Eduskunnan syöpäverkosto, Syöpäjärjestöt ja Kansallinen syöpäkeskus esittävät maailman syöpäpäivänä, että hallitusohjelmassa sitoudutaan laatimaan Suomelle kansallinen syöpästrategia.
- Syöpästrategiaa tarvitaan varmistamaan korkeatasoinen ja yhdenvertainen syövänhoito jatkossakin. Syöpäpotilaiden määrä kasvaa: kun nyt vuodessa noin 35 000 ihmistä sairastuu syöpään, vuonna 2035 sairastuneita on yli 46 000. Syöpästrategia on paikka yhdessä linjata, miten jokaisen potilaan laadukas hoito varmistetaan, selittää Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja Tomi Mäkelä.
Suomessa on jo 300 000 syövän joskus kokenutta ihmistä. Lisääntyvien syöpämäärien ja parantuvien hoitotulosten myötä syövän sairastaneiden kasvaa koko ajan. Yksi syöpästrategian tavoitteista on parantaa potilaiden elämänlaatua. Tämä nousee jatkossa yhä suuremmaksi kysymykseksi.
- Huipputasoisen hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että potilas paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä, korostaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen.
Syövän diagnostiikka ja hoito monimuotoistuvat ja muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi. Markkinoille tulee uusia, kohdennetumpia lääkkeitä. Nämä avaavat mahdollisuuksia yhä paremmille hoitotuloksille. On varmistettava, että kustannusvaikuttavat uudet lääkkeet saadaan nopeasti käyttöön potilaille, jotka niistä hyötyvät.
- Syövästä selviytymisessä on alueellisia ja sosio-ekonomisia eroja. Myös hoitokäytännöt ja käytettävissä olevat lääkkeet voivat vaihdella eri alueilla. Syöpäpotilaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että jokainen potilas voi saada sairauteensa tepsivää hoitoa alueesta ja taustastaan riippumatta. Samalla terveydenhuollon kestävyyden kannalta on tärkeä varmistaa hoitojen kustannusvaikuttavuus. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ja yhteensovittamiseksi tarvitaan kansallisia syövän laaturekistereitä ja kansallista syöpästrategiaa, painottaa eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.
Ilman syöpästrategiaa Suomi on kummajainen
Maailman terveysjärjestö WHO on jo 20 vuoden ajan suositellut kansainvälisen syöpästrategian laatimista. Strategioita on laadittu mitä erilaisimmissa maissa eri puolilla maailmaa. Länsimaissa syöpästrategia on jo sääntö – ja Suomi poikkeus, kun meillä ei strategiaa ole. Syöpästrategia on laadittu esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa. Myös EU on laatinut oman syöväntorjuntasuunnitelmansa.
- Suomen tulee vihdoin liittyä vertaistensa joukkoon ja laatia kansallinen syöpästrategia. Syöpä on vakava sairaus ja monimuotoinen ilmiö, joka koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista. Se tarvitsee päättäjien huomion ja sitoutumisen syövän ehkäisyyn ja yhdenvertaisen hoidon varmistamiseen, korostavat Mäkelä, Sarkomaa ja Turunen.
Maailman syöpäpäivää vietetään tänään 4.2.2023.
Lisätiedot:
Sari Sarkomaa, puheenjohtaja, eduskunnan syöpäverkosto, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, 050 511 3033
Juha Pekka Turunen, pääsihteeri, Syöpäjärjestöt, juhapekka.turunen@cancer.fi, 050 511 3757
Tomi Mäkelä, johtaja, Kansallinen syöpäkeskus, tomi.makela@helsinki.fi, 050 528 6128
Sini Terävä, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Syöpäjärjestöt, sini.terava@cancer.fi, 050 513 5083