Suomi-Seura ry:n ja johtamani eduskunnan Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän yhdessä järjestämä tilaisuus oli onnistunut. Paikan päällä eduskunnassa ja etäyhteyksin mukana oli yli 60 henkilöä eri puolilta maailmaa. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille.
Viime eduskuntakauden alussa perustimme aloitteestani Ulkosuomalaisten ystävyysryhmän. Ryhmä on eri eduskuntaryhmien kansanedustajien muodostama verkosto, jonka tarkoituksena on toimia ulkosuomalaisten äänitorvena ja yhteistyötahona. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta ulkosuomalaisten asioista ja nostaa ulkosuomalaisten näkökulmaa esille päätöksenteossa.
Tilaisuutemme tarjosi tärkeän foorumin ulkosuomalaisasioiden esiin nostamiselle ja heidän yhteytensä vahvistamiselle päättäjiin Suomessa.
Avauspuheenvuorossani nostin esille ajankohtaisia ulkosuomalaisten asioita, joiden eteen on tehty työtä.
Ulkosuomalaisten yhteys suomalaiseen yhteiskuntaan ja mahdollisuus sujuvaan paluumuuttoon ovat tärkeitä tavoitteita sisäministeriön hallinnoimassa ulkosuomalaisstrategiassa. Strategian toimeenpanon vauhdittaminen on keskeisesti ystävyysryhmämme agendalla.
Hallitusohjelman mukaan paluumuuttoa helpotetaan esimerkiksi keventämällä suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia ja nopeuttamalla tutkintojen tunnustamisprosesseja.
Iloitsen, että esitys englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamisesta maamme lukioissa on vihdoin eduskunnan käsittelyssä.
Passien uusiminen on ollut iso huolenaihe monille. Passien voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen biopassien myötä. Tekniikan kehittyessä on syytä palata 10 vuoden uusintakäytäntöön tinkimättä passien turvallisuudesta. Monessa EU-maassa passi on voimassa pidempään kuin meillä. On tervetullutta, että 10 vuoden passin palauttamisesta on sovittu hallituspuolueiden kesken toukokuussa. Kiritämme sitä, että päätös saadaan toteutettua ripeästi.
Ulkosuomalaiset tarvitsevat sujuvan tavan asioida Suomen viranomaisten kanssa. Kiritämme työn alla olevan digitaalisen henkilöllisyyden eli digilompakon valmistumista. Tämä parantaisi merkittävästi viranomaisasiointia etenkin niille, joilla ei ole suomalaista pankkitiliä käytössään.
Kirjeäänestyksen mahdollistuminen vuosien vaikuttamisen jälkeen oli iso demokratialoikka, joka paransi ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Nykyisin äänestää voi paikasta riippumatta kirjeellä, eikä esteenä ole enää pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Seuraavaksi on hiottavaa kirjeäänestyksessä vielä olevia haasteita.
Suomalaisuus, suomen kieli ja kulttuuri elävät suomalaisten mukana maailmalla.
On tärkeää, että ulkosuomalaisten identiteettiä ja yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan vahvistaa kielen ja kulttuurin avulla. Siinä Suomi-kouluilla on oma erityisen tärkeä tehtävä.
Suomi-koulut ovat kouluja, joissa annetaan suomalaistaustaisille lapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heitä suomalaiseen kulttuuriin. Suomi-kouluja on maailmalla noin 115, 30 maassa ja niissä opiskelee yli 3600 ulkosuomalaislasta ja -nuorta.
Suomi-koulut ovat olleet minulle sydämen asia. Eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa olemme toistuvasti onnistuneet lisäämään määrärahoja Suomi-kouluille hallituksen väristä riippumatta. Keskeinen tavoitteemme on Suomi- koulujen määrärahatason nostaminen pysyvästi, jotta ne voivat kehittää toimintaansa. Suomi-koulut palvelevat kiitettävästi suomalaisia perheitä, heidän lastensa ja nuortensa kielellistä ja kulttuurista kehitystä kansainvälisessä maailmassa. Yhtälailla on tärkeää huolehtia Etäkoulu Kulkurin määrärahoista. Kulkuri on ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu, jossa lapsi oppii suomen kieltä ja suomeksi – tarvittaessa kaikkia peruskoulun aineita. Kulkurilla on lähes 50 vuoden kokemus ulkomailla asuvien lasten etäopetuksesta.
Ulkosuomalaiset ovat monipuolinen joukko ihmisiä, joilla on erilaisia palvelutarpeita ja joiden asiantuntemusta yhteiskuntamme on viisasta hyödyntää. Meidän tehtävämme Arkadianmäellä on varmistaa, että ulkosuomalaiset tuntevat yhteytensä Suomeen vahvana ja he saavat tarvitsemansa palvelut asuinpaikasta huolimatta.
Puhujina eduskunnan tilaisuudessa olivat myös Suomi-Seuran puheenjohtaja Pekka Sauri, ystävyysryhmämme varapuheenjohtaja, kansanedustaja Saku Nikkanen (SDP), lainsäädäntöasiantuntija Ami Kimanen (PS) ja kansanedustajat Antti Kurvinen (kesk.), Atte Harjanne (vihr.) sekä Henrik Wickström (RKP). Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja puhujille.
Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset eduskunnasta ja Helsingistä. Voit tilata eduskuntaterveiseni lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi. Näkemykset ja ajatukset ovat tervetulleita, pidetään yhteyttä.