15.3.2012 Helsingin Sanomien Mielipide-palsta
Tuore perusopetuksen tuntijakoesitys asettaa kotitalouden eriarvoiseen asemaan. Muiden taito- ja taideaineiden tuntimääriä on lisätty, mutta kotitalous on ilman perusteluja jätetty vaille lisäresursseja. Kotitalous on luonteeltaan taitoaine ja peruskoulun suosituimpia valinnaisaineita.
Tuntijakoesitystä pitää muuttaa. Kotitalouden pakollinen kolmen vuosiviikkotunnin oppimäärä on riittämätön vastaamaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin: uusavuttomuudesta ja elämänhallinnan ongelmista ylipainoon ja elintasosairauksien lisääntymiseen.
Valinnaisuuden vähentäminen nykyisessä tuntijakoehdotuksessa pahentaa tilannetta entisestään. Suomalaiset nuoret tarvitsevat lisää kotitalousopetusta perusopetuksensa aikana.
Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta. Hallitusohjelmassa painotetaan myös arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Nämä kaikki sisältyvät keskeisinä kotitalousopetuksen tavoitteisiin ja konkretisoituvat kotitaloudessa käytännön taitojen oppimisena. Arvokasvatusta on esimerkiksi suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin arvostamisen oppiminen.
Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy lähtee peruskoulusta. Kotitalousopetus antaa tähän työkalut opettamalla tasa-arvoisesti sekä tytöille että pojille arjen hallintaa ja antamalla valmiuksia jokapäiväisten valintojen tekemiseen. Se tavoittaa koko ikäluokan ja kaikki peruskoulun oppilaat.
Kotitalous on myös luontevaa kansainvälisyyskasvatusta: erilaisista etnisistä taustoista tulevat nuoret toimivat yhdessä ja oppivat toistensa ruokakulttuureista.
Uusavuttomuuden kustannukset tulevat yhteiskunnalle ja veronmaksajille liian kalliiksi.
Päivi Palojoki
kotitalouspedagogiikan professori
Helsingin yliopisto
Anneli Rantamäki
Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja
Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
Juustopöytä ry:n puheenjohtaja
Anni-Mari Syväniemi
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton
(MTK) ruokakulttuuriasiamies