12.10.2011 Haastattelu Maku-lehdessä
Toimittaja Lilli Ollikainen
Palanen juustoa ruoan päätteeksi, tekee hyvää myös hampaille.
Juustolautanen on hurmaava jälkiruoka tai illanistujaistarjottava, ja paljon terveellisempi kuin toisinaan uskotaan. Paitsi leivän päälle, juusto sopii taivaallisesti myös välipaloihin, ruoanlaittoon ja leivontaan.
– Jos jääkaapissani ei ole juustoa, mielestäni siellä ei ole mitään. Pidän niin miedoista kuin voimakkaistakin juustoista. Syön joka päivä juustoa. Mielestäni ei ole ruokaa, johon juusto ei sopisi. Etsin erilaisia makuja, enkä halua jumiutua yhteen juustoon, kertoo Juustopöydän puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.
– Ryhdyin kasvissyöjäksi ensimmäisellä luokalla ja mietin nuorena paljon ravintoasioita. Olen aina arvostanut juustoa, joka sisältää maidon ravintoaineita moninkertaisesti. Juusto on erinomainen proteiinin, kalsiumin, hivenaineiden ja vitamiinien lähde. Toivoisin kaikkien ihmisten ymmärtävän juuston arvon.
Neljä vuotta Juustopöydässä toiminut Sari Sarkomaa pitää sydämen asianaan juustotietämyksen edistämistä Suomessa. Energinen naisten oma juustoyhdistys sai alkunsa vuonna 1978, kun ministeri Marjatta Väänänen kutsui 100 yhteiskunnan eri aloilla johtavassa asemassa toimivaa naista perustavaan kokoukseen ravintola Vaakunaan, Helsinkiin. Innoittajana toimi vuonna 1961 perustettu Juustoseura, jonka jäseniksi hyväksyttiin vain miehiä.
– Sen lisäksi, että Juustopöytä tarjoaa jäsenilleen tapahtumia ja koulutusta, se haluaa vaikuttaa suomalaiseen ruokakulttuuriin ja sitä kautta myös juuston käyttöön Suomessa. Yhdistyksemme on esimerkiksi jouduttanut toiminnallaan Helsingin yliopiston ruokakulttuuriprofessuurin perustamista. Ruokakulttuurin professuurin perustaminen avartaa suomalaista ravitsemuskeskeistä keskustelua ja rakentaa maailmalla positiivista Suomi-kuvaa. Myös kaupalle ja elintarviketeollisuudelle voidaan tuottaa syvempää ymmärrystä suomalaisen kuluttajan ruoan valintaan liittyvistä tekijöistä ja ruokakäyttäytymisestä.
Suomessa juustojen kulutus on viisinkertaistunut vuodesta 1970. Erilaisia kevytjuustoja käytetään enenevässä määrin, samalla kun perinteisten edam- ja emmental-juustojen kulutus on pienentynyt. Suomalaiset juustot valmistetaan pääosin lehmänmaidosta, mutta aineksena voi olla myös vuohen- tai lampaanmaito. Yhden juustokilon valmistamiseen tarvitaan noin 10 litraa maitoa. Yli kolmasosa juustoista tuodaan muista EU-maista.
Kultainen Juustohöylä –palkinto on Juustopöydän tapa huomioida, kannustaa ja kiittää juustomaailmassa kunnostautunutta yksityishenkilöä, yhteisöä tai yhtiötä. Historian ensimmäinen palkinto jaettiin Viini, Ruoka & Hyvä elämä 2010 -messuilla, ja sen vastaanotti Juuri Keittiö & Baari ja sen yhteydessä oleva Juuren Puoti.
– Palkinnon saaja tuo kotimaisuutta esille upealla tavalla. Ajan hengessä oleva maaseutukauppa ja ravintola keskellä kaupunkia pitävät valikoimissaan myös laajaa kotimaisten juustojen valikoimaa. Lähiruoka ja kotimaiset juustot ovat minulle myös henkilökohtaisesti merkittäviä. Äitinä haluan, että myös lapseni syövät terveellisesti.
Vuoden 2011 Kultainen Juustohöylä -palkinto luovutetaan Viini, Ruoka & Hyvä elämä -messujen yhteydessä torstaina 27.10.2011 klo 13.30 Helsingin Messukeskuksessa.
Juustopöytä ry www.juustopoyta.fi
– Perustettiin vuonna 1978 Helsingissä.
– Tavoitteena edistää jäsentensä juustojen ja juustonvalmistuksen tuntemusta sekä kehittää juustokulttuuria Suomessa.
– Järjestää koulutuksia, opintoretkiä, tapahtumia ja näyttelyitä.
– Kannattaa samanhenkisten yhdistysten jäsenien verkostoitumista.
– Jäseniä lähes 300, jotka kaikki naisia. Jäseneksi hakeva tarvitsee kaksi yhdistyksen jäsentä suosittelijaksi.
– Jäsenmaksu 30 €/ vuosi