Hyvinvointialueiden ja Helsingin pelastus-, terveys- ja sosiaalipalveluiden rahoitus on jo lähes kolmasosa koko valtion budjetista. Rahoitusta lisättiin kuluvana vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Lisämäärärahoista huolimatta hyvinvointialueet kamppailevat taloutensa kanssa.
Edellisen hallituksen tekemä aluehallintomalli oli hallinnollinen uudistus. Kuluvalla eduskuntakaudella on vihdoin keskityttävä palveluiden kehittämiseen. Vaikuttamistyössä onnistuimme siinä, että Helsinki sai erityisaseman ja järjestämme palvelumme ilman lisähallintoa.
Nyt meidän helsinkiläisten päättäjien keskeinen vaikuttamiskohde on se, että pääkaupunki saisi pitää oikeudenmukaisemman osuuden verotuloistaan.
Melkoisena yllätyksenä ministeriöstä on lähtenyt lausunnolle lakiesitys, jossa Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta esitetään leikattavaksi ensi vuonna 15 ja seuraavana 20 miljoonaa euroa. Esitystä perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää vuosina 2023 ja 2024. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että Helsinkiä rangaistaisiin talouden tasapainosta.
Esitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen olisi täysin väärä viesti. Ministeriössä on ilmeisemmin tapahtunut asiassa työtapaturma.
Hallitus ei ole vielä lyönyt kantaansa lukkoon, ja hallituksen riveistä onkin jo antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan siihen, että lakia ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin pitää voida luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina ja siitä myös palkitaan.
Edellisen hallituksen rakentama rahoitusmalli on jo ennestään Helsingille ja muille suuremmille kaupungeille epäedullinen. Asukaskohtaisesti rahoituksemme on maan alimpia. Helsingistä siirtyy koko ajan rahaa muualle maahan.
Rahoitusmalli on epäonnistunut myös siksi, että se ei ota riittävästi huomioon yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta eikä opetuksen ja tutkimuksen tarpeita. Huolta herättää myös valtakunnallisesti keskitettyjen vaikeiden sairauksien hoidon rahoituksen kohdentuminen. Hallituksen on syytä epäkohta lainsäädännöllä korjata.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa nostimme esille rahoituksen kohdentamisen suoraan yliopistollisten sairaaloille. Asian selvittämisestä sovimme jo hallitusneuvotteluissa. Tämä on erityisen tärkeää HUS:lle, sen potilaille ja henkilöstölle. HUS kantaa merkittävimmän vastuun koko Suomen vaativimmasta hoidosta kuten lasten sydänkirurgiasta ja elinsiirroista.
Maan hallituksen ja eduskunnan on kaikin tavoin edistettävä sitä, että Helsinki ja muut hyvinvointialueet onnistuvat tehtävässään turvata yhdenvertaiset palvelut. Useita lakiesityksiä on asian tiimoilta eduskunnan käsittelyssä.
Palautetta on tullut paljon Helsingin takaisinsoittojärjestelmästä ja Maisasta, jossa voi sähköisesti hoitaa omia sosiaali- ja terveysasioita. Vastausajoissa on ilmennyt ongelmia sekä vaihtelua eri terveysasemien välillä.
Kaupungin digipalvelulupauksen mukaisesti Maisan viesteihin pyritään vastaamaan kahdessa arkipäivässä, mutta tämä ei toteudu kaikissa toimipisteissä. Takaisinsoiton tavoiteaika on kaksi tuntia ja soittoja tehdään kaksi.
Olen välittänyt saamaani palautetta vastuutahoille. Tilanteeseen on tartuttu ja käyttöön on otettu uusi puhelinjärjestelmä. Lisäksi resurssien jakautumista on arvioitu uudelleen ja uusia vakansseja esitetty ongelman ratkaisemiseksi. Palvelun toimintaa seurataan tarkkaan.
Kuluvan vuoden Helsingin kaupungin budjetissa yksi keskeinen tavoite on vahvistaa helsinkiläisten palveluja. Hoitoon on päästävä oikea-aikaisesti. Helsinkiläisten on saatava parempaa vastinetta verorahoilleen.
Tavoite on, että kiireettömän perusterveydenhuollon lääkäriajan saisi viimeistään 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Työtä tehdään sen eteen, että omalääkäri- ja omahoitajamalli saadaan vihdoin toimimaan jokaisella terveysasemalla. Myös vanhuspalveluihin laatuun ja pääsyyn etsitään uusia ratkaisuja.
Ajatukset ja palaute Helsingin palveluista ovat tervetulleita.
