LPY-lehti 10/2014
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on vaikuttavat ja tasa-arvoiset palvelut sekä paras terveyshyöty. Läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat välttämättömiä uudistuksen onnistumiseksi. Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajat.
Tällä hetkellä tietoa on aivan liian vähän. Teimme eduskunnassa viime vuonna lausuman kuntatalouden seurannan kehittämiseksi niin, että palveluiden kustannuksista on saatavilla ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot. Valmistelutyö on käynnissä Kuntatieto-ohjelman puitteissa. Samoin eduskunta aloitteestani edellytti tänä vuonna, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi. Seuranta- ja laaturekisterien kehittäminen on mittava tehtävä mutta sote-johtamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta aivan välttämätön. Harmillista kyllä, valmistelutyö ei ole edennyt siinä vauhdissa, mitä asian tärkeys edellyttäisi.
Muissa Pohjoismaissa ollaan laaturekisteriasiassa paljon pidemmällä. Ruotsissa on käytössä laaja laaturekistereistä muodostuva kokonaisuus. Järjestelmä kannustaa palveluiden jatkuvaan kehittämiseen ja mahdollistaa tietojen käyttämisen myös alan tutkimuksessa. Ruotsi on myös vuosikymmeniä sitten eriyttänyt järjestäjän ja tuottajan roolit. Meillä Suomessa se on ehdottomasti tehtävä osana sote-uudistusta.
Ydinkysymys on, mikä lausunnolla olevassa sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa palveluja. Päivänselvää on, että vaikuttavia lisäkannusteita tarvitaan, jotta tavoite paremmista ja asiakaslähtöisistä palveluista toteutuisi. Ja jotta samalla rahalla saisimme tulevaisuudessa enemmän.
Uudistuksessa on viisasta valjastaa ihmisten valinnanvapaus muutosvoimaksi. Palvelusetelin käyttöönotto nykyistä vahvemmin on tässä tehokas tapa. Rahoitusuudistuksessa on raha seuraa ihmistä -mallista säädettävä uudella valinnanvapauslainsäädännöllä.
Valinnanvapautta on laajennettava terveydenhuollossa mutta myös muissa palveluissa, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Valinnanvapaus on toteutettava niin, että siirrymme aitoon monituottajamalliin, jossa palveluita tuottavat kunnat, yritykset ja kolmas sektori pelaavat samoilla pelisäännöillä. Toimintaympäristön on oltava sellainen, että suomalaiset mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua tasavertaisesti hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.
Sari Sarkomaa (kok)
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi
kuvateksti:
Sarkomaa on aktiivisesti ajanut valinnanvapauden kasvattamista. Vuonna 2012 hän vei johtamansa valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsiin tutustumaan paikalliseen terveydenhuoltoon. Sarkomaa ottaisi Ruotsin raha seuraa potilasta -mallista oppia Suomeenkin.