunnassa tarpeelliset muutokset kaatuvat.

Valta kuuluu kansalle: Ei tietenkään. Biologisen sodankäynnin kanssa ei pidä olla missään tekemisissä.