Tiedote 15.5.2013
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa puhui Turussa Terve SOS -päivillä tänään otsikolla "Lapset ja nuoret valtiovallan erityissuojeluksessa”. Sarkomaa esitti huolen siitä, että Suomessa lasten hyvinvoinnista on aivan liian vähän ajantasaista ja sirpaleisesti saatuvilla olevaa tietoa. Tämä ammottava aukko on korjattava.
Sarkomaa pitää tärkeänä, että kouluterveyskysely ulotettaisiin myös alakoululaisiin ja neuvoloissa toteutettaisiin neuvolakysely. ”Tämä on välttämätöntä, jotta oikeasti tietäisimme, miten lapset voivat ja voisimme arvioida toimiemme vaikuttavuutta. Voimavarojen oikean kohdentamisen edellytys on se, että päätöksenteko perustuu tietoon”, sanoo Sarkomaa.
Sarkomaa nosti puheessaan esille sen, että lasten pahoinvointi musertaa hyvinvointiamme vakavammin kuin kansantalouden kestävyysvaje. Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, ehkä paremmin kuin koskaan, mutta kasvava joukko voi yhä huonommin. Lasten pahoinvoinnin kitkeminen ja ehkäiseminen on asia, johon meidän on pysähdyttävä.
Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että myös valtiovarainministeri Urpilaisen asettamien selvityshenkilöiden tuoreessa ”Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua?” – raportissa nostetaan esille se, että olisi aika tehdä kokonaisratkaisu siitä, miten lasten hyvinvointia, ongelmia ja niiden kanssa tehtävää työtä kuvataan kansallisella ja kunnallisella tasolla.
Sarkomaa pitää hyvänä, että raportissa painotettiin, että tiedon sirpaleista ei itsestään synny kumuloituvaa tietopohjaa, eikä tieto parhaista käytännöistä leviä itsestään. Tarvitaan kansallista ohjausta. Olemassa olevaa tietoa tulee käyttää kehittämään perhepolitiikan osa-alueita niin, että käyttöön otetaan tehokkaimmat toimenpiteet.
Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelmassa on luvattu, että tiedolla johtamista vahvistetaan lasten hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita kehittämällä. Sarkomaa toivoo, että Urpilaisen tilaama raportti on valtioneuvoston piirissä myös luettu ja että sen pohjalta ryhdytään toimiin.
Indikaattoritietoja pitäisi olla eriteltynä esimerkiksi lapsen perheen rakenteen, vanhempien sosioekonomisen taustan ym. mukaan, jotta saamme esiin hyvinvoinnin kehityksen sisäisiä eroja. Suomessa tarvitaan lasten hyvinvointi-indikaattorit -verkkopalvelua, jossa tiedot olisivat kootusti ja kaikkien saatuvilla. Lasten hyvinvoinnin kansallisia indikaattoreita valmistelleen työryhmän ehdotus on hyvä pohja. Indikaattoripalvelu voitaisiin toteuttaa lapsiasiavaltuutetun toimiston tai THL:n verkkosivujen yhteyteen. Ruotsissa vastaava verkkopalvelu on sujuvasti toiminnassa.
”Eriarvoistuminen kasvaa; meillä on perheitä, joissa ollaan valmiita tekemään lasten eteen kaikki mahdollinen ja toisaalta perheitä, joissa lapsen perusasioista ei kyetä huolehtimaan. Ydinkysymys on, miten näitä perheitä osaisimme auttaa oikein ja ajoissa”, sanoo Sarkomaa.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033