Eduskunnan puhemiehelle
Suomessa on luotettavaa, säännöllisesti jo 1970-luvulta lähtien kerättyä tietoa työikäisten aikuisten ravitsemuksesta. Vastaava tieto puuttuu täysin nuorten osalta. Meillä ei ole luotettavaa tietoa siitä, mitä nuoret syövät ja juovat ja millainen on heidän ravitsemuksensa. Tietoa tarvitaan poliittiseen päätöksentekoon, terveyden edistämistyöhön, sairauksien ehkäisyyn, ravitsemukselliseen ja toksikologiseen riskiarviointiin sekä terveyserojen kaventamiseen. Myös koulut, kunnat ja alueet tarvitsevat tietoa nuorten ravitsemuksesta päätöksenteon tueksi.
Nykyisen hallituksen ohjelmaan sisältyy kirjaus nuorten ravitsemuksen tutkimisesta ravitsemuspolitiikan tueksi: "Lisätään tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi." Moni hallitusohjelman tavoite edellyttäisi tätä tietoa. Näitä ovat esimerkiksi virvoitusjuomavero, terveyden edistämisen vero, ilmastoystävällinen ruokapolitiikka, terveellisen, yhteisöllisen ja ekologisen kouluruokailun kehittäminen ja energiajuomien myyntikielto alle 16-vuotiaille.
Tutkimustieto erilaisten sosiaalisten, taloudellisten ja muuten haavoittavien tilanteiden, kuten esim. pandemian, lapsiperheköyhyyden, ruokaturvan heikkenemisen tai mielenterveyden haasteiden, yhteydestä lasten ja nuorten ravitsemukseen auttaa kohdentamaan toimenpiteitä väestöryhmittäin.
Heikko ravitsemus kasvuiässä altistaa useille sairauksille ja lihomiselle. Suomessa yli 12-vuotiaista pojista joka neljäs on ylipainoinen ja tytöistä joka viides. Lihavista nuorista yhdeksän kymmenestä on lihavia myös aikuisina. Toisaalta myös vaikeasti oireilevien syömishäiriöpotilaiden lukumäärä on nousussa ja ollut esimerkiksi koronapandemian aikana huomattavan suuri aiempaan verrattuna. Huonot ruokatottumukset ja elintavat on tärkeää havaita, jotta niihin voidaan vaikuttaa ajoissa. Nuorena omaksutaan arvot ja ruokatottumukset, jotka usein kestävät läpi elämän. Epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt saatavuus, valikoima ja suurentuneet annos- ja pakkauskoot sekä voimakas some-markkinointi ovat muuttaneet nuorten ruokaympäristöä entistä epäterveellisemmäksi. Syömis- ja juomistavoissa korostuu napostelukulttuuri, mikä voi heikentää ruokavalion kokonaisuutta myös nuorilla. Nuoret ovat kiinnostuneita kokeilemaan erityyppisiä ilmastoystävällisiä kasvispainotteisia ruokavalioita, joten niiden ravitsemuksellinen riittävyys tulee varmistaa.
Tavoitteena on väestötasoisen tiedon kerääminen 12—18-vuotiaiden nuorten ruoankäytöstä, ravinnonsaannista, tiettyjen ravintoaineiden tilasta elimistössä, ruokakäyttäytymisestä ja sosioekonomisista eroista. On tärkeää ottaa mukaan nuoria sekä kaupungeista että maaseudulta ja erilaisilta sosioekonomisilta alueilta. Tietoa tarvitaan myös koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten ravitsemuksesta sekä maahanmuuttajanuorista. Kokonaisruokavaliota ja ravitsemustilasta kertovia veren merkkiaineita mittaamalla pystymme vertaamaan nuorten ravitsemusta suosituksiin ja tekemään riskinarviointeja esim. raskasmetallien saannista sekä arvioimaan ruokavalion kokonaisuutta terveellisyyden ja kestävyyden näkökulmasta.
Syksyllä 2021 tehtiin nuorten ravitsemuksen esitutkimus. Siitä saatujen kokemusten perusteella käytetyt tutkimusmenetelmät todettiin toimiviksi ja saatiin valmius kansallisen tutkimuksen toteuttamiseen. Rohkaisevaa oli esitutkimuksen yli 80 %:n osallistumisaktiviteetti helsinkiläisten ja tamperelaisten 15-vuotiaiden koululaisten keskuudessa. Valtakunnallisen nuorten ravitsemustutkimuksen toteuttamiseen tarvitaan 1,13 miljoonan euron rahoitus (summa ei sisällä yleiskustannuksia). Ravitsemuksen nykytilan tunteminen on avain onnistuneeseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tämän päivän haasteellisessa ruokaympäristössä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä väestötasoisen tiedon keräämiseksi 12—18-vuotiaiden lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi ja
mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vakiinnuttaakseen nuorten ravitsemuksen tutkimisen osaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintaa?
Helsingissä 26.4.2022
Sari Sarkomaa kok
Tarja Filatov sd