19.10.2012 Nykypäivä-lehti
Ikivanhan päivähoitolain uudistusta varhaiskasvatuslaiksi on odotettu. Nykyinen laki on vuodelta 1973. Uudistus on välttämätön, sillä varhaiskasvatus on varsinainen hyvinvointia tuottava Sampo: Kun lasten elinikäisen oppimisen alku saadaan hyvin käyntiin ja mahdollisiin ongelmiin puututaan välittömästi, se luo hyvän alun koko loppuelämälle.
Kuitenkaan lakia valmistelevaa työryhmää ei ole vielä edes asetettu ja hallinnon uudistus on menossa eri suuntaan, kuin mitä hallitusohjelmassa lukee.
Hallitusohjelmaan linjasimme yksiselitteisesti, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto sekä ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Opetusministeriön viimeaikaiset ulostulot hallinnon kehittämisestä ovat kuitenkin erisuuntaisia. Kannustammekin ministeri Gustafssonia puolustamaan yhdessä sovittuja toimia. Uudistustyössä meidän on kirittävä erityisesti kahdessa kohdassa.
Ensinnäkin, varhaiskasvatussuunnitelmien perusteiden laadinta ja uudistaminen ei saa jäädä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Varhaiskasvatussuunnitelma on tiukka varhaiskasvatusta ohjaava väline, joten sen on siirryttävä Opetushallitukselle. Jatkossa on erittäin tärkeää, että Opetushallitus osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuutta vastaa myös varhaiskasvatussuunnitelmista.
Toiseksi, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet eivät nekään saa jäädä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tällainen kaavailtu resurssien halkominen vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena.
Mielestämme paras ratkaisu on, että yhteen kuuluvat asiat hoidetaan yhdessä paikassa. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle, aivan kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin. Tämä on myös asiantuntijoiden mielipide.
Varhaiskasvatus, esiopetus ja koululaisten iltapäivätoiminta muodostavat kokonaisuuden, jonka kehittämisvastuu tulee olla selkeästi opetus- ja sivistyspuolella. Tähän mennessä enemmistö kunnista on jo siirtänyt varhaiskasvatuksen sosiaalitoimelta sivistystoimelle.
Kaikkein kiireellisintä on aloittaa uuden varhaiskasvatuslain valmistelu. Sitä työtä ei ole vieläkään aloitettu, vaikka uusi laki on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita ja lupaus on pidettävä. Tavoite on saada uusi varhaiskasvatuslaki tämän eduskunnan säädettäväksi.
Kun varoja on niukasti, tulee ne kohdistaa viisaasti. Viisautta koko kansantalouden kannalta on satsata kasvatukseen, koulutukseen ja opetukseen. Sillä luodaan pohja menestykselle ja tulevaisuudelle – siihen meillä pitää olla varaa.
Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja