Kaikenikäisten suomalaisten liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä on yhteydessä terveys- ja hyvinvointieroihin.
Vaikka liikuntaa harrastettaisiin melko aktiivisesti vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeista, kouluista, työpaikoista ikäihmisten arkeen asti. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia, kun työikäisillä aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Suomalaisten terveyden ja toimintakyvyn kannalta on huutava tarve fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle.
Lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi vain puolet. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää. Toivoa herättävää on, että tuore kouluterveyskysely osoittaa nuorten liikkumisen lisääntyneen.
Valtiontalouden kestävyysvajetta umpeen kurovaa rakennepakettia valmisteltaessa meillä ei ole varaa ohittaa liikunnan kustannustehokasta vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Eduskunta on vuoden 2012 valtion talousarviomietinnössään painottanut, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja nosti esille erityisesti liikunnan. Mietinnössä muistutimme liikunnan lisäämisen tavoitteesta kaikkien hallinnonalojen toiminnassa.
Kiritän ministereitä kilvan keksimään keinoja saada suomalaiset liikkeelle. On syytä miettiä, miten asioita voi samalla rahalla tehdä eri tavalla. Viisasta on myös kohdentaa sovittujen kehyksien sisällä voimavaroja uudelleen liikuntaa edistäviin toimiin. Nämä ehdotukset on syytä sisällyttää rakennepaketin linjauksiin. Tuoreet valtakunnalliset linjaukset terveyttä edistävään liikuntaan 2020 (STM: julkaisuja 2013: 10) antaa valmisteluun vahvan tuen. Kyse on nyt asenteesta, otetaanko liikunnan merkitys tosissaan.
Työtä on tehtävä joka kunnassa. Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Toimia voi tehdä paljon ilman lisärahaa. Joka kuntaan on luotavissa ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa vapaaehtoinen ja yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi.Joka työpaikassa voidaan vähentää työpäivän aikaista istumista ja aktivoida liikuntaa harrastamattomia työntekijöitä matalan kynnyksen liikuntaryhmillä. Tutkimukset osoittavat, että työpaikkaliikuntaan sijoitettu panostus tulee 1,5–5,5-kertaisena takaisin.
Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää on mahdollista lisätä kunta- tai kuntayhtymäkohtaisella liikuntaneuvonnan koulutuksella, jota tuetaan verkkosivuilla ja muulla materiaalilla. Koulupäivien liikunnallistamisen keinot on syytä ottaa joka kouluun. Yksi pidempi välitunti ja oppilaista koulutetut välituntiliikuttajat on toimiva malli. Ja miksi liikunnasta ei voi antaa läksyjä kuten muistakin oppiaineista? Koululiikunnan lisäämisen rinnalla kouluissa ja oppilaitoksessa on fiksua pitää terveysliikuntatuokioita, joissa ei tarvita liikuntavarusteita. Oppilaat voivat olla järjestäjiä ja ideoijia.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön kokeilu toimii varmasti joka oppilaitoksessa. Siinä opiskelijoille, joilla haasteena on ollut liikkumattomuus, ylipainoisuus tai yksinäisyys yhdistettynä lieviin masennusoireisiin on annettu ns. resepti liikkumaan yhdessä muiden nuorten kanssa. Ammattikorkeakoulujen tulevissa toimilupien kriteereissä voisi olla ehtona, että liikuntapalvelut ovat kunnossa.
Taukojumppa on hyvä itse kullekin, tekee sitten mitä työtä tahansa. Tuttuja tapoja ja rutiineja on vaikea muuttaa, mutta mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Liikunnan lisääminen on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä jotain. Talous ja hyvinvointitalkoisiin voi lähteä lisäämällä omaa liikuntaa ja huolehtia oman perheen sekä lähipiirin liikunnasta.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja