Munkin Seutu maaliskuu 2014
Hinta suomalaisten liikkumattomuudesta on korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja iän meille kaikille tuomia haasteita. Vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä. Vaikka liikuntaa harrastettaisiin melko aktiivisesti vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia, kun työikäisillä aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Kaikenikäisten suomalaisten liikunnan lisäämiselle on siis huutava tarve.
Valtiontaloutta tasapainottaessa meillä ei ole varaa ohittaa liikunnan kustannustehokasta vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Meidän muutaman kokoomusedustajan toimesta vuoden 2012 valtion talousarviomietintöön kirjattiin, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja nostimme esille erityisesti liikunnan.
Olen tehnyt yhdessä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa ehdotuksen kuntoutustakuusta. Ehdotimme sosiaali- ja terveysministeriölle pohdittavaksi kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden mallia. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi olisi viisasta. Näin voisimme vähentää esimerkiksi tarpeettomia leikkauksia ja lisätä monin tavoin elämänlaatua.
Käytännön tasolla liikunnan merkitystä liian usein vähätellään. Harmillisia esimerkkejä löytyy läheltä. Asuinalueemme koulujen remontointi aiottiin ensin tehdä niin, että varakouluna toimiva parakki olisi ollut Munkkiniemen ala-asteen pihalla monta vuotta eikä koulun lapsilla olisi ollut pihaa. Pitkien ponnistelujen jälkeen saimme läpi välituntiliikunnan välttämättömyyden. Kiitos yhteistyöstä kuuluu alueen vanhemmille ja koulun väelle. Olen ehdottanut, että kaupunki tekisi vastaaviin tilanteisiin käytännön ohjeet, niin ettei jatkossa aikaa ja verorahoja tuhlata moiseen byrokratiaan.
Kiitoksen aiheita on useita, kuten Kadetin kentän remontointi. Ja tietenkin se, että päiväkoti Ruusun piha on remontoitu leikkiystävälliseksi.
Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Toimia voi tehdä paljon ilman lisärahaa. Joka kuntaan on luotavissa ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa myös yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi lainkaan. Työpaikoilla voidaan vähentää työpäivän aikaista istumista ja aktivoida liikuntaa harrastamattomia työntekijöitä matalan kynnyksen liikuntaryhmillä. Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää on mahdollista lisätä ilman suuria lisäkustannuksia. Koulupäiviin voidaan helposti lisätä liikuntaa yhdellä pidemmällä välitunnilla ja oppilaista koulutetut välituntiliikuttajat kouluissa on toimiva malli.
Ja miksei liikunnasta voisi antaa läksyjä kuten muistakin oppiaineista?
Taukojumppa on paikallaan itse kullekin, tekee sitten mitä työtä tahansa. Liikunnan lisääminen on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä jotain. Talous- ja hyvinvointitalkoisiin voi lähteä mukaan lisäämällä omaa liikuntaa ja huolehtia oman perheen sekä lähipiirin liikunnan saannista.
Ajatukset ja ideat Munkinseudun ja Helsingin kehittämiseksi ovat tervetulleita.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja