Tiedote 7.9.2024
Kuuttikuolemien ehkäisemiseksi kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Saara-Sofia Siren kannustavat hallitusta aloittamaan valmistelun Saimaan kesäisen verkkokalastuskiellon laajentamiseksi.
Metsähallituksen tietoon on tullut jo 36 tänä vuonna kuollutta saimaannorppaa. Näistä 22 on tänä vuonna syntyneitä kuutteja. Pyydyksiin on kuollut ainakin viisi norppaa, joista kolme viimeisen viikon aikana kuolleita tämänvuotisia kuutteja. Metsähallitus on arvioinut, että se saa tietoonsa noin 40 prosenttia saimaannorppien kokonaiskuolleisuudesta. Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä, eikä sitä esiinny missään muualla kuin Suomessa.
”Vastuu uhanalaisen saimaannorpan suojelusta on yksinomaan meillä suomalaisilla. Emme saa sulkea silmiämme uusilta kuuttikuolemilta. Tarvitsemme nykyistä mittavampia norpan suojelutoimia”, Sarkomaa vaatii.
Kalastus on pitkään ollut suurin yksittäinen saimaannorpan kuolemia aiheuttava tekijä. Kalaverkot ja vääränlaiset katiskat ovat vaarallisimpia etenkin itsenäistä elämää aloitteleville kuuteille.
”Tämä näyttää koituneen tuoreeltaan peräti kolmen kuutin kohtaloksi. On kauhistuttavaa ajatella, miten pyydykseen kiinni jäätyään norppa kokee pitkän ja tuskallisen tukehtumiskuoleman”, Siren kuvaa.
Tällä viikolla löytyneet kuolleet kuutit löytyivät kuhaverkoista, jotka sijaitsivat kalastusrajoitusalueella, jolla saimaannorpan suojelun takia verkkokalastus on kiellettyä 15.4.–30.6. välisenä aikana ja norpille kaikista vaarallisimpien pyydystyyppien käyttö on kielletty ympäri vuoden. Heinäkuusta eteenpäin verkkokalastus on alueella taas sallittua.
”Norppien tukehtuminen verkkoihin olisi vältettävissä. Syksyllä tapahtuvien kuuttikuolemien välttäminen vaatisi merkittävästi nykyistä tiukempia verkkokalastusrajoituksia. Ellei kalanpyydyskuolleisuutta kyetä tehokkaasti estämään, jäävät muut suojelukeinot riittämättömäksi. Ilmastomuutoksen tuomat poikkeukselliset sääolosuhteet ovat jo vaikuttaneet saimaannorpan pesintään lisäämällä kuuttien kuolleisuutta. Tämä on erityisen huolestuttavaa, sillä nuorten norppaikäluokkien kuolleisuus on jo poikkeuksellisen korkea sivusaaliskuolleisuuden takia”, Sarkomaa sanoo.
Metsähallituksen tuorein arviolaskelma on, että talvikannan koko on 480 norppaa. Aiempi suojelun välitavoite on ollut 400 norpan talvikanta vuoteen 2025 mennessä.
”On lohduttavaa, että Saimaannorppakanta on kuolemista huolimatta ylittänyt kasvutavoitteet. Hyvään kehitykseen ei silti pidä tuudittautua. Saimaannorppa on yhä uhanalainen. Ilmaston lämpeneminen ja lumettomat talvet ovat norpille kasvava riskitekijä ja vakava uhka. Paikallisesti voimme vain sopeutua ilmastonmuutokseen ja ehkäistä sen aiheuttamia muutoksia esimerkiksi kasaamalla keinopesimiskinoksia. Myös kalanpyydyskuolemiin vaikutetaan paikallisesti ja siksi siihen liittyvät keinot on perusteltua ottaa nykyistä vahvemmin käyttöön” Siren sanoo.
Sarkomaa ja Siren pitävät tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjatun mukaisesti saimaannorppakannan kasvun edellytykset turvataan.
”Hallitusohjelmakirjauksen toteutuminen edellyttää lajin tehokkaampaa suojelua. Pyydyskuolemat uhkaavat vaarantaa hyvän kehityksen. Käytännössä tarvitaan myös entistä tiukempia rajoituksia verkkokalastukseen, tarvittaessa myös heinäkuuta pidemmälle”, Sarkomaa ja Siren vaativat.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033
Saara-Sofia Siren 09 432 3155