Omataloyhtio.fi / syksy 2011 - lehdessä
Koti on usein meidän suomalaisten suurin investointi, mutta se on paljon muutakin. Rakennukset muodostavat runsaan puolet Suomen kansallisvarallisuudesta ja rakennuskannan arvosta asuinrakennuksien osuus on yli 60%. On välttämätöntä pohtia, miten pidämme huolta rakennuksissa kiinni olevasta varallisuudestamme ja kuinka asuintalojen kunto vaikuttaa asumisviihtyisyyteen ja -terveyteen.
Taloyhtiöt eivät pysy ilman remontointia kunnossa, vaan jokaisella rakennusosalla ja teknisellä järjestelmällä on käyttöikänsä. Taloyhtiössä on tärkeää suunnitella, miten saadaan mahdollisimman hallitusti ja oikea-aikaisesti hoidettua väistämättömät korjaukset. Laiminlyönnit kasvattavat korjausvelkaa, mikä heikentää suoraan hyvinvointiamme. Peruskorjauksia ja -parannuksia tehdään, jotta asuinrakennusten kunto ja käytettävyys paranisivat sekä asumisviihtyisyys lisääntyisi. Rakennusten on myös vastattava uusia vaatimuksia liittyen esimerkiksi turvallisuuteen ja energiataloudellisuuteen.
Asukkaiden tarpeet asumisen laadun osalta muuttuvat myös ajan myötä ja myös ne vaikuttavat taloyhtiöiden korjaustarpeisiin. 1950-luvulla saattoi riittää yksi pistorasia keittiössä, mutta nykyiselle kodinkoneiden määrälle se on aivan riittämätön.
Asumisterveyden kannalta onnistuneilla korjauksilla voi olla iso merkitys. Parantunut ilmanvaihto, puhtaampi sisäilma ja muut vastaavat seikat kohentavat asumisterveyttä sekä asumisen laatua. Kosteus- ja hometalkoot -hanke kohentaa asumisterveyttä ja rakennusten tilaa vuosina 2010-14. Lisätietoa talkoista löytyy osoitteesta www.hometalkoot.fi. Toinen ympäristöministeriön tuottama tietolähde on www.korjaustieto.fi -portaali.
Asukkaiden ja asunto-osakkeenomistajien kannalta korjaushankkeiden ennakointi ja suunnitelmallisuus on arvokasta, myös rahallisesti. Asunto-osakeyhtiölaki toi taloyhtiöiden yhtiökokouksiin esitettäväksi kunnossapitotarveselvityksen tulevaksi viideksi vuodeksi. Tämä parantaa niin suunnitelmallisuutta taloyhtiöissä kuin osakkaiden tiedonsaantia taloyhtiön kunnosta ja tulevista korjaustarpeista.
Korjausrakentamisen määrä on kasvanut vauhdilla 1990-luvun alusta asti ja kasvaa edelleen. Kiinteistö- ja rakentamisala työllistää Suomessa noin 500 000 henkilöä. Harmaa talous on korjausrakentamisen piirissä harmillisen yleistä, mutta laitonta. On tärkeää tietää, että harmaalla alueella vakuutukset ja takuut eivät ole voimassa ja siihen sisältyy paljon muitakin riskitekijöitä.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuoksi yhteiskunnalta jää vuosittain saamatta useita miljardeja euroja veroja ja muita lakisääteisiä maksuja. Niille menetetyille euroille olisi aitoa hyötykäyttöä esimerkiksi terveyden-, lasten- ja vanhustenhoidossa tai vaikkapa koulutussektorilla. Taloyhtiöiden kannattaa tarkistaa remonttifirmojen toiminnan laillisuus ja tilaajavastuulain mukaisten velvollisuuksien noudattaminen maksutta osoitteesta www.tilaajavastuu.fi.
Taloyhtiöiden korjauksilla on mittava yhteiskunnallinen merkitys, niin asukkaiden asumiskustannusten, kansallisvarallisuuden hoidon kuin myös kansantalouden sekä julkisen talouden kannalta.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi