Julkaistu Töölöläisessä 1.4.2023
Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa ilmennyt peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku on vakava ilmiö, jonka syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa kaiken ikäisten muihin asioihin käytettyä aikaa. Helsingissä lähivuosien tärkeimpiä toimia on varmistaa, että jokainen kaupunkimme lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta riittävät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon, edelleen työelämään tai jatko-opintoihin ja tavoittelemaan omia unelmia. Vakava tosiasia on, että peruskoulun päättää joka kahdeksas poika ilman riittävää lukutaitoa.
Vaikka lasten lukutaito ja lukuharrastus on hiipunut se ei ole muuttunut, että lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Siksi lukutaitoa ja lukemista on vauhdilla edistettävä. Kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Tukemalla lapsen lukemista opinpolun alkuvaiheessa voidaan tehokkaasti kitkeä eroja oppimistuloksissa. Lukemisessa ovat tärkeässä asemassa lasten lähellä olevat aikuiset kuten isovanhemmat ja muut sukulaiset sekä kummit. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa voidaan ja tehdäänkin paljon. Vaikutta työ tehdään jo varhaislapsuudessa, siksi kodin merkitys on valtava.
Maailman laajuisesti tarkasteltuna lukutaito on selviytymistaito. Maailmassa on nyt ennätysmäärä sotaa pakenevia ihmisiä, ja on suuri haaste tukea lasten ja nuorten koulunkäyntiä kriisin keskellä. Helsingissä me teemme parhaamme, jotta Ukrainasta sotaa paenneet lapset ja nuoret pääsisivät koulun ja varhaiskasvatuksen piiriin sekä niin normaaliin arkeen kuin vakavassa tilanteessa on mahdollista. Lukeminen voi tuoda kriisin keskellä lohtua.
Kotien valmiudet tukea lapsen lukutaidon kehittymistä vaihtelevat mittavasti. Lapset ovat kouluun tullessaan hyvin eriarvoisessa asemassa. Lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä varhaisessa vuorovaikutuksessa, siksi vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen lukutaitoa on lisättävä.
Lukutaidon edistäminen on kansanedustajan työssäni ollut aina tärkeä tavoite. Viime eduskuntakaudella käsitellessämme valtiovarainvaliokunnassa valtion budjettia pohdimme, miten edistää vaikuttavammin lasten lukutaitoa. Kuulimme Lukukeskuksen tuottamasta lapselle lukemisen hyödyistä kertovasta materiaalista, jota terveydenhoitajat jakoivat vanhemmille pilottina kymmenen kunnan neuvoloissa. Pilotin kokemukset olivat lupaavia.
Lisäsimme eduskunnassa hallituksen budjettiesitykseen pilotin vakinaistamiseksi kaikkiin neuvoloihin. Lisäksi saimme yhteisvoimin Suomen Kulttuurirahaston mukaan 1,2 miljoonan euron panostuksella Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Se on mahdollistanut jokaiselle Suomessa syntyvälle lapselle annettavan kirjalahjan sen ohessa, kun vanhemmat saavat neuvolassa tietoa lukemisen merkityksestä. Kirjalahja sisältää kaksi lastenkirjaa, jotka kustannettiin erityisesti tätä tarkoitusta varten.
Yhteishankkeen tavoitteena on varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista on käännetty Suomessa eniten puhutuille muille kielille.
Lukulahja lapselle-ohjelma on menestystarina. Se on lyhyessä ajassa aiheuttanut merkittäviä muutoksia perheiden lukutottumuksiin ja lisännyt tietoa lukemisen merkityksestä. Ohjelma ehkäisee tehokkaasti lukutaidon ja lukemisen eriarvoistumista. Se on tutkitusti lisännyt vauvaperheiden lukemista etenkin niissä perheissä, joissa muuten luettaisiin vähän tai ei lainkaan. Lukulahja lapselle -ohjelma on onnistunut sivistyksen tasa-arvoteko, jota kannatta ehdottomasti jatkaa.
Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vanhempien omilla lukutottumuksilla, asenteilla ja tavalla puhua oppimisesta on merkittävä rooli lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustapojen ja -taitojen muodostumisessa ja kehityksessä. Vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Lapselle on hyvä lukea myös sen jälkeen, kun lukutaito on saavutettu. Lukea voi yhdessä ja keskustella luetusta.
Mainio tapa edistää lukemista Helsingissä on huolehtia siitä, että kouluissamme oppimateriaaleihin on riittävästi rahaa. Lapset oppivat eri tavoilla ja siksi on käytettävä monipuolisia oppimateriaaleja. Peruskoulussa tarvitaan riittävästi oppikirjoja tehtäväkirjoineen, mutta myös nykyaikaista sähköistä oppimateriaalia. Opettajien on saatava tehdä arvio pedagogisin perustein ja valita kulloinkin opetettavalle aineelle tarvitsemansa oppimateriaali. Panostus oppimateriaaleihin on mainio keino nostaa oppimistuloksia. Kaiken ikäisille helsinkiläisille tärkeä asia on huolehtia kirjastojemme laadukkaista toimintamahdollisuuksista. Kirjastot ovat monien mahdollisuuksien paikkoja lukea jokaiselle helsinkiläiselle. Jos kirjastoa ei olisi, pitäisi se heti keksiä. Eläköön lukeminen.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
terveydenhuollonmaisteri
Kolmen nuoren äiti