Julkaistu Kamppi-Eira-lehdessä 31.8.2023
Suomessa syöpään sairastuu vuosittain noin 35 000 ihmistä, joista 5000 on naisten rintasyöpiä. Vuonna 2035 syöpiin arvioidaan sairastuvan jopa yli 46 000 suomalaista. Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista varmistamaan yhdenvertainen ja kustannusvaikuttava hoito tilanteessa, jossa syöpäsairauksia on yhä enemmän. Myös Suomen on aika valmistella syöpästrategia. Se sopii mainiosti pääministeri Orpon hallituksen ohjelman terveyden edistämistä ja oikea-aikaista hoitoon pääsyä painottavaan sekä hoitojonoja purkavaan linjaukseen.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Se aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Rintasyöpä löytyy useimmin väestöseulonnalla, joihin helsinkiläiset 50–69-vuotiaat naiset kutsutaan kahden vuoden välein. EU:n antama tutkimustietoon perustuva suositus seuloa kaikki 45–74-vuotiaat naiset on viisasta toteuttaa. Seulonta on kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Asiaa vauhdittaakseni uusin viime eduskuntakaudella asiasta tekemäni toimenpidealoitteen.
Lisäksi tarvitaan toimia seulontaan osallistumisen lisäämiseksi. Kaupungissamme on maan alhaisin rintasyövän seulontaan osallistumisaste. Seulontaan kannattaa osallistua. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Omakohtaisen kokemuksen syövän hoidosta sain tänä keväänä sairastuttuaan rintasyöpään. Ehdin osallistua hallitusneuvotteluihin mutta pitkien neuvotteluiden toiseksi viimeisellä viikolla pääsin leikkaukseen ja jäin sairauslomalle. Syövän hoidon kehittäminen on ollut kansanedustajan työssäni tärkeä osa. Olen johtanut eduskunnan syöpäverkostoa useamman eduskuntakauden ajan. Verkosto on vapaamuotoinen ryhmittymä kansanedustajia eri eduskuntaryhmistä. Verkoston pyrkimyksenä on tuoda esille syöpää sairastavien ja heidän läheistensä ääntä. Toiminnan tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä tasokkaaseen, oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä edistää syöpätutkimusta.
Viiveet hoitoon pääsyssä ovat aina ja varsinkin vakavan sairauden kohdatessa epäinhimillisiä. Töölöläiset pääsevät terveyskeskukseensa kiireettömässä hoidossa keskimäärin 29 vuorokaudessa. Se on aika, jota helsinkiläiset joutuvat keskimäärin odottamaan jonottaessaan terveyskeskukseen. Syyskuun alusta jonotusaika saa lain mukaan olla korkeintaan 14 vuorokautta. Kevään hallitusneuvotteluissa sovimme useista toimista, joiden tarkoitus on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja purkaa kohtuuttomia hoitojonoja. Osana hallituksen investointiohjelmaa tehdään 400 miljoonan euron kertaluonteinen panostus sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun.
Palvelusetelilainsäädäntöä uudistetaan. Jos sairastunut ihminen ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänelle jatkossa tarjottava palveluseteliä. Myös hoitotakuun toteutumisen valvontaa tehostetaan. Näin kiritetään Helsinkiä ja muita hyvinvointialueita laittamaan lisävauhtia palveluiden vahvistamiseen ja oikea-aikaisen hoidon toteutumiseen. Työn alle on myös laitettu osin romutetun yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksen uudistaminen. Ydinkysymys helsinkiläisille on tietenkin se, että Helsinki ja HUS saavat oikeudenmukaisen osuuden valtion sote- rahoituksesta.
Useat kunnat ovat lyhentäneet hoitojonoja omatiimimalilla. Helsingissä asiaan on nyt tartuttu ja tuloksia pitäisi alkaa pian näkyä. Omatiimimallissa lääkäreiden ja muun terveydenhuolloin ammattihenkilöstön tiiviillä yhteistyöllä sujuvoitetaan ihmisten hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta.
Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Toivoa antavaa on se, että hallitusohjelmassa saimme sovittua mittavista panostuksista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Se vauhdittaa myös syövän hoidon kehittymistä. Laadukkaan hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Syöpään sairastuneen ihmisen hoidon onnistumisen ja hyvän elämän kannalta liikkumaan kannustaminen on olennaisen tärkeää. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että potilas paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä. Kuntoutuksen keskeinen rooli koskee kaikkia sairauksia.
Sari Sarkomaa
helsinkiläinen kansanedustaja
kolmen nuoren äiti
valtiovarainvaliokunnan jäsen