10.3.2013 Töölöläisen Munkka-liite
Talouden epävarmuuden keskellä on lohdullista, että ainakin kahdesta asiasta voimme olla varmoja: Ensinnäkin, mitä kestävämmin laitamme taloutemme kuntoon, sitä varmemmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Toiseksi, on kullanarvoista keskittyä työn määrän lisäämiseen ja kestävän kasvun edellytyksien luomiseen. Oli helpotus, että hallitus pääsi tästä puolivälitarkistuksessaan yhteisymmärrykseen. Isoin ponnistus on edessä, kun tavoitteet konkretisoidaan toimiksi. Nämä päätökset on tehtävä viimeistään maaliskuun kehysriihessä.
Meille kokoomuslaisille on tärkeää, että hallituspuolueet sitoutuivat kestävyysvajeen purkuun ja velkaantumisen taittamiseen. Uskomme suomalaisen työn voimaan. Kilpailukykyä ja kaiken työnteon sekä yritysten kannattavuutta tukevat veroratkaisut ovat välttämättömiä. Yhteiskunta, jossa työ ei kannata, ei ole terve.
Tosiasia on, että Suomi ja koko Eurooppa pelastuu taloustaantumasta vain, jos saamme lisää työpaikkoja yksityiselle sektorille. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi on yrittäjyyden näyttävä myös koulutuksen kehittämisessä. Yrittäjyys on ennen kaikkea asenne, jota tarvitaan jokaisessa työpaikassa.
Yrittäjyyskasvatus ja yritteliäisyyteen kannustaminen antavat tärkeitä työelämän taitoja tarttua asioihin, ottaa vastuuta, etsiä erilaisia ratkaisuja ja tehdä päätöksiä. Yrittäjyyskasvatuksen pitäisi olla jatkumo peruskoulusta korkeakouluihin. Parhaillaan työn alla olevat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPS) on tehtävä yrittäjyyden osalta kunnianhimoisemmaksi kuin nykyiset.
On aivan välttämätöntä, että kehitämme uusia, luovia opetus- ja oppimismenetelmiä joilla edistetään yrittäjyyttä. Pidän tärkeänä, että jokainen nuori saisi esimerkiksi vähintään yhden työharjoittelukokemuksen yrityksessä ennen oppivelvollisuuden päättymistä.
Euroopan komissio julkaisi tämän vuoden alussa Yrittäjyys 2020 toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on tukea yrittäjiä ja muuttaa yrittäjyyskulttuuria Euroopassa. Suunnitelmassa korostetaan koulutuksen keskeistä merkitystä uuden yrittäjäsukupolven kehittäjänä. Siinä nostetaan aivan oikein kouluissa tapahtuva yrittäjyyskasvatus keskeiseen asemaan Euroopan hyvinvointikehityksen turvaamisessa.
Monet selvitykset ovat osoittaneet, että koulutuksessa saaduilla asenteilla on keskeinen merkitys sille, miten nuoret suhtautuvat yrittäjyyteen, omaan työhönsä ja itseensä työntekijänä. Yrittäjäpotentiaalia Suomessa on, mutta sen kanavoituminen aidoksi yrittäjyydeksi vaatii toimenpiteitä. Erityisesti yrittäjyyteen liittyvää mielikuvamarkkinointia on kehitettävä yhteistyössä koulujen, yritysten ja myös meidän vanhempien kesken. Esikuvien merkitystä ei voi liikaa korostaa.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi