Eduskunnan puhemiehelle
Helsingin Sanomat uutisoi perjantaina 29.4., että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) opiskelijoilla voi kestää useita kuukausia saada lääkäriaika. YTHS:n palveluiden ruuhkautuminen alkoi jo tammikuussa 2021, kun yli 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa siirtyi palveluiden piiriin. Se kaksinkertaisti YTHS:n piirissä olevien määrän. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan uudistusta varten oli varattu asianmukainen rahoitus, mutta silti YTHS:n hoitojonot kasvavat.
YTHS:n laajentumisen myötä opiskelijamäärä palveluissa kasvoi odotetusti, mutta mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut opiskelijamäärän kasvua enemmän etenkin parin viime vuoden aikana. Mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvoi ensimmäisenä koronavuonna 2020 noin 26 %. Kasvu jatkui vuonna 2021: mielenterveyspalvelujen kysyntä on tammi–marraskuussa 2021 ollut lähes kolminkertaista vuoden 2020 vastaavaan aikaan verrattuna.
Vuonna 2022 palvelukysyntä mielenterveyden palveluihin on pysynyt samalla korkealla tasolla kuin vuonna 2021. Alueellisia eroja löytyy, mutta jatkohoitoa ensikontaktin jälkeen joutuu odottamaan monessa paikassa liian pitkään. YTHS:llä hoitotakuu toteutuu hyvin, mutta ongelmaksi nousee itse hoidon saanti hoidontarpeen arvioinnin ja tiimipuhelun jälkeen. Hoitotakuulainsäädännön mukaan välittömän yhteydensaannin tulee toteutua saman arkipäivän ja hoidontarpeen arvioinnin kolmen arkipäivän kuluessa. Ensikontaktin jälkeen jatkohoitoa voi kuitenkin joutua odottamaan hyvin pitkään.
YTHS on saanut ylimääräistä rahoitusta mielenterveyspalveluihin ja saa vielä miljoona euroa vuodessa vuosina 2023–2026. Hankerahoitus ei kuitenkaan korvaa palvelukysynnän rajusta kasvusta johtuvaa perusrahoituksen vajetta. Jos palvelukysyntä olisi vuoden 2019 tasolla, jonka mukaan henkilöstömitoitus tehtiin, olisi ammattilaisten aikoja tarpeeksi opiskelijoille. Vuonna 2019 mielenterveyspalveluja käytti 23 opiskelijaa tuhannesta, kun vastaava luku on nyt 45 opiskelijaa tuhannesta. Tänä vuonna mielenterveyssyillä asioineita opiskelijoita on tammi–maaliskuussa ollut noin 20 000. Hankala tilanne ei kuitenkaan ratkea pelkällä rahoituksella. YTHS:ää vaivaa sama kuin muuta sosiaali- ja terveysalaa, eli työpaikkoja on välillä vaikea täyttää. Korona-ajan sairauspoissaolot ovat myös näkyneet YTHS:llä. Kelan ja STM:n mukaan hoitoonpääsyn ongelmien syy on rekrytointiongelmissa ja erityisesti siinä, ettei alan ammattilaisia ole tarpeeksi. YTHS:n mukaan se tarvitsee kuitenkin lisärahoitusta ja lisää tekijöitä vastatakseen kriisiytyvään tilanteeseen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n hoitojonojen purkamiseksi ja opiskelijoiden hoitoon pääsyyn turvaamiseksi?
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä YTHS:n riittävän rahoituksen turvaamiseksi?
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan työvoimapulan helpottamiseksi?
Helsingissä 09.05.2022
_______________________________
Sari Sarkomaa [kok.]