Monista ponnisteluista huolimatta Itämeri on kaikilla ekologisilla mittareilla mitattuna maailman saastuneimpia merialueita. Se minne me suomalaiset laitamme lääkejätteemme on yksi Itämeren ja vesistöjen kuntoon vaikuttava asia. Intohimoisena Itämeren suojelijana ilahduin suunnattomasti, kun tutustuin lääkkeetön Itämeri- kampanjaan. Lääkkeetön Itämeri -kampanja kannustaa kaikkia toimimaan Itämeren ja muiden vesistöjemme suojelemiseksi.
Pienillä teoilla on merkitystä, ja me kaikki voimme tehdä osamme. Lääkejäte ei kuulu viemäriin eikä roskiin. Lääkkeiden ympäristöystävällinen hävittäminen on helppoa; Suomessa on yli 800 apteekkitoimipistettä, joihin lääkkeitä voi palauttaa.
Lääkejätettä syntyy sekä kotitalouksissa että terveydenhuollossa. Lääkejätettä ovat kaikki käyttämättä jääneet ja vanhentuneet sekä käyttökiellossa olevat lääkkeet. Lääkejäte on aina vaarallista jätettä, joka on hävitettävä oikein. Tutkimusten mukaan noin kolmannes suomalaisten lääkejätteistä joutuu kuitenkin sekajätteisiin tai viemäriin. Luonnossa ne voivat aiheuttaa monenlaisia haittoja. Lääkkeiden käyttö lisääntyy Suomessa jatkuvasti ja siten on myös oletettavaa, että lääkejätteen määrä nousee.
Viemäriin joutuneet lääkkeet kulkeutuvat jätevedenpuhdistamoihin, joita ei ole suunniteltu niitä poistamaan. Suureen vesimassaan laimenevat lääkejäämät pääsevät kulkemaan puhdistamon läpi vesistöihin ja lietteeseen. Lääkejäte päätyy lopulta Itämereen ja muihin vesistöihin, jossa ne pikkuhiljaa vaikuttavat eliöihin. Eläviin organismeihin vaikuttavina aineina lääkkeet ovat luonnossa ongelmajätettä. Ihmiset, eläimet ja kasvit altistuvat niille elinympäristön kautta.
Lääkkeiden ympäristövaikutuksiin on herätty vasta 20 viime vuoden aikana. On päivän selvää, että tutkimusta ja tietoa tarvitaan lisää. Ympäristöystävällisyyden ja kestävän kehityksen on oltava olennainen osa koko yhteiskuntaamme.
On mainiota, että apteekit ovat Itämeren suojelussa vahvasti mukana, neuvomassa ja kannustamassa lääkejätteen oikeaoppiseen hävittämiseen, ja myös ehkäisemässä sen syntymistä. Suomessa asia on organisoitu varsin hyvin verrattuna Itämeren valuma-alueella oleviin muihin maihin. Silti meillä on hyvin paljon parannettavaa.
Jokamiehen ja -naisen teot ovat välttämättömiä Itämeren tilan kohentamisessa. Jokainen yksilö voi arjen valinnoillaan osallistua Itämeren suojeluun. Lääkejätteen määrää voi vähentää. Käyttämättömäksi jääneet, vanhentuneet lääkkeet on hävitettävä palauttamalla ne apteekkiin. Apteekkiin tuodut lääkejätteet toimitetaan Ekokemille, Riihimäelle, jossa ne poltetaan. Samalla syntyy sähköä ja kaukolämpöä. Omaa tai läheisten lääkejätettä voi vähentää myös ottamalla annosjakelukäyttöön, silloin kun lääkkeitä on käytössä paljon.
Roskaantuminen on valtava ongelma vesistöille ja luonnolle. Tupakantumppi on maailman yleisin roska, joka ei häviä luonnosta eikä merestä koskaan. On arvioitu, että luontoon päätyy Suomessa yli kolme miljardia tumppia joka vuosi. Sateiden ja hulevesien myötä tumpit päätyvät kaduilta ja pihoilta vesistöihin ja mereen.
Tumpit on tehty selluloosa-asetaatista, jonka hajoaminen mikromuovihiukkasiksi kestää vuosia. Mikromuovi ei katoa merestä ehkä koskaan. Tumpin sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Ei tumpata Itämerta. Tupakantumpit eivät kuuluu luontoon eivätkä niiden myrkyt ruokalautasellemme. Tumppi on roska ja se kuuluu roskakoriin.
Lääkkeet ja roskat eivät yksin pilaa Itämerta ja vesistöjä. Niiden huonoon tilaan on todella monta syytä. Pahin ongelma on kotimeremme rehevöityminen. Kaikeksi kamaluudesta ilmastonmuutos vauhdittaa rehevöitymistä. Itämeri on matala, vähävetinen ja suljettu merialue, joten se on erityisen herkkä ympäristöuhille. Itämerta ja muita vesistöjä saastuttaa erityisesti asutus, jätevedet, liikenne ja maatalous – mutta myös jokaisen meidän toimet vaikuttavat. Itämeren pelastamiseen tarvitaan tietenkin kaikki Itämeren valuma-alueen maat. Ihmisen on oltava Itämeren puolella.
Torstaina 30.3 klo 16-17 järjestän Itämeriaiheisen keskustelutilaisuuden kahvila Roasbergissä osoitteessa Mikonkatu 13. Kanssani alustajana toimii Itämerihaasteen koordinaattori Mari Savela. Keskustelemme siitä, mitä Helsinki voisi tehdä Itämeren parhaaksi ja mitä valtakunnan tasolla pitäisi tehdä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa mukaan.
Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
