THL:n johtaja Mika Salminen lausui hiljattain Ylen dokumenttiohjelmassa työterveydenhuollon olevan ”hyvin typerä järjestelmä”. Itse ajattelen että, jos työterveyshuoltoa ei olisi, pitäisi se keksiä. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta ydinkysymys on työllisyysasteemme nostaminen pohjoismaiselle tasolle. Siihen tarvitaan runsaasti toimia. Yksi niistä on vaikuttava työterveyshuolto. Työterveyshuoltoa on kehitettävä eikä romutettava. Keskustelu työterveyshuollosta on tervetullutta.
Työkyvyn ylläpitäminen on työterveyshuollon tärkeimpiä tehtäviä. Työterveyshuollon erityisosaamista tarvitaan kipeästi työllisyystalkoissa ja työpaikkojen työkykyjohtamisessa. Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimijoista, jolla on tiivis yhteys työpaikoille.
Työterveyshuollon toimia on tietenkin jatkuvasti kehitettävä pitäen painopiste ennaltaehkäisyssä. Uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on syytä kuulla työterveyslaitosta, jonka tutkimushankkeissa on saatu hyviä kokemuksia työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon yhteistyön tehostamisesta. Nyt on myös mainio mahdollisuus rakentaa toimivammat palveluketjut toiminta- ja työkyvyn edistämiseksi ja turvaamiseksi.
Jos työterveyshuolto olisi otettu ripeämmin mukaan koronarokotustalkoisiin, olisi vapautettu julkisen terveydenhuollon henkilöstöä muihin tehtäviin. Maassamme ei ole koko väestön rokottamiseen erillistä rokotusorganisaatiota, vaan koronarokotuksiin tarvittu henkilöstö on poissa muista julkisen terveydenhuollon tehtävistä. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että koronaepidemian myötä hoitojonot ovat entisestään pidentyneet ja kiireettömiin hoitoihin pääsy on vaikeutunut. Monissa kunnissa terveydenhoitajia siirrettiin kouluterveydenhuollosta tekemään koronarokotuksia ja lapset ja nuoret jäivät monin osin ilman apua ja tukea.
Mika Salminen oli enemmän kuin oikeassa siinä, että perusterveydenhuollon ongelmat ovat vakavia. Ajatusta siitä, että perusterveydenhuollon epäkohtien korjaamiseen ryhdyttäisiin työterveyshuoltoa heikentämällä, on mahdoton ymmärtää. Toimenpiteen vaikutus olisi täysin päinvastainen.
Keskustelussa työterveyshuollosta on moni asia mennyt sekaisin. Julkisen sektorin työterveyshuolto vaihtelee paljon. Monella on vain ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, ja he odottava hoitoa terveyskeskusjonoissa siinä missä muukin jonossa olevat.
Työterveyshuolto vastaa 1,9 miljoonan työntekijän lakisääteisestä ennaltaehkäisevästä työterveydenhuollosta ja vapaaehtoisesta 1,7 miljoonan työssäkäyvän ihmisen sairaanhoidosta ja muista terveyspalveluista. On hyvä todeta, että työterveyshuollon kustannuksista vastaavat käytännössä täysimääräisesti työnantaja ja työntekijät yhdessä. Kuluista vastaavat käytännössä 80 prosentilta työnantaja ja lopuista työntekijät. Valtion suora panostus on alle prosentti työterveyshuollon kokonaiskustannuksista. Jos työterveyshuoltoa romutettaisiin, ei se lisäisi julkisen terveydenhuollon rahoitusta, vaan päin vastoin kasvattaisi julkisen terveydenhuollon menoja ja jonoja, sekä heikentäisi työkyvyn ylläpitämistä. Tämä se vasta olisi vastuutonta ja erityisen typerää.
Jokainen tehty lisätyötunti on tärkeä, sillä siitä saamme verotulot, joilla julkinen terveydenhuolto ja koko hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitetaan.
Keskustelussa työterveyshuollosta herää kysymys, onko kritiikissä kysymys sittenkin enemmän ideologiasta? Onko ilmassa vähän samaa kuin keskustelussa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista, joiden romuttamisesta hallitus on tuomassa eduskuntaan syksyllä lakiesityksen.
Leikkaus aiotaan tehdä, vaikka tiedossa on, että se johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen entisestään, kun yhä useampi siirtyy yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon. Seurauksena on palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu, henkilöstön ylikuormitus ja ruuhkautuminen. Hallituksen olisi vielä syytä pohtia miten Kela-korvauksien romuttaminen vaikuttaa ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn.
Näyttää siltä, että terveyspoliittisessa keskustelussa ei aina ymmärretä suomalaisten arkea ja sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisillä palveluilla on osana terveydenhuoltoamme sekä suomalaisten mahdollisuudelle saada tarvitsemansa palvelut.
Sen sijaan, että pohdittaisiin terveydenhuoltoa heikentäviä toimia, pitäisi ripeästi innovoida ratkaisuja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja koronan entisestään paisuttamien hoitojonojen sekä hoitovelan purkamiseksi.
Se mitä nyt pitäisi tehdä, on keskittyä toimiin, joilla palveluja parannetaan ja hoitojonoja purettaisiin. Eduskuntakauden loppu häämöttää, eikä edelleenkään ole edes tietoa, milloin hallituksen lupaama hoitotakuuesitys tuodaan eduskuntaan ja onko sen toteuttamiseksi keinoja saatikka rahoitusta. Vaikka mielenterveyspalvelut on merkittävin syy syrjäytymiseen työmarkkinoilta ja hallituspuolueet ovat luvanneet toteuttaa perustason mielenterveyspalveluja vahvistavan terapiatakuun, eduskunnassa on hallituspuolueiden voimin estetty jopa asiaa koskevan kansalaisaloitteen käsittely. Mielessä herää vahva huoli siitä, siirtyvätkö terveyspalveluiden saatavuutta parantavat toimet taas kerran seuraavalle eduskunnalle?
Keskustelen kuukausittain Facebook-livessä ajankohtaisista politiikan kysymyksistä Arkadianmäeltä ja Helsingistä. Seuraava Facebook-live järjestetään torstaina 12.5. klo 17.15. Kysymyksiä voi laittaa etukäteen. Lisätietoja: https://fb.me/e/2fzS3OwLr
Seuraava AfterWalk-kävelylenkki on tiistaina 17.5. klo 17.15. Kävelemme yhdessä Töölönlahden kauniissa maisemissa. Kokoonnumme Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3) klo 17.15.
Voit seurata työtäni kansanedustajana ja kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsenenä eduskuntaterveisistäni, joissa kerron ajankohtaisia politiikan kuulumisia.
Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Ajatukset ja palaute ovat aina tervetulleita. Ne ovat minulle tärkeitä. Pidetään yhteyttä.