19.4.2012 Lauttasaari-lehti
Lähes jokainen suomalainen on nähnyt useamminkin suojatiellä tapahtuvan "läheltä piti" -vaaratilanteen, jossa moottoriajoneuvo on ollut ajaa suojatietä ylittävän päälle. Viimeksi huhtikuun alussa jouduimme lukemaan lehdestä järkyttävän uutisen siitä, että 10-vuotias tyttö kuoli jäätyään suojatiellä auton alle. Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä tarvitaan, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Poliisin 16.4. alkanut koko maan kattava viikon mittainen ajonopeuksien ja suojatiesäännösten noudattamisen tehovalvonta tuli todelliseen tarpeeseen.
Meillä Suomessa on suojateiden turvallisuudessa paljon parantamisen varaa. Poliisin mukaan suomalaiset autoilijat eivät kunnioita suojatiesääntöjä yhtä hyvin kuin esimerkiksi ruotsalaiset ja virolaiset kuljettajat.
Liikenneturvallisuuskysely kertoo ikävän tosiasian. Vastaajista neljännes tunnusti jättävänsä pysähtymättä suojatien eteen, jos jalankulkijoita ei ollut näköpiirissä, vaikka viereisellä samansuuntaisella kaistalla oleva auto olisikin pysähtyneenä.
Myös poliisin rikostilastojen mukaan autoilijat jättävät yhä useammin väistämättä suojatiellä kulkevan sekä ohittavat näkyvyyden peittävän auton pysähtymättä. Arviolta kolme neljästä lapsille sattuvista henkilövahingoista tapahtuu tietä ylittäessä. Ala-asteikäiset koululaiset ja ikäihmiset ovat erityisiä riskiryhmiä suojatieonnettomuuksissa.
On tärkeää, että lapsi oppii noudattamaan liikennevaloja, mutta myös tarkkailemaan autoilijoiden käyttäytymistä. On katsottava, tuleeko auto, vaikka valo olisi jalankulkijalle vihreä. Ja vaikka auto olisikin pysähtynyt suojatielle, voi viereisellä kaistalla ajava painaa kaasua.
Vierailin maaliskuussa liikkuvan poliisin toimitiloissa Malmilla. Liikkuva poliisi edistää liikenneturvallisuutta ja tukee paikallispoliisia järjestyksenpidossa sekä rikosten torjunnassa. Keskustelimme heidän toiminnastaan ja resursseista sekä liikenneturvallisuudesta ja siitä, mitä suojateiden osalta voisimme tehdä niiden turvallisuuden edistämiseksi.
Suojatiellä tapahtuvat kuolemantapaukset ja loukkaantumiset ovat lisääntyneet. Liikenneturvan mukaan vuonna 2011 suojateillä sattuneissa onnettomuuksissa kuoli 21 ihmistä. Lähes 700 ihmistä loukkaantui, eli keskimäärin 2 ihmistä päivässä loukkaantuu suojatieonnettomuudessa.
Liikenneministeri Kyllösen (vas.) on syytä ottaa vakavasti lisääntyneet suojatieonnettomuudet ja nostaa asia viivytyksettä työpöydälleen. Ensitöikseen Kyllösen on syytä tarttua Liikenneturvan esittämiin toimenpiteisiin suojatieturvallisuuden edistämiseksi. Esitettyjä keinoja ovat päiväsakkojen lukumäärän nostaminen, poliisivalvonnan lisääminen ja ajonopeuksien hidastaminen suojateiden liepeillä. Kirittääkseni ministeriä jätin hänelle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen toimista suojatieonnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Monissa maissa, kuten Ruotsissa, on ollut mittavia valtakunnallisia kampanjoita suojatieturvallisuuden edistämiseksi. Kansallista kampanjaa suojatieturvallisuuden edistämiseksi puoltaa myös se seikka, että suojatiellä törttöilyn ja ihmishenkien vaarantamisen ehkäisyssä tehokkainta on asenteen muuttaminen. Oikeaa asennetta noudattaa liikennesääntöjä tarvitaan tietenkin niin autoilijoilta, pyöräilijöiltä kuin jalankulkijoiltakin. Suojatiet turvallisiksi -kampanjan ajankohdaksi sopisi erityisen hyvin syksy ja koulujen alkamisaika.
Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mutta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Liikenneturvallisuus syntyy omalla liikennekäyttäytymisellä ja yhteistyöllä.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu