Iloitsen, että voimme korjata pääministeri Marinin hallituksen käsittämättömän päätöksen lakkauttaa hedelmöityshoitojen Kela-korvaus. Monelle lapsesta haaveilevalle korvauksen palautus ja merkittävä nosto 40 prosenttiin on lämpimästi tervetullut. Vuonna 2022 korvausprosentti oli noin 12,8 %. Korotus on tuntuva.
Eduskunta on tänään aloittanut lakiesityksen käsittelyn. Hedelmöityshoitojen korvaukset palautettaisiin laajuudeltaan sellaisina kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun saakka ennen Marinin hallituksen lakkautuspäätöstä.
Haluamme, että mahdollisimman monella on mahdollisuus toteuttaa lapsitoiveensa. Esityksen tavoitteena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä, parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta sekä edistää syntyvyyttä. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Valtaosa yksityisistä klinikoista on asettanut yläikärajan hoitoihin osallistumiselle, vaikkei laki ikärajaa määrääkään. Yläikäraja vaihtelee jonkin verran klinikoittain, mutta on yleisesti naisten kohdalla 40–47 vuotta. Julkisella sektorilla yläikärajat olivat yksityistä sektoria matalammat, yleisesti 40 vuotta.
Olen saanut kysymyksiä siitä miksi Kela-korvauksia maksetaan vain sairauden perusteella. Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetulle korvataan tarpeelliset sairaanhoidon kustannukset. Sairausperuste on koko sairausvakuutusjärjestelmämme perusta ja sairausperuste korvauksen saamisen edellytyksenä pohjautuu siis järjestelmään pohjautuvan lakiin. Suurempi sairausvakuutuslain uudistaminen olisi viivästyttänyt hedelmöityshoitojen palautusta. Korvausten palauttaminen aiemman mallin mukaisesti oli toteutettavissa nopeasti. Ymmärrän varsin hyvin tämän sairausvakuutusjärjestelmämme tuoman rajauksen ongelmat, joihin ratkaisuja olisi jatkossa löydettävä.
Hoitoja annetaan julkisessa terveydenhuollossa yhdenvertaisesti naisille, naispareille ja nais-miespareille. Naisen tulee olla alle 40-vuotias, kun hoitopäätöstä annetaan, paitsi jos aiemmin on tehty hoitoja ja ne ovat vielä kesken. Julkisella sektorilla hedelmöityshoitojen määrä on rajoitettu, ja pääsääntöisesti IVF-hoitoja annetaan korkeintaan kolme hoitokierrosta. Hoitoja tehdään myös lahjoitetuilla sukusoluilla.
Esimerkiksi HUS ilmoittaa sivuillaan, että IVF-hoitoon on sen suuren kysynnän vuoksi jonoa, jonotusaika vaihtelee 4 ja 6 kuukauden välillä. Ovulaatioinduktio- ja inseminaatiohoitoon ei ole jonoa, mutta joskus hoitoa ei päästä aloittamaan heti vastaanottokäyntien ruuhkautumisen vuoksi. Lahjasukusoluhoitojen jonotusaika vaihtelee sukusolujen saatavuuden mukaan.
On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän. Suomessa on Pohjoismaiden matalin hedelmällisyysluku. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Marinin hallitus teki poistaessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen.
Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palautus on osa hallitusneuvotteluissa sopimaamme linjaa, jossa Kela-korvauksia nostetaan ja uudistetaan.
Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Ensisynnyttäjien keski-ikä on maassamme noussut tasaisesti ja samoin lapsettomuusongelmat. Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Tahaton lapsettomuus on monelle yksi elämän suurimmista suruista. Kela-korvausten palauttaminen mahdollistaa yhä useammalle yhdenvertaisemmat mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin.
Suomessa moni lapsitoive jää toteutumatta hoitojen saatavuusongelmien vuoksi. Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin.
Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa on aloitettuja hedelmöityshoitoja väestöön suhteutettuna vähiten Pohjoismaissa. Myös lapsia syntyy koeputkihedelmöitysten avulla suhteellisesti vähiten Pohjoismaissa. Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on perheystävällinen ja konkreettinen teko lapsihaaveiden toteutumisen puolesta.