15.12.2012
Kolumni Suomen Lastenhoitoalan Liitto ry:n lehdessä
Eduskunnan arkea värittää vahvasti eurokriisi ja talouden epävakaus. Itseäni lohduttaa varmuus siitä, että mitä kestävämmin tasapainotamme oman taloutemme, sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Varmaa on myös se, että toimet, joita teemme lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia. Taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme ja lapsenlapsiemme maksettavaksi.
Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet, vaikka eriarvoisuuden purkaminen on ollut terveyspolitiikkamme peruspilari. Erityisen huolestuttavaa on se, että osalle lapsista ongelmat kasaantuvat, kun taas osa voi paremmin kuin koskaan. Tämän lapsissa ja nuorissa muhivan kansanterveydellisen aikapommin purkaminen on priorisoitava terveyspolitiikkamme kärkeen.
OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla. Olennaista on kannusta lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.
Tämä sama painotus on myös johtamani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston työssä. Uuden terveydenhuoltolain sekä neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan, vuonna 2009 voimaan tulleen asetuksen tarkoituksena on turvata lapsille ja nuorille yhtenäiset palvelut eri puolilla maata. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja tehostaa varhaista tukea sekä hillitä korjaavien palveluiden lisäämistarvetta. Kunnille on annettu terveydenhuoltoasetuksen toteuttamiseksi vuosina 2010 ia 2011 yhteensä 18 miljoonaa euroa lisää valtionosuuksiin.
On vakava tosiasia, että lisävoimavaroista huolimatta moni kunta ei edelleenkään huolehdi palveluista lain ja suositusten mukaan. Kunnissa on esimerkiksi hälyttäviä eroja neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon laadussa lähtien siitä, kuinka ekaluokkalaisten terveystarkastukset hoidetaan tai jätetään hoitamatta.
Olemme jaostossa erityisesti halunneet vauhdittaa keinoja, joilla varmistetaan lasten palveluiden tasavertainen toteutuminen. On hyvä, että tänä syksynä saimme uudet seurantatiedot palveluiden toteutumisesta eri kunnissa ja siten valvovat viranomaiset voivat puuttua niiden kuntien toimintaan, joiden lasten palveluissa selkeitä puutteita ilmenee.
Jotta pureutuminen terveyseroihin onnistuu, on valmisteilla olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa onnistuttava siirtämään painopiste terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen puuttumiseen. Olennaista on turvata perheiden tärkeiden lähipalveluiden kuten päivähoidon laatu. Ikivanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on varmasti lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta tämän eduskuntakauden tärkeimpiä tekoja. Tähän uudistustyöhön on hyvä saada mukaan kaikki pienten lasten kanssa työtä tekevät, mutta myös vanhemmat. Lasten hyvinvoinnista ei voi puhua ilman, että puhutaan vanhemmista.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Eduskunnan lapsen puolesta -ryhmän varapuheenjohtaja