TIEDOTE 8.3.2013
Suomen Aivot ry peräänkuuluttaa tieteellisen aivotutkimuksen resurssointia
- Aivosairauksien ja –vammojen aiheuttamia vaikutuksia ei huomioida riittävästi
Aivosairauksien kanssa kamppailee mittava määrä ihmisiä läheisineen. European Brain Councilin arvion mukaan 178 miljoonaa 514 miljoonasta eurooppalaisesta kärsii aivosairaudesta. Ikääntyvien ihmisten määrän myötä luku kasvaa kiihtyvästi. Vuonna 2010 aivosairauksien aiheuttamat kokonaiskustannukset Euroopassa olivat yli 800 miljardia euroa vuodessa. Vastaavasti sydän- ja verisuonisairauksien ja syöpäsairauksien kustannukset ovat kummatkin noin 200 miljardia euroa vuodessa. Professori Perttu Lindsberg Helsingin yliopiston neurotieteiden osastolta painottaa, että aivosairaudet kuten muistisairaudet ja aivoverenkiertohäiriöt tulevat entistä enemmän keskiöön väestön ikärakenteen muuttuessa. Yhteiskunnan tulisi varautua paremmin aivosairauksien aiheuttamaan taakkaan panostamalla ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin sekä aivosairauksien hoitoon ja tutkimukseen. Inhimillisten näkökohtien ohella
aivosairauksien tieteellisen tutkimuksen tuki julkisista varoista on myös kannattava investointi tulevaisuuteen.
Käytännössä aivojen toimintahäiriöitä aiheuttava sairaus koskettaa lähes jokaista suomalaista tai hänen läheisiään jossakin elämän vaiheessa. Aivojen sairauksia, psykiatrisia ja neurologisia, on yli 100 ja ne koskettavat kaiken ikäisiä.
Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja, professori Reetta Kälviäinen Itä-Suomen yliopistosta korostaa, että aivosairaudet aiheuttavat monenlaista toimintakyvyn haittaa. Liikuntakyvyn ongelmien lisäksi oireet saattavat näkyä muun muassa kognitiivisina kuten muistiin, havainnointiin, ymmärtämiseen tai puheentuottamiseen liittyvinä vaikeuksina. Aivosairaudet voivat aiheuttaa käytöksen tai vireystilan häiriöitä. Aivosairaus saattaa ilmetä myös masennuksena tai muina psyykkisinä oireina.
Professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta valottaa, että monet sairastavista joutuvat osittain, toiset kokonaan muiden ihmisten tuen ja hoidon varaan. Itsemääräämisoikeus ja itsenäisyyskin ovat usein uhattuna. Aivosairauksiin liittyy yhä pelkoa ja häpeää. Häpeäleima, stigma, hankaloittaa aivosairauksia sairastavien arkipäiväistä elämää ja pyrkimyksiä pärjätä sairauden kanssa omaehtoisesti. Vaikeiden toimintakykyongelmien vuoksi aivosairauksia sairastavilla on suuri vaara jäädä syrjään ja yksin. Ympäristö ja lähimmäiset eivät aina ymmärrä taustalla olevia aivojen toimintahäiriöitä.
Kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo, että aivojen tutkimus ottaa jatkuvasti uusia askeleita ja tuottaa edellytyksiä kehittää parempaa hoitoa. Lisääntyvän kustannuspaineen ratkaisemiseksi ja aivosairauksia sairastavien elämänlaadun parantamiseksi aivotutkimuksen tuottama tieto tulee huomioida aktiivisesti myös poliittisessa päätöksenteossa.
Yleisötilaisuus aivojen toiminnasta ja aivotoiminnan häiriöistä
Suomen Aivot ry järjestää Helsingin yliopiston Neurotieteiden osaston kanssa yleisötilaisuuden tiistaina 12.3. kello 15-19 Helsingin yliopistolla Porthanian salissa 1, os. Yliopistonkatu 3, Helsinki. Tilaisuudessa alustavat professori, neurologian
erikoislääkäri Perttu Lindsberg, professori, psykiatrian erikoislääkäri Jyrki Korkeila ja toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka. Kokemuspuheenvuoron pitää emeritusmeppi Esko Seppänen ja päättäjäpuheenvuoron kansanedustaja Sari Sarkomaa. Tilaisuus liittyy kansainväliseen Aivoviikkoon. Myös potilasjärjestöt esittelevät toimintaansa.
LISÄTIETOA
Tieteellisen aivotutkimuksen edistämisestä ja aivojen toimintahäiriöistä ja sairauksista: Suomen Aivot ry, puheenjohtaja professori Reetta Kälviäinen, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 583 9249, e-mail: reetta.kalviainen@kuh.fi ja varapuheenjohtaja, professori Jyrki Korkeila, Turun yliopisto, puh. 040 551 4249 tai e-mail: jyrki.korkeila@utu.fi
Tietoa yleisötilaisuudesta Suomen Aivot ry, sihteeri toiminnanjohtaja Sari Tervonen, Epilepsialiitto puh. 050 368 4554, e-mail: sari.tervonen@epilepsia.fi
Suomen Aivot ry on vuonna 2012 perustettu 22 neurologian, psykiatrian ja kehitysvamma-alan potilasjärjestön ja tieteellisen järjestön yhteenliittymä. Tavoitteena on edistää aivosairauksia sairastavien ihmisten tasa-arvon edellytyksiä ja tieteellisen aivotutkimuksen resurssointia. Lisätietoja www.nero.fi/suomenaivot.
Merkittävää Suomen Aivot -yhdistyksessä on, että psykiatrian/mielenterveysalan ja
neurologian alan potilasjärjestöt ja tieteelliset järjestöt aloittavat yhteistyön ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun, jolloin alat erosivat. Nykykäsityksen mukaan aivosairauksien jakaminen ”neurologisiin” ja ”psykiatrisiin” on aivojen näkökulmasta keinotekoista.
Liikkeitämme, tunteitamme ja ajatteluamme säätelevät rakenteet ovat anatomisesti ja toiminnallisesti hyvin lähellä toisiaan tai toisistaan erottamattomia. Aivosairauksilla on yhteyksiä toisiinsa. Aivojemme toiminta hermoverkkona on täynnä monenlaisia yhteyksiä, joista tiedetään toki aiempaa enemmän, mutta alan tutkimus on vielä alkutekijöissään.