Opetushallituksen johtokunta päätti kokouksessaan 14.3. antaa seuraavan kannanoton:
OPETUSHALLITUKSEN JOHTOKUNTA HUOLISSAAN YHDEN PUTKEN MALLIN RAHOITUKSEN SOVELTUVUUDESTA TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEEN
Selvityshenkilö Arno Miettisen helmikuussa esittämissä alustavissa linjauksissa valtionosuusuudistuksesta esitetään nykyiselle ylläpitäjärahoitukselle vaihtoehtoisena mallina lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen yhdistämistä kuntien peruspalvelujen, ns. yhden putken, rahoitukseen. Tällöin koulutuksen järjestäjät saisivat rahoituksensa opiskelijoiden kotikunnilta kotikuntakorvauksina perusopetuksen tapaan. Opetushallituksen johtokunta haluaa tuoda valtionosuusjärjestelmäuudistuksesta käytävään keskusteluun mukaan seuraavia toisen asteen koulutuksen erityispiirteitä, jotka tulisi ottaa huomioon valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa:
• Toisen asteen koulutuksen opiskelijoista 67 % opiskelee muualla kuin kotikuntansa ylläpitämässä oppilaitoksessa. Esi- ja perusopetuksessa vastaava luku on 6 %.
• Toisen asteen koulutukseen osallistuminen vaihtelee sekä kuntien että vuosien kesken. Opiskelijoiden osuus kotikuntansa asukkaista vaihteli 3-7 %:n välillä ja suhteutettuna kunnan 16–18 -vuotiaisiin asukkaisiin osuus vaihteli 85 – 200 %:n välillä vuonna 2012.
• Toisen asteen koulutuksessa on huomattava määrä yli 18-vuotiaita. Vuonna 2011 ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista 45 % oli täyttänyt 20 vuotta. Vuonna 2007 opiskelijoiden keski-ikä oli 23 vuotta.
• Vaikuttaisiko opiskelijan ikä kuntien velvollisuuteen maksaa kotikuntakorvauksia? Vrt. perusopetuksessa kotikuntakorvausta maksetaan 6-16 -vuotiaista oppilaista.
• Koulutukseen hakeutuminen on vapaata eikä kotikunta osoita opiskelupaikkaa perusopetuksen tapaan.
• Miten hallinnoitaisiin järjestetyn koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärää, kun tällä hetkellä opiskelijamäärät ovat säädeltyjä ammatillisessa koulutuksessa eikä ylimeneviä opiskelijamääriä rahoiteta?
• Kotikuntakorvausmalli ei ota huomioon eri alojen ja erilaisten koulutusten erilaista kustannustasoa. Nykyisestä toisen asteen rahoituksesta 35 % (834 milj. euroa) kohdistuu erityisen kalliisiin koulutuksiin, erityisopiskelijoiden tukemiseen tai muihin erityisiin tehtäviin. Esi- ja perusopetuksessa vastaava luku on 8 % eli 300 milj. euroa.
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen perustuu järjestämislupaan, kunnilla ei ole lakisääteistä velvoitetta toisen asteen koulutuksen järjestämiseen kuten perusopetuksessa. Nykyisessä järjestelmässä kunnan velvollisuus osallistua rahoitukseen on lakisääteinen ja merkitsee lukiokoulutuksen osalta 75 euroa ja ammatillisen peruskoulutuksen osalta 190 euroa jokaista kunnan asukasta kohti vuodessa riippumatta siitä, paljonko kunnan asukkaista osallistuu ko. koulutukseen.
Toisen asteen koulutus on kansallinen peruspalvelu, jolla vastataan sekä alueelliseen että valtakunnalliseen koulutustarpeeseen yli kuntarajojen. Perusopetus kunnallisena peruspalveluna kohdistuu kaikille kunnassa asuville oppivelvollisuusikäisille asukkaille. Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä on yhteensä 132, joista 11 on kuntia ja lukiokoulutuksen järjestäjiä yhteensä 280, joista 228 on kuntia.
Opetushallituksen johtokunta pitää pääministeri Kataisen hallitusohjelman linjausta toisen asteen koulutuksen rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjille edelleen oikeana.
Opetushallituksen johtokunnan kokoonpano
Kansanedustaja Sarkomaa Sari, puheenjohtaja
Kansanedustaja Gestrin Christina
Kansanedustaja Haapanen Satu
Koulutuspoliittinen asiantuntija Heinikoski Mikko
Professori Järvelä Sanna
Kansanedustaja Jääskeläinen Jouko
Kirjanpitopäällikkö Lindell Ritva
Pääjohtaja Pitkälä Aulis
Koulutusjohtaja Lehto Jaana
Puheenjohtaja Luukkainen Olli
Kansanedustaja Peltonen Tuula, varapuheenjohtaja
Kansanedustaja Paloniemi Aila
Apulaisrehtori Salminen Kari
Kehittämisjohtaja Siekkinen Saana
Kansanedustaja Virtanen Erkki
Ylijohtaja Pohjonen Petri, johtokunnan sihteeri