04.03.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/22550/mista-vauhtia-koulutusvientiin
Maailmalla kulkiessa huomaa, että Suomesta tunnetaan parhaiten PISA-tulokset ja Nokia. Suomalaisella koulutuksella on niin vahva brändi, että moni kansainvälinen suuryritys voi vain haaveilla vastaavasta. Kullanarvoinen kysymys on, kuinka muuttaa tämä brändi menestystuotteiksi, työpaikoiksi ja vahvaksi vientialaksi? Jotta jokaisella työkykyisellä olisi tulevaisuudessa työtä, tarvitsemme kipeästi uusia vetovoimaisia aloja. Koulutusvienti voisi parhaimmillaan olla Suomen uusi Nokia.
Koulutusvientiä ei oikein vielä mielletä oikein - ajatellaan että se on vain tutkintojen myyntiä ja ulkomaalaisten opiskelijoiden houkuttelemista Suomeen. Kuitenkaan tämä ei ole Suomessa edes mahdollista, koska maksuton koulutus on kirjattu lakiin.
Nykyinen sinivihreä hallitus on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan Suomi olisi tulevaisuudessa yksi maailman johtavista koulutukseen ja koulutusjärjestelmän laatuun perustuvista talouksista. Tavoite on kasvattaa koulutuksen vientiä. Asian vauhdittamiseksi alalle on perustettu uusi yritysklusteri.
Finpro vetää Future Learning Finland (FLF) kansallista koulutusvientiklusterihanketta. FLF-klusteri on lähtenyt erinomaisesti käyntiin, reilu 70 alan suomalaistoimijaa on allekirjoittanut aiesopimuksen mukaantulosta. Mukana on mm. korkeakouluja, niiden yrityksiä, muita koulutuksentarjoajia, opetusteknologiafirmoja, konsultteja? Hankkeen ohjausryhmässä ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoasiainministeriö. Odotan tältä hankkeelta poikkeuksellisen paljon. Tavoitteena on edistää tuotteistamista, yhteistä markkinointia, yhteisiä tuotteita ja verkottaa suomalaiset, kansainvälisesti pienet toimijat. Vain näin voidaan pärjätä markkinoilla.
Käytännössä uusia näköaloja on olemassa, kuten esimerkiksi opetusteknologian ja -materiaalin tuottamista ja konsultointia. Mahdollisuuksia on yhtälailla vaikkapa koulutusjärjestelmän kehittämisessä – tässähän Suomi on muita edellä ja tunnettu. Kehittäminen voi kattaa opetussuunnitelmat ja muut opetuksen konseptit sisältäen uuden teknologian ohella annetun koulutuksen.
Peliteollisuus on Suomessa suuressa nousussa ja huippuosaamista tältä alalta löytyy varmasti. Angry Birds on tästä upea osoitus. Tämä potentiaali kannattaa hyödyntää nykytilanteessa, kun erilaiset oppimispelit leviävät huimaa vauhtia. Monet lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan pelien avulla – se on ”diginatiiville” lapselle luonteva tapa oppia. Ja maailmalla riittää miljoonia koululaisia, kymmeniä tuhansia luokkahuoneita ja tuhansia koulutuksen järjestäjiä.
Suomi on vuosikaudet vienyt öljymaihin rakentamista - myös kouluja on rakennettu. Näiden kokemusten hyödyntäminen on tärkeää. Voisimme myydä "koko peruskoulun avaimet käteen - paketin" periaatteella: myydään myös koko konsepti eli uusin opetusteknologia nopeine yhteyksineen, opetussuunnitelmat tietenkin sovellettuna maan oloihin mukaan lukien modernit kalusteet. Siihen tarvitaan eri alan yrityksiä ja osaamista. Millään yrityksellä ei yksinään ole sellaista osaamispääomaa.
Koulutusvientiä ei pidäkään erottaa omaksi saarekkeeksi, vaan sen on täydennettävä nykyisiä vientialoja ja päinvastoin. Koulutuksen kentällä tarvitaan markkinointiosaamista, vientiosaamista ja kansainvälistymiseen tukea. On valittava selkeitä painopistealueita ja rajattava myös maantieteellisesti mihin panostetaan. Koulutusviennissä tarvitaan myös referenssejä, joiden avulla ponnistetaan yhä laajemmille markkinoille. Esimerkiksi Venäjällä ja Kiinassa on mittaamattomat markkinamahdollisuudet.