Blogi Verkkouutisissa 30.6.2011 http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=58108:sarkomaa-likameri-vai-itaemeri&catid=72:vieras-blogi-uusin-blogi&Itemid=15
Kesälomapurjehduksemme yhden kohokohdan piti olla Nynänshamnin idylliseen vierasvenesatamaan saapuminen. Toisin kävi. Haiseva sinilevä oli valloittanut rannat. "Kyllä ruotsalaiset ovat tyhmiä, kun ovat lianneet merensä", kommentoi keskimmäinen lapseni.
Aluksi poikani kommentit kaiken hajun ja harmin keskellä hymyilyttivät. Ei ollut helppo lapselle selittää, että meri on yhteinen ja sitä ei ole pilannut ruotsalaiset tai jotkut muut, vaan me kaikki yhdessä.
Ponnisteluista huolimatta Itämeri on edelleen maailman saastunein merialue. Pahimpana Itämeren uhkana on rehevöityminen ja sisäinen kuormitus, jonka seurauksena saastunut meri ruokkii itse pilaantumistaan. Kaiken lisäksi ilmastonmuutos vauhdittaa tätä noidankehää. Tämän syöksykierteen katkaisu edellyttää radikaaleja päästövähennyksiä. Ilman nopeaa tehoelvytystä Itämeri kuolee.
Rannikkovesiemme merkittävin rehevöittäjä on maatalous. Kaikesta mereen päätyvästä fosforista ja typestä 50-60 prosenttia tulee pelloilta. Vaikka maatalouden vesiensuojelua on tehostettu, ravinnekuormitus ei ole vähentynyt, vaan paikoin jopa lisääntynyt. Maatalouden kuormitus kohdistuu voimakkaimmin Saaristomereen, jonka tila rannikon tuntumassa on vain välttävä tai paikoin huono.
Kataisen hallituksen ohjelma antaa Itämerelle toivoa ja tiukan kehotuksen useine toimenpiteineen pelastaa Itämeri. Tavoitteena on tehostaa suojelutoimia sekä kansallisesti että yhteistyössä muiden Itämerivaltioiden kanssa.
Yhteistyötä jatketaan Pietarin ja Leningradin alueen kaupunkien kanssa tavoitteena yhdyskuntien ja maatalouden päästöjen pienentäminen. Tarkoitus on edesauttaa Itämeren alueen satamien jätevesien vastaanottokapasiteetin ajanmukaistamista ja aikaansaada jätevesien mereen laskun täyskielto.
Suomi tähtää myös vahvasti öljyn- ja kemikaalientorjuntakapasiteetin parantamiseen. Öljyonnettomuuden riskiä vähennetään kehittämällä meriliikenteen ohjausjärjestelmiä ja turvallisuutta. Tämän lisäksi on olennaista tehostaa typenpoistoa erityisesti rannikon läheisillä jätevedenpuhdistamoilla ja tämä on hyvä tehdä ympäristölupien kautta.
Hallitus on sitoutunut vahvasti uudistamaan EU:n maatalouspolitiikan niin, että se edistää tehokkaita ympäristötoimenpiteitä koko Itämeren alueella. Mikä tärkeintä maatalouden ympäristötuki uudistetaan edistämään vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua nykyistä vaikuttavammin. Ympäristötuen toimenpiteitä kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti vesistöjensuojelun kannalta herkimmille alueille aivan kuten kokoomus on pitkään vaatinut.
On ilahduttavaa, että hallitus myös kirjasi ohjelmaansa Itämeriselonteon käsittelyssä esittämäni ajatuksen. Jatkossa valtion talousarvioon kootaan yhteen Itämeren suojelun voimavarat. Näin saadaan kokonaiskuva tilanteesta ja ympäristöohjausta voidaan tehostaa niin, että valitut toimet johtavat kustannustehokkuuteen ja parhaisiin ympäristöhyötyihin.
Samalla kun hallitus vuosittain tarkastelee ohjelmaansa kirjatun ”perälautasäännöksen” mukaan, onko talouden luvut tavoitellulla tolalla vai tarvitaanko lisävauhtia, on syytä tarkastella, onko hallitusohjelman muissa keskeisissä tavoitteissa edetty sovitulla tavalla. Itämeren osalta tämä on aivan välttämätöntä.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan tästä kesästä on vaarassa tulla sinilevän osalta erityisen paha. Ehkäpä meidän lapsenlapsien kesät ovat jo toisenlaisia ja onnistumme jättämään Itämeren tuleville isille ja äideille sellaisessa kunnossa, ettei heidän tarvitse sitä hävetä.