Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa sellaiset tiedot, taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun. Tämä ei kaikkien kohdalla toteudu. Esimerkiksi joka kahdeksas poika ei peruskoulun päätteeksi osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea kunnolla. Ongelmiin on tartuttava vaikuttavasti varhaisessa vaiheessa.
Ensi keskiviikkona oppositiopuolueiden tekemät vaihtoehdot hallituksen ensi vuoden budjettiesitykselle ovat eduskunnan istunnossa keskustelussa. Julkaisimme kokoomuksen Kestävän tulevaisuuden vaihtoehdon viime perjantaina vastavoimaksi Marinin vasemmistohallituksen vastuuttomalle velkapolitiikalle. Kestävä tulevaisuus tarkoittaa kestävän taloudenpidon lisäksi ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta.
Haluamme vahvistaa koulutuksen laatua ja tasa-arvoa aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
Vaihtoehtomme perustuu työhön, yrittämiseen ja vastuulliseen taloudenpitoon. Se tarkoittaa enemmän työpaikkoja suomalaisille, enemmän euroja käteen tehdystä työstä ja eläkkeestä sekä vähemmän velkaa ja vastuita tuleville sukupolville. Vaihtoehdossamme teimme erilaisia arvovalintoja kuin hallitus.
Iloitsen, että vaihtoehdossamme on lisää panostuksia vanhusten palveluihin, turvallisuuteen, tutkimukseen ja koulutukseen.
Esittelin julkistamistilaisuudessa eduskuntaryhmämme voimin rakennetun vaihtoehtobudjettimme koulutuksen ja tutkimuksen sekä hyvinvointipalveluiden painopisteet.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa panostetaan pysyvästi varhaiskasvatuksen (80 milj.) ja perusopetuksen (60 milj.) laatu- ja tasa-arvorahoihin. Hallituksen budjettiesityksessä nämä ovat määräaikaisia. Alentaisimme varhaiskasvatusmaksuja (30 milj.) ja lisäisimme varhaiskasvatuksen opettajien koulutuspaikkoja yliopistossa (15 milj.). Haluamme varmistaa, että jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen toteutuu.
Tekisimme myös ammatillisen koulutuksen määräaikaisesta opettaja- ja ohjaajarahoituksesta (70 milj.) pysyvää. Vastaamme koulutuskentän suureen huoleen siitä, mitä tapahtuu, kun hallituksen pätkäpanostukset päättyvät ensi vuoden lopussa. Hallituksen hankeralli on pysäytettävä. Opettajien on saatava työrauha ja mahdollisuus keskittyä työhönsä.
Lukiokoulutuksen rahoitusvajetta korjaisimme 50 miljoonan euron panostuksella. Lukiokoulutus tarvitsee puolustajansa. Lukiokoulutuksen rahoitusmalli on uudistettava.
Peruisimme hallituksen virheen siirtää koulukuraattorit ja -psykologit aluehallinnon armoille. Haluamme, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen.
Korottaisimme opintotuen tulorajoja 50 prosentilla pätkäkorotuksen sijaan vakinaisesti. Tämä vahvistaa julkista taloutta ja opiskelijoiden kukkaroa.
Pääomittaisimme korkeakouluja miljardilla eurolla. Suomi nousee vain parhaalla tutkitulla tiedolla ja opetuksella maailman kärkeen. Vahvistaisimme kaikki koulutusasteita yhteensä noin 1,3, miljardin euron ohjelmalla.
Pärjätäkseen globaalissa kilpailussa suomen on pienenä maana panostettava tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI). ilman riittäviä panostuksia osaamiseen, ei synny kestävää talouskasvua. Esitämme, että TKI-panostusten tasoa vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla tinkimättä julkisen talouden kestävyydestä.
Olemme sitoutuneet toimenpiteisiin, joilla suomen TKI-panokset nostetaan neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteenlaskettujen vuotuisen TKI-panoksien tulisi tavoitteen mukaan kasvaa noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Laaja-alainen sivistys ja korkea osaaminen muodostavat perustan sille, että Suomi voi tulevaisuudessakin olla kestävä, hyvinvoiva ja uudistuva maa.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://www.kokoomus.fi/kestavan-tulevaisuuden-vaihtoehto/