30.5.2013 MunkinSeutu
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuslinjausten yhteydessä saimme läpi tavoitteemme, että metropolialueelle tulee oma erillinen ratkaisu. Olen esittänyt, että osana erillisratkaisua metropolialueella kokeiltaisiin Ruotsin mallin tyyppistä rahoitusmallia. Ruotsissa raha seuraa potilasta, joka saa valita vapaasti hoitopaikkansa perusterveydenhuollossa ja hoivapalveluissa.
”Raha seuraa potilasta” -mallin painavin perustelu on se, että se on naapurimaassa lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkärille viikon sisällä. Suomen sote-uudistuksessa painopiste on oikeasti saatava peruspalveluihin. Terveysasemille on päästävä sujuvasti ja oikea-aikaisesti. Hoitojonot ja terveyserot tulevat kalliiksi. Hallinnolliset sote-linjaukset kaipaavat rinnalleen aidosti uutta, jotta pitkät odostusajat saada purettua ja ihmisten pallottelusta päästään.
Jätin toukokuun alussa ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen “raha seuraa potilasta” -mallin pilotoimisesta perusterveydenhuollossa ensin metropolialueella. Kysyin myös mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta sosiaali- ja terveysministeriö selvittää Ruotsin kaltaisen mallin käyttöönoton mahdollisuudet Suomessa. Ministerin vastaus ei ole vielä saapunut.
Ruotsissa palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaan. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti, ja laatutiedot ovat julkisia. Järjestelmä ei myöskään erottele yksityistä, kolmatta ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina.
Ruotsissa uudistus on mahdollistanut sen, että perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas laadukkaasti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Uudistuksen myötä tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Erityisen huomionarvoista on se, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä rajaa on onnistuttu siirtämään perustason suuntaan.
Valinnanvapaus ei ole kaukainen haave, vaan tosiasia myös meillä kotimaassa. Terveydenhuoltolaki tulee voimaan asteittain niin, että vuonna 2014 kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus valita terveyskeskuksensa ja sairaalansa. Sen sijaan valmisteilla olevan sote-uudistuksen rahoitusratkaisut ovat vielä avoinna. Lisäpaineita kestävälle rahoitusratkaisulle tuo ensi vuonna voimaan tuleva EU:n potilasdirektiivi, jonka lähtökohta on, että potilas saa jatkossa hakea vapaasti terveyspalveluja myös toisesta EU-maasta.
Kävimme johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa viime kesänä Ruotsissa malliin tutustumassa ja eri tahojen näkemyksiä uudistuksen vaikutuksista kuulemassa. Ruotsissa puolueet ovat laajalla rintamalla uudistuksen takana ja ei ihme. Ehdotimme kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen (kok) kanssa viime kesänä, että sote-uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. Viimeistään nyt on tähän ehdotukseen tartuttava.
Suomen ja Ruotsin järjestelmät eivät ole identtisiä ja siksi vertailuja ei voi tietenkään suoraan tehdä. Selvää on, että meillä ei ole varaa olla katsomatta mitä Ruotsin malli Suomessa merkitsisi.
Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi